Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla:ta kehottaisin tutstumaan Metsästys ja kalastus-lehden
n:o 10/2014 artikkeleihin
”Hirvien uusjako” ja
”Hirventutkimuksen
voimakaksikko ” (Nygre´nit)Mutta sitten niihin tuhoihin…
Muutamaan kertaan on tullut mainostettua taimikonhoitoa tepsivänä keinona hirvivahinkojen torjuntaan. Pikkuisen tuli jälleen lisää virtausta myllyyn kierrellessäni maastossa etsimässä poissaolollaan loistavia hirviä .Hivestysaluellamme esiintyi aikaisemmin hirviä suht tasaisesti . Parin viime vuoden aikana aluetta halkovan valtatien pohjoispuolella on ollut vain satunnaisia hirvihavaintoja . Asumisesta ei merkkiäkään. Näyttää vahvasti siltä , että metsänkäsittelyllä ja tehokkaalla taimikonhoidolla on merkittävä vaikutus hirvien viihtymiseen alueella . Metsät on laitettu rytinällä kuntoon ja siitä on seurannut huomattava peitteisyyden ja hirvien mieleisen ravinnon hupeneminen.
Pienialaisia hirvivahinkojakin löysin , kun tiesin mistä hakea . Monivuotinen ”hirviaitta” , muutaman kymmenen hehtaaria hoitamatonta suotaimikkoa , oli katselmuksen kohteena .
Nyt kaikki ylimääräinen oli raivattu maahan ja aiheutuneet vahingot todettavissa . Tilanne oli , kuin suoraan oppikirjasta . Koivulle kasvussa hävinneet männyn taimet olivat kokeneet kovia . Mutta ainoastaan ne , jotka olivat metrin tai puolitoista (raivattuja) koivuja lyhempiä . Niiden kimppuun oli käyty useina vuosina peräkkäin . Kasvukilpailussa menestyneisiin mäntyihin ei ole kajottu.
Hirviaitasta taisi tulla entinen. Kuluneena syksynä raivauksen jälkeen eivät hirvet ole siellä vierailleet. Alueen vetovoimaa on vähentänyt myöskin ympärillä oleva kymmenien hehtaarien kasvatushakkuualue . Sieltä suoja ja hirvelle mieluinen ravinto puuttuu kokonaan. Syksyn hirvisaalis löytyi valtatien toiselta puolelta käänteisistä olosuhteista .
Gla:
#”…… Ase ja Erä lehden vuosikerran 2012 ja selasin sen läpi. Hämmästyttävä havainto oli se, että jo tuolloin henki oli sellainen, että hirvet ovat loppuneet ja kantaa pitää alkaa kasvattaa. Toinen hämmästyttävä havainto oli se, että metsästäjien mielestä riistahallinto myöntää liikaa lupia, koska se on metsänomistajien
talustusnuorassa. ”#Hirvet olivat todellakin jo tuossa vaiheessa vähentyneet joistakin pitäjistä niin , että kaatolupia ei alhaisen kannan vuoksi ollut mahdollista myöntää. (esim Vieremä) . Samoihin aikoihin kokenut hirvitutkija Kaarlo Nygren jopa vaati , että hirvi olisi rauhoitettava vuodeksi kokonaan Suomessa , jotta nopeasti tapahtuneen hirvikannan alasajon seurauksena vääristynyt kannan rakenne saataisiin oikeaan kuosiin.
Suhtautuminen kaatolupien ylibuukkaukseen on tätä taustaa vasten ymmärrettävä . Nygrenin pariskunnan havaintoihn ja päätelmiin on totuttu luottamaan .Gla:lta on jäänyt huomaamatta , että olen perusteluissani käyttänyt oman seurueeni kokemuksien ohella kokemuksia pitäjätasolta
(44 000 ha ) ja havaintoja myös naapuripitäjistä , joita säännöllisesti työni puolesta kierrän . Pitäjän lupapalavereissa olen ollut mukana yli 20 vuotta.Tällä hetkellä viestit naapuripitäjistä kertovat vaikeuksista löytää hirviä alueelta . Vielä reilu vuosikymmen sitten nämä pitäjät kantoivat valtakunnallisestikin katsottuna kyseenalaista mainetta ennätyksellisen suuren hirvikannan johdosta . Nyt tilanne on täysin päinvastainen.
Jahdin nopea eteneminen ei kerro aina koko totutta . Samoin on laita hirvikolareiden kohdalla . Edes hirvikannan ollessa korkeimillaan alueellamme ei ole sattunut kolmea kolaria vuodessa , kuten kuluneena vuonna . Vahinkojen vuoksi kaadoimme hirviä sitä mukaa , kun eteen osui . Nyt jahti on ohi , mutta viimeisen viikon ja tehostetun seurannan aikana alueella on vieraillut vain kaksi hirveä.
Pysyvistä ”asukeista” ei ole ollut havaintoja koko syksynä..Gla:
##”Huiput oli n. 140000, nyt ollaan jossain 70000 suuruusluokassa. Se ei ole reilusti alle puolet. ”##
Suuruusluokat ovat arvioita ja 90-luvun hirvien määrää koskeneet arviot rankkoja aliarvioita .
Kuluvan jahtikauden jälkeiset lukemat voivat yllättää.Toistan vielä , että vuonna 1996 oman seurani pääluvultaan hieman yli kymmenen hirven kaatokiintiötä pudotettiin kahteen pyyntilupaan (=yksi aikuinen ja kaksi vasaa). Sama tapahtui koko pitäjän ja lähipitäjien alueella.Oli ARVIOITU , että hirvet ovat hupenemaassa liiallisen metsästyksen takia olemattomiin. Toimittamistamme havaintokorteista ei kuitenkaan moista voitu päätellä . Joku mokasi , mutta tuskin metsästäjät.
Viittä vuotta myöhemmin kaadettiin yleisesti 4-6 hirveä /1000ha useina vuosina peräkkäin . Meillä tämä tarkoitti enimmillää 27 ja useina vuosina yli 20 hirven kaatamista n. 4000 ha:n alueelta.Tämä on mahdollista vain hirvitiheyksillä
yli 10 yksilöä / 1000ha .Nyt (2014) ollaan paikoin tilanteessa , että talvehtivien hirvien määrä on oikeasti romahtanut . Keskisessä Suomessa tilannetta kummastellaan jo monessa muussakin pitäjässä . Ei ainoastaan meillä.
Gla:
##”Muistatko, mistä tässä 2000-luvun taitteen jutussa on kyse? Siitä, että hirvikannan hallinta karkasi metsästäjien näpeistä täysin hallitsemattomasti”##Metsästäjiä on tilanteesta turha yksin syyttää . Osittain hallitsemattomat muutokset riistahallinnossa ja luottamuspula sekä siitä johtuneet informaatiokatkot tutkimuksen ja riistahallinnon välillä
sotkivat metsästyskuvioita1990-luvun lopulla . Tekisi mieli jopa väittää , että joku yllä mainituista tahoista halusi kostaa kokemansa arvovaltatappion ja toteuttaa kosto siten , että hirvikanta saadaan varmasti hallitsemattomalle kasvu-uralle . Ne metsästjät hoitivat tilanteen palokunnan lailla heti , kun todellinen tilanne selvisi .Vastaaviin talkoisiin harvalla on enää halua . Siksi hirvikanta on pidettävä elinvoimaisena ja tasaisena .
Jesse on tippunut pikkuisen aikajanalta. Peltohirviä en ole jahdannut 20 vuoteen . Kerroin vain esimerkin , kuinka homma aikoinaan toimi.
Esimerkki oli myös vinkki niille , joilla on mahdollisesti hirvien kanssa ongelmia . Liittymällä hirviseurueeseen voi aivan laillisesti metsästää hirviä omilta mailtaan , jos kokee tarpeelliseksi . Tämä on vain neuvottelukysymys. Kun vielä hankkii koiran , voi kaadon todennäköisyyttä kasvattaa huomattavasti . Porukka koiralla vahvistettuna on kuitenkin se työkalu , jolla suurin osa hirvistä otetaan talteen .
…niin ne hirvet on nurin ja nyt keskitytään kannan arviointiin . Kuluneella viikolla ei ole tullut metsässä vastaan ainuttakaan hirveä eikä edes jälkiä. Parin alueellamme sattuneen hirvikolarin vuoksi käytimme kaikki pyyntiluvat . Se on osoittautumassa virheeksi.Paraskin puhumaan mittasuhteista (Gla) : )
Vaikka hirvien määrä on saatu vapaaehtoisvoimin pudotettua reilusti alle puoleen tasosta , jolloin hirventappotalkoot alkoivat , kolarien määrä kolmasosaan ja metsävahingot neljäsosaan , saavutusta vähätellään tai ei noteerata ollenkaan . Vaikka kaikki tämä on tehty , valitus tuntuu vain yltyvän .
Tästä on ilmeisesti tehtävä se johtopäätös , että rajoitetaan vähäksi aikaa metsästystä , että valitukseen on todellista aihetta. Alle 1 hirven tiheyksillä tuhatta hehtaaria kohden tarvitaan todella vilkas mielikuvitus mahdollisten haittojen havaitsemiseksi.Veikkaisin , että riistapellon omistaja kuuluu metsästysseuraan . Tällöin on aivan luonnollista käyttää riistapeltoa monimuotoisuutta lisäämään ja jahdin kulkua helpottamaan.
Saalin valikointi onnistuu helpommin avoimissa olosuhteissa , samoin kivuton ja nopeasti tappava riistalaukaus . Metsässä jahtiin tulee usein yllättäviä mutkia matkaan .
Näitä riistapeltoja on toki ollut ennekin. Alkusysäyksen niille antoi 60-luvun peltojen paketointi . Umpeen(ohjeiden vastaisesti) hoitamattomana kasvava pelto tarjosi useiden vuosien ajan riistalle oivat ruokamaat ja hyvän suojan pajukon päästyä valloilleen .
Tällaiselta ”riistapellolta” minäkin hirvien kaatamisen aloitin . Naapurin vesakoituva usean hehtaarin pakettipelto koitui monen hirven kohtaloksi . Jos hirvi tai peura ei aina ihan pellolle ollut kaadettavissa , sain koiralle kuitenkin pellon liepeiltä kaatoon johtaneen haukun- parhaina vuosina useita . Nyt hirvet näyttävät hyvästelleet ne tienoot pysyvästi. Tänäkään syksynä niillä tienoilla ei ole näkynyt hirvistä jälkeäkään.
Veikeää tämä työvoimapula ! Tämän ketjun alussa kerrottiin metsäkonemiesten / koneiden pääsiäisestä juhannukseen tai jopa vieläkin kauemmin kestävistä ennakoimattomista seisokeista .
Samalle vuodelle tuntuu sopivan vielä lisää yllätyksiä . Marraskuun alusta jouluun tai pakkaskauden yllättäessä tätäkin pidempiä seisokkeja on luvassa . Perusteluna viimeksi mainittuun tuotantohäiriöön on kerrottu , että kuitua on hakattu liikaa tarpeeseen nähden .
Näyttää siltä , että koneyrityksiä tulee kaatumaan näiden seikkailujen seurauksena . Ei varmaan ole myöskään yllättävää tässä tilanteessa , että ne kuljettajat , joilla on tiedossa muita vaihtoehtoja , vaihtavat alaa . Kukapa olisi valmis sitoutumaan pienellä palkalla epämääräisiin puolen vuoden pätkätöihin . Rekrytointikampanjalle nämä yllätysseisokit ovat erinomaisen huonoa mainosta.
Jos todella halutaan , että tulevaisuudessa saadaan riittävästi puuta kotimaisen teollisuuden tarpeisiin , on työntekijöille pystyttävä takaamaan nykyistä tasaisempi työllisyys . Puoli vuotta töissä ja toinen puoli kortistossa ei ole terveelle ihmiselle kovinkaan houkutteleva vaihtoehto.
Vielä vähemmän naurattaa yrittäjiä , kun kassavirrat ehtyvät jo ennestään tukalassa tilanteessa . Pahimmillaan stopin jälkeen jopa uudenkarhea työkonekin on vailla ohjastajaa . Kulut juoksevat kuitenkin entiseen malliin seisokin aikana ja sen jälkeen.
Mehän pojalle olisi merkittävämpikin huolestumisen kohde.
Vuosittain maassamme tapahtuu 145 000 kaatumista , joiden seuraukset vaativat hoitotoimenpiteitä . Näistä 1200 :ssa tapauksessa hoitokaan ei riitä .Niissä pakenee henki…siis 1200 kuolintapausta vuodessa kaatumisen takia . Lisäksi voit pohtia , mikä näiden tapausten vaikutus kansantalouteen mahtaa olla .PS. Pelkkä tuvassa käveleminenkin sisältää suuremman riskin vammautua tai kuolla verrattuna tilanteeseen ,jossa on mahdollisuus joutua esim. liikenteessä hirven kanssa törmäyskurssille . Ainoa ero on
siinä , että uutisiin näiden kaatumisten johdosta harvoin pääsee. Auton peltiin tuleva pienikin lommo puolestaan ylittää lähes aina uutiskynnyksen , Varsinkin , jos on syytä epäillä sen aiheuttajaksi hirveä.#”Ainahan hirvimiehet ovat olleet hirviin liittyvissä asioissa ottamassa mallia Ruotsin hirvipolitiikasta. Miksi ei nytkin hirvituhojen vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa”#
Jep jep . Otetaan mallia Ruotsista . Siellä hirvien määrä on tutkimuksista huolimatta tuplat Suomeen verrattuna .(Norjassa paikoin jopa triplat) Odotellaan rauhassa tilanteen kehittymistä muissa pohjoismaissa . Tämä on helppoa ainakin meidän kohdalla , kun jäävien hirvien kannaksi voi viimepäivien havaintojen perusteella raapustaa puhtaan nollan .
Muualla vasta ihmetellään jahdin nihkeää etenemistä . Jotkut jopa arvelevat hirviä olevan vähän , kun saalista on tullut reilusti alle puolet saalislupien määrästä kuuden jahtiviikon aikana . Normaalitilanteessa pitäisi vastaavaan aikaan 75% luvista olla jo käytetty. Näyttää siltä , että hirvien rauhoitus on paikallaan Ruotsin tason saavuttamiseksi : )Maanomistajan tulee torjua luonnontuhoja huolehtimalla kaatuneiden tai hyönteisten vahingoittamien puiden korjuusta . Taimikonhoito on vastaava toimenpide hirvien kohdalla . Jos hirvi tekee tänä pivänä merkittäviä tuhoja jonkun mailla , on syytä vilkaista peiliin .
