Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Seuraava on poimittu niistä tilastoista, suoraan.
”Ihan vain kuriositeettina mainittakoon , että hirvikannan suuruutta korreloiva hirvikolarien määrä oli jo VTV:n tutkimuksen valmistumisen aikaan pudonnut vuoden 2001 lukemista 3040:sta 2000:een (tämä neljässä vuodessa) . Taso oli sama , kun vuonna 1998.
Kolarien määrä (= hirvien märä) jatkoi laskuaan aina vuoteen 2011 saakka , jolloin kolareita tapahtui 1195 , eli vähemmän , kun esim . vuonna 1992 .ja vielä
Mehänpoika ei ole tainnut paatoksessaan ottaa huomioon , että pyyntiluvista luopumisen myötä olisi luovuttava myös maan omistamiseen sidotusta metsästysoikeudesta , mikäli hirvien määrää halutaan oikeasti vähentää . Muussa tapauksessa toimenpiteen vaikutus on tasan päinvastainen.”
Järjestelmä ei todellakaan toiminut 1990-luvun lopulla . Tämä johtui osaltaan sisäisestä luottamuspulasta ja osittain siitä johtuneesta vajavaisesta tiedonkulusta .
Vastuita asioiden hoidosta siirrettiin tuohon aikaan maakunallisille toimijoille . Riistantutkimuksen tietotaito sivuutettiin vuosiksi lähes kokonaan . Ei siis ihme , että räjähti .Nyt asiat ovat kulkeneet jo pitkään parempaan suuntaan ja toimenpiteet ovat johtaneet toivottuun tulokseen parantuneen yhteistyön tuloksena .(näkyy muuten kolartilastoissakin , jos osaa lukea) Ainoa , missä ei näy kehitystä tapahtuneen , on ”mehänpojan ” asenteet : )
Ihan vain kuriositeettina mainittakoon , että hirvikannan suuruutta korreloiva hirvikolarien määrä oli jo VTV:n tutkimuksen valmistumisen aikaan pudonnut vuoden 2001 lukemista 3040:sta 2000:een (tämä neljässä vuodessa) . Taso oli sama , kun vuonna 1998.
Kolarien määrä (= hirvien märä) jatkoi laskuaan aina vuoteen 2011 saakka , jolloin kolareita tapahtui 1195 , eli vähemmän , kun esim . vuonna 1992 .Mehänpoika ei ole tainnut paatoksessaan ottaa huomioon , että pyyntiluvista luopumisen myötä olisi luovuttava myös maan omistamiseen sidotusta metsästysoikeudesta , mikäli hirvien määrää halutaan oikeasti vähentää . Muussa tapauksessa toimenpiteen vaikutus on tasan päinvastainen.
#”Hirvikannan säätelyjärjestelmä ei toimi kaikilta osin sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.”#
…näin siis vuonna 2005 , kun oli saatu aikaan yhteenveto 2000-luvun alun hirvien aiheuttamista vahingoista . Lähtötiedoissa oli muun muassa vuoden 2001 hirvikolarit , joita oli tuolloin 3048 kappaletta.
VUONNA 2012 kolareiden määrä oli enää 1321 kappaletta .
Tämä tarkoittaa , että hirvien määrä on alle puolet vuoden 2001 tasosta . Liikennemäärät ovat kasvaneet tuosta ajasta , mikä on myös otettava huomioon kolareiden määrää tarkasteltaessa .
Vuoden 2005 raportilla on enää arvo muistojen joukossa – ei muuta .
Vahingot taimikoissa ovat tänä päivänä suurimmaksi osaksi ihmisen aikaansaannosta (=saamattomuutta) . Tämä on todettavissa valtakunnan metsien inventoinitulosten sivuilta . Hoitorästien määrä kasvaa siitä mukaa , kun inventointiversion järjestysluku suurenee .Hirvien määrä vähenee edelleen…pyyntiluvista huolimatta tai niiden ansiosta : ) Poikkeuksen tekevät alueet , joilla ei metästetä . Väestön muutto taajamiin tai tuonpuoleiseen on syynä edellä mainittuun tilanteeseen.
#”että on huomattavasti kannattavampaa ostaa varttunutta taimikkoa puoleen hintaan uudistuskuluista kuin uudistaa kalliisti, eikä päinvastoin.”#
Mielenkiintoisia tapoja kohenta kannattavuutta käyttämällä toisen hädänalaista tilaa hyväksi . Homman saa näyttämään hyvältä , kun joku muu maksaa osan kuluista .
Sama tilanne on ollut tähän asti jatkuvan kasvatuksen hakkuutoiminnassa .Varsinaista korjuutaksaa työmaile ei ole ollut olemassa . Työ on tehty nimikkeellä muu harvennus . Voimakkaissa jatkuvaa kasvatusta valmistelevissa yläharvennuksissa yrittäjä on pärjännyt kohtuullisesti . Varsinasilla eri-ikäiskohteilla sitävastoin on tullut takkiin oikein kunnolla . Näissä tilanteissa puut korjannut taho on sponsoroinut tahtomattaan jk-harrastusta .
Nyt hinnastot alkavat hakkuun osalta olla kohdallaan ja haastavimmat työmaat tehdään tuntiveloituksena . Näissä tilanteissa kantorahan osuus jää ensiharvennuksen tasolle .
Jatkuvaa kasvatusta voi toki harrastaa , mutta toiminnan taloudellisuus on syytä jättää pois kasvatustavan eduista puhuttaessa .
”…. jonkinlainen ratkaisu,mutta nykymetsästäjät eivät jaksa lähteä kapula-ajoa suorittamaan.”
Mitenkähän tuo kapula-ajo luonnistaa porukassa , jossa on vain viisi jäsentä ja halukkaita ajohommiin ei ole löytynyt tienoolta vuosikymmeniin ? Omankin yhteisluvan alueella ”kapulaporukka” on selvästi tehottomin , jos hirvenpyyntiä ajatellaan . Makkaran kulutuksessa tilanne lienee päinvastainen.
Ajometsästys on katoavaa kansanperinnettä . Samalla tavalla on käymässä hirvijahdillekin autioituvalla maaseudulla. On ennustettu , että metsästäjien määrä romahtaa dramaattisesti lähimmän
kolmen- neljän vuoden kuluessa .Hirvien elinoosuhteet ovat parantuneet vuosi vuodelta , joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun toteaa hirviongelman uustulemisen lähimmän kymmenen vuoden sisällä . Tämän ongelman vaikutuksia voi jokainen tahollaan yrittää lieventää joko tarttumalla raivaussahaan tai liittymällä hirviporukkaan . Mieluummin tietysti tekemällä molempia , niin vaikutus voi olla toivotun suuntainen.
Lainaus :
” Hirvenmetsästys on pelkkä tappiollinen harrastus.”Entäs sitten esim. ralli , formulat , hevosurhelu , jääkiekko , jalkapallo , golf ,matkailu……? : )
Kaikki edellä mainitut tulevat kalliiksi (nimim. omakohtaistakin kokemusta on) . Kyseiset harrastukset monien muiden ohella lisäävät liikennettä ja näin ollen mahdollisuuutta joutua onnettomuuteen . Kamppailulajesissa vammautumisen riski on
korkea . Toiset lajit puolestaan ovat johtaneet harrastajansa jopa taloudelliseen ahdinkoon kalleutensa vuoksi. Monia urheiluseurojakin on kohdannut konkurssi ja siitä seuraava nimenmuutos vuosien varrella . Harva metsästäjä tai metsästyseura on kuitenkaan ajautunut konkurssiin .Mehänpoika : ”…. aloitan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta 100/2005 löytyvillä asioilla.”
Jo ennen tuota ajankohtaa metsästäjät olivat reagoineet tilanteeseen lisäämällä merkittävästi PYYNTILUPEN määrää . Tämä johti varsin nopeasti talvehtimaan jäävän hirvikannan puolittumiseen.
Tällä hetkellä PYYNTILUPIA anotaan ja annetaan hieman enmmän kannan normaaliin lisääntymiseen suhteutettuna , jotta alueellinen vaihtelu ei aiheuttaisi hirvien määrän lisäntymistä nykyisestään . PYYNTILUPIA jää delellenkin käyttämättä 15- 20 % , joten hirvitilanne on yleisesti ottaen varsin hyvin hallinnassa .
..ja ”Mehänpojallekin” tiedoksi ,että kohta eletään jo vuotta 2015 : )
Lainaus ”Panulta”:
”Pystyykö muuten mikään firma oikeasti lupaamaan, että moto tulee viikolla x?
#”Oma kokemukseni on, että vasta siinä vaiheessa kun moto on matkalla palstalle on jonkinlainen varmuus siitä, että se myös saapuu sinne.”#
Kuljettajan vinkkelistä katsottuna asia on juuri näin , kun ”Panu” on päätellyt . Tilanne voi tosin yllättäen muuttua jopa kesken hakkuun , kuten viime viikolla tapahtui,
Sähköpostiviesti keskeytti hakkuut monin paikoin tietyn tyyppisillä leimikoilla jo saapumista seuraavana päivänä määräämättömäksi ajaksi .Viime keväänä hakkuut keskeytyivät samaan tapaan. Joidenkin kohdalla tämä merkitsi useamman kuukauden keskeytystä. Hakkuuohjelmat muuttuivat luonnollisesti tämän myötä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta viime keväältä oli , että vielä puolilta päivin ostotoimihenkiön antama viesti hakkuun toteuttajalle oli , että
kiire painaa ja töitä on kovasti . Klo 15:45 saapui samaan yritykseen tekstiviesti , että hakkuut keskeytetään välittömästi .
Ostomieskään ei tiedä , mitä kulloinkin on tekeillä . Puhumattakaan kahden vuoden ajanjaksosta , jonka hakkuusopimus on voimassa.Koneenkuljettaja saa varsin usein tiedon seuraavasta työmaasta vasta edellisen ollessa lopuillaan . Hakkuuohje saapuu työkoneeseen siirron aikana ja tiedotus hakkuun aloittamisesta
lähtee esim metsänomistajalle ja ostotomihenkilölle vasta mutama minuutti ennen varsinaisen työn aloittamista.…ja sitten on vielä ne tilanteet , joissa hakkuuolosuhteet eivät vastaa sopimuksia . Raivaamatta jääneelle palstalle voi konetta joutua odottelemaan pitkäänkin . Jopa niin kauan , että kauppasopimus vanhenee. On sattunut omallekin kohdalle muutamia tapauksia , jolloin useampikin yrittäjä on kääntynyt vuorollaan saman palstan nurkalta takaisin yllä mainitun puutteen havaittuaan .
Ettei jäisi epselväksi , en toki kannusta laiskottelemaan . Ylitöiden määrä on kuitenkin pidettävä kohtuuden rajoissa . Kun tarve vaatii , on suoritusta pystyttävä tehostamaan , mutta henkeäkin on välillä vedettävä .
Loppuun palaminen tapahtuu salakavalan helposti ja palautuminen siitä vie pitkän ajan . Jotkut eivät toivu koskaan. Tämä on yksi syy siihen , että ylitöiden määrää on rajoitettu lain avulla .
Liian pitkät työpäivät alentavat myös tuottavuutta . Kuvitellaan , että tulos paranee , kun päivää jatketaan . Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna tapahtuu juuri päinvastoin . Väsyneenä ei päästä huippusuorituksiin . Virheet ja turhat likkeet syövät tuottavuuden ja alentavat työn laatua .Ylityöt vuorotyössä ovat ihmisen terveydelle vahingollisimpia . Vuorokautinen unirytmi on vaikea säilyttää sopivana , jos nukkumaan mennään toisella viikolla liian myöhään ja toisella viikolla on herättävä saman verran liian aikaisin elimistön vaatimuksia ajatellen .
Jokainen voi tahollaan miettiä , miltä esim kahden kymmentuntisen vuoron sovittaminen vuorokauden sisälle vaikuttaa ihmisen elämiseen . Kokemuksesta voin sanoa , että työtä tehdään enemmän tai vähemmän horroksessa . Vertauksena voin käyttää tilannetta , jossa napataan puolikas kossua ja ruvetaan töihin . Moni ei arvaa , milainen riski liikenteessä pitkää vuoroa tekevä vuorotyöläinen on . Sama riski seuraa työpaikallekin.
Lainaus :
#”Se että puolisolla on y-tunnus ei vaikuta mitään toisen puolison työttömyyskorvaukseen. Mikä on tuon jutun tarkoitus, kun levitetään väärää tietoa. ”#Unohtui mainita , että maininta y-tunnuksen riskeistä oli kopioitu suoraan Maaseuduntulevaisuuden asiaa koskevasta artikkelista.
ja juttu (8.11) on kokonaisuudessaan tässä:
”Sivutoiminen yritys voi viedä työttömyysturvan palkkatyön tekijältä. Jos perheen toisella vanhemmalla on Y-tunnus tai Myel-vakuutus, se saattaa estää myös puolisoa ja aikuisia lapsia saamasta työttömyyskorvausta.
Yrityksen perustamisessa on sudenkuoppa, josta ei kerrota yrittäjyyskursseilla eikä työvoimatoimistoissa.
”Palkkatyössä oleva ihminen, jolla on myös Y-tunnus tai Myel-vakuutus, saattaa jäädä vaille työttömyyskorvausta, jos hänen palkkatyönsä loppuu”, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n päälakimies Risto Airikkala .
Vaikka yrityksestä ei olisi tulojakaan, yrityksen omistaja luokitellaan yrittäjäksi. Yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Jos yrittäjä maksaa yrittäjän työttömyysvakuutusmaksuja, korvausta ei kuitenkaan saa, ennen kuin yritys on lakkautettu.
Yritys vaikuttaa myös perheeseen
Y-tunnus tai Myel-vakuutus vaikuttavat koko perheeseen. Jos joku perheenjäsenistä jää työttömäksi palkkatyöstä, hänkään ei ehkä saa työttömyyskorvausta.
Perheessähän on yritys, joten sen pitäisi työllistää myös puoliso ja lapset.
”On kohtuutonta, että pienikin yritys velvoitetaan elättämään yrittäjän lisäksi myös perhe”, Airikkala toteaa.
Toimimattoman yrityksen saatetaan katsoa muuttuvan päätoimiseksi, kun palkkatyö loppuu. Silloin työttömäksi jäävällä on käsissään tuottamaton yritys, mutta työttömyyskorvaustakaan ei tule.”
REA PELTOLA
