Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Olen kyllä jo vuosia sitten varoitellut jk-metsien haastavuudesta korjuun osalta . Käytännössä , kun suostuu moiseen puuhaan , konemies pujottaa kuvainnollisesti rasvattua köyttä kaulaansa .
Kriittiset tarkastajatkin ovat todenneet , että niissä olosuhteissa on mahdotonta onnistua .Mitä tulee korjuuvaurioihin Jessen metsissä , en lainkaan ihmettele tulosta . Varsinaiset ammattilaiset eivät harjavaltalaisen pusikoihin lähde . Vasta ne toisen ja kolmannen tarjouskierroksen kaverit hoitavat homman kykyjensä mukaan . Työn siis toteuttavat ”sopivat” , mutta eivät läheskään parhaat tekijät. Pikkuisen epäkurantit leimikot jäävät yleensä kelirikkoaikaan työllisyystöinä korjattaviksi.
Ihmettelit jätettyjä ja kolhittuja puita . Ne ovat monesti ajokoneen kolhimia eikä moto ole enää paikalla korjaamassa niitä talteen .
Motokuski voi oisaaltaan kolkemattomuuttaan tehdä liian ahtaita ajouria , joita pitkin ajokone ei mahdu ajamaan .Myös liian pienen hakkukoneen jäljiltä näkyy runsaammin korjuuvaurioita . On pakko listä vaatimatonta kuormainmen ulottuvuutta pujottelemalla ja peruuttelemala palstalla . Leimoja syntyy varmasti . Vakaa hakkukone 11 metrin puomilla varustettuna suoriutuu samoista askareista pujottelematta ja peruuttelematta . Puutakin on mahdollista liikutela ilmassa parempaan(väljempään) työstökohtaan,mikä vähentää merkittävästi runkovaurioiden riskiä .
#” Lähde, Vaara ja kumppanit saavat varauksettoman kunnioitukseni itsellisinä ajattelijoina, vaikka en mikään jatkuvan kasvatuksen harjoittaja ole ollutkaan. Itenäiseen ajatteluun ja laskentaan kykenemättömien perässähiihtäjien mielipiteet ovat lähinnä huvittavia, joka paljastuu yleensä jo muutamasta virkkeestä.”#
Kenenkähän perässä se Rantakin hiihtelee ? Aikamoisessa syöksykierteessä ovat lainauksessa esiintyneiden vanhempien herrojen prinsiipit.
Tarkastukset , joita on tehty jatkuvan kasvatuksen kohteille korjuun jälkeen , ovat osoittaneet kasvatusmenetelmän synkimmät puolet . Onneksi tuloksia on saatu ulos näinkin nopeasti . Nyt on vielä mahdollista muuttaa toimintamallia .Ei pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi , että jatkuva kasvatus on menetemänä täysi susi. Yli lakirajojen menevät kymmenen tai viidentoista vuoden välein toistuvat korjuuvauriot johtavat jk metsien pysyvään vajaatuottoisuuteen . Lisäksi into kasvattaa liian karulla pohjalla männikön aluskasvoskuusikosta metsää johtaa varmuudella metsän taantumiseen . Halpa tuleekin kalliiksi , kun lupaava kuusikko ei kasvakaan odotusten mukaisesti ja on pahimmillaan hakattava aukoksi jo kuitukokoisena kasvun pysähdyttyä.
Jatkuvan kasvatuksen apostoleille on käymässä kuten entiselle likalle . Kunnia on mennyttä , mutta maine kasvaa !
Hyviä harrastuksia. Ajattelinkin lopetella hirvihommat tältä syksyltä , kun se on joidenkin mielestä niin paha harrastus ….tai oikeastaan taidan aloittaa kuvaamisen hirvistä ja niiden elämästä . Ei tule kellekään paha mieli : )
…ja aseetkin taotaan varuilta auroiksi , ettei tulisi sorruttua tuohon metsästyksen syntiin….Pikkuista vajaa 200 litraa narahti löpöä hehtaarilla eräällä ”vähän” myöhässä tehdyllä nuoren metsän kunnostussavotalla . Aikaa meni 26 tehollista työtuntia(/ha) ja polttoainetta kului 7 litraa tunnissa (moto+ keräävä kaatopää ) . Kaikenkarvaista risurojua kertyi noin 130 kiintoa ja jäljelle jäi jonnii verran rujo harvahko kuusentaimikko pituudeltaan max 4 metriä . Montako lienee hengissä ? Uutta risua kyllä lykkää reikäpaikkoihin , mutta alkuperäinen kasvatustavoite on taatusti kivillä.
Monella kohteella aikaa on vierähtänyt tehtyä kuutiota kohden paljonkin enemmän .Löpön kulutus on kasvanut samassa suhteessa .
Onneksi se aika on ohi – pysyvästi.Ihan hyät kaavat. Pääasia , että puusto on läpimitaltaan yli 10-senttistä korjuuvaiheessa. Nopeimmin tähän tianteeseen päästään intensiivisellä taimikon hoidolla . Tällöin ei tarvitse raivailla kovin paksua tavaraa . Kenenkään etu ei ole viivyttää raivauksia liian pitkään.
Ensiharvennuksen tavoitetiheys voi nyrkkisääntönä olla n 1600
runkoa hehtaarilla , josta harvennetaan puolet runkoluvusta pois . Toisessa harvennuksessa jälleen runkomäärän puolitus 400-450 runkoon , jonka jälkeen ollaankin jo päätehakkuutiheydesä n. 400 rungossa hehtaarilla . Homma ei ole tämän monimutkaisempaa.Korjuu voi tapahtua edellä mainittua kaavaa käyttäen millä tahaansa koneella . Työ voidaan ajoittaa tilalla tehtävien muidenkin hakkuiden yhteyteen , jos korjuuolosuhteet sen sallivat.
Kuten ”m&mk” edellä esitti monissa metsäkoneyrityksissä kehitetään konekantaa siten , että kaikki hakkuumuodot onnistuvat samalla kalustolla . Metsänhoidossakin on järkevää pyrkiä edellä mainittuun tavoitteeseen . Erikoiskoneet lisäävät korjuun kokonaiskustannuksia ja tulevat kalliiksi lopulta kaikille tahoille.#”Miehitykseltään nykyisen kaltaiseksi paisutettu metsästysorganisaatio on suuri kuluerä velkaantuvan maan taloudelle. Siksi sitä tulisi supistaa yhdessä hirvikannan kanssa. ”#
Kuinkas kävi 90-luvulla ? Kyseistä organisaatiota sekä riistantutkimusta supistettiin laman johdosta . Tästä ei suinkaan seurannut hirvikarjan väheneminen , vaan ennennäkemätön kasvu .
Mikä muuten olikaan se taho , joka käänsi kasvun laskuksi ja jonka toimenpiteiden ansiosta hirvikanta puolitettiin ? Mehänpojalla tuskin lienee ollut paljoakaan tekemistä kyseisen projektin aloituksen ja toteutuksen kanssa . : )
#”Isokin Loggset näytti toimivan e-puukohteella oikein hyvin ja nosteli nätisti koivunippuja ajouralle kuusikon yli. Omakohtaista kokemuspohjaa.”#
Taitaa olla myös omakohtaista kokemuspohjaa siitäkin , että Loggsettia vietiin, kun puuta ei alkanut kertyä risukosta tarpeeksi . Omakohtaista kokemusta lienee myös siitä , kuinka työmaa saatettiin finaaliin. Kahdeksan hehtaaria koivuvitelikön peittämää kuusen taimikkoa odottaa kuitenkin edelleen innokasta sahuria . Muistaakseni kuuset ovat jo hyvää vauhtia menossa pilalle . Konehakkuuta noihin maisemiin on turha odottaa nykyehdoilla vuosiin.Täällä mainittiin , että Skorppari on lian kallis kone kohteille , joilla tarvitaan raivaussahaa . Kaikki koneet ovat sitä raivaamattomilla palstoilla . Tämä harjavaltalainen vielä uskottelee Skorppariakin kalliimman paalaimella varustetun hakkuukoneen olevan kelpo vaihtoehto energiasavotoille . : )
Mutta varsinaiseen aiheeseen palatakseni on todettava , että raivaamatonta leimikkoa voi olla tulevaisuudessa hankala saada kaupaksi . Ongelmia seuraa viimeistään siinä vaiheessa , kun kukaan ei suostu sieltä puuta korjaamaan .
Aluskasvos pois mieluummin kymmeneen senttiin asti , niin ei tarvitse jännitellä korjataanko palsta vai ei .
