Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Varsinainen ongelma syntyy , kun luonnonsuojelualueeksi merkityltä aukkoon rajoittuvalta alueelta myrsky kaataa yli 10 kiintoa havupuita.
Puihin ei saa koskea , mutta mo vastaa tapahtumasta mahdollisesti aiheutuvista hyönteistuhoista niin omalla , kun naapureittensakin mailla.10§:n kohteelta yli 10 kuution määrän voi ely-keskukselta luvan saatuaan kerätä talteen. Vapaaehtoinen suojelusopimus on tuulenkaatojen osalta kaksiteräinen miekka. Jos hyönteisvahinko saa alkunsa suojellulta alueelta , voi sopimus tulla todella kalliiksi alueen omistajalle .
Lainaus Kalevasta
#”Luulöydösten perusteella kaakkoisen Suomen hirvikanta koki noin 6000 vuotta sitten nopean ja erittäin voimakkaan kasvuvaiheen. Hirvien lisääntyminen vaikutti ihmisten määrän kasvuun. Samalla alueella eläneiden ihmisten kulttuuri koki suuren murroksen uuteen, hirsirakennuksia rakentavaan, piikiveä ja meripihkaa hyödyntäneeseen kulttuuriin.
Tapahtumaa voidaan verrata hirvikannan kasvuun, joka alkoi toisen maailmansodan jälkeen nykyaikaistuneiden metsänhoitomenetelmien vuoksi koko Fennoskandiassa.
Molemmilla kerroilla hirvet ovat lajilleen tyypillisesti pystyneet hyvin nopeasti hyödyntämään runsastuneita ja laadullisesti parantuneita ravintovaroja.
6000 vuotta sitten taustana hirvikannan voimistumiselle olivat luonnonmaantieteelliset muutokset. Tuolloin syntyi Vuoksen virta, Saimaan vedenpinta laski noin neljä metriä ja paljasti tuhansia neliökilometrejä uutta maata.
Ruohot ja varpukasvit tarjosivat Saimaan ympäristössä eläville hirville rajattomasti optimaalista ravintoa.Arkeologisen aineiston perusteella hirven osuus ihmisen käyttämästä nisäkäsravinnosta oli ennen Vuoksen syntyä 2,5 prosenttia, Vuoksen synnyn jälkeisellä aikakaudella 23,8 prosenttia.”#
Tässäkin osoitettiin elinolosuhteiden parantumisen aiheuttaneen hirvikannan kasvun . Jutusta voi myös päätellä , että hirvi on parantanut myös ihmisen edellytyksiä asuttaa Suomi . Liiallisella metsästyksellä ja puuston yksipuolisella kehityksellä (=kuusettuminen) on ollut kantaa vähentävä merkitys .
#”Kyllä e-puu saadaan mukavasti paaliin hiukan pienempänäkin. Ja erityisesti juuri niin.”#
Joopa joo… mukavasti , mutta ei kannattavasti . Eipä taida löytyä vielä laitetta , joka tuossa touhussa hankkii hintansa ja tuottaa vähän voittoakin. Jos paalaushommaan on olemassa vain muutama proto ja nollasarjan kone ei vielä lähimainkaan tarkoita sitä , että työmuoto yleistyisi merkittävästi .
…tietysti , jos Jesse voisi valaista mielipidettään laskuesimerkillä , jossa kaikki tekijät on huomioitu , voin anataa vähän siimaa tässäkin asiassa . Oma ja muutaman muunkin mielipide on , että on tuhoon tuomittu yritys tarjota kolmasosaa kalliimpaa työkonetta tekemään työtä , joka tulee halvemmillakin koneilla liian kalliiksi. Kahdeksan sentin rinnankorkeusläpimitta on näiden halvempienkin laitteiden vaatiman puuston järeyden ehdoton perälauta . Laskelmat osoittavat , että tätäkin lukua olisi hilattava reilusti ylöspäin. Leimikon keskijäreyden poistettavien puiden osalta tulee olla yli 70 litraa , jotta korjuu kannattaa edes välttävästi.
Kiitokset Riikiän Mikolle ja Metsälehdelle artikkelista ”Tavoitteena jouheva korjuu” viimeisimmässä Metsälehti makasiinissa . Asiaa oli käsitelty monipuolisesti ja aiheeseen oli perehdytty kunnolla.
On erinomainen asia , että toitte esille raivauksen voimakkuuden kokonaistaluodellisen vaikutuksen laskuesimerkein . Nämä asiat on tiedetty ja tunnistettu sorittavassa päässä , mutta viestiketjussa on ollut aukkoja eikä tieto ole tavoittanut kaikkia tahoja . Nyt yksi aukko on ansiokkaasti tukittu ja tieto saatu etenemään sinne , missä päätökset tehdään .
Näitä laskuesimerkkejä soisi käytettävän myös energiapuiden korjuun yhteydessä , jotta toimimattomat käytännöt saataisiin pois pilaamasta työmuodon mainetta ja kannattavuutta. Paksumpaa puuta ja vähemmän poistettavia runkoja on tavoitteena silläkin puolella , jotta homma saadaan pyörimään kunnolla.
Kunnollinen viljavuustutkimus olisi paikallaan metsässäkin . Moneen kysymykseen olisi vastaus tarjolla sen myötä . Kaskeaminen ja kasvinviljely on köyhdyttänyt paaperää monin paikoin . Olisikin tärkeää saada ravinteet tasapainoon näillä alueilla . Myös metsän kasvu kuluttaa ravinteita ja aiheuttaa täydennystarvetta.
Maaperän happamuusasteesta puolestaan riippuu , miten hyvin eri ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa (liukoisessa) muodossa . Happamuuden vähentäminen parantaa yleensä ravinteiden saantia suoraan maaperästä . Tällöin ei tarvita ulkopuolista ravinnelisäystä .
Hivenravinteet on oma kokonaisuutensa ja niiden lisääminen maahan on tehtävä mieluummin vasta ravinneanalyysin jälkeen ja vain todelliseen tarpeeseen.Odotele rauhassa pari vuotta , että neulaset uusiutuu . Varjossa kasvaneiden kuusten neulaset ruskistuvat lähes poikkeuksetta saatuaan yhtäkkiä runsaasti valoa verhopuiden poistamisen tuloksena. Maaperän nestetasapainon muutoksellakin voi olla osansa tapahtumaan .
Tuo kaksivaiheinen kasvatus ei oikein istu nykymuotoiseen puutavaran korjuuseen . Kasvutappioitakin on luvassa , jos ylispuita kasvatetaan liian kauan rajoittamassa taimiston normaalia kehitystä .
…ja kuka tietää , kuinka vanhaa tuo Jessen taimiaines lopulta on . Ikä voi olla kymmenestä kuuteen kymmeneen vuoteen samankokoisillakin taimilla .Olin vähän epätarkka . Tarkoitin raivauksesta kirjoittaessani niitä 3000 rungon hehtaaritiheyteen viriteltyjä energiapalstoja . Tukeahan siihen toimintaan saa jatkossa ainoastaan energiayhtiö.
Esimerkki puolestaan oli ensiharvennuskohteesta , joka oli raivattava . Raivauksen voimakkuutta lisäämällä saatiin yllättäen jopa kantohintaa. Muuten olisi mennyt pakkaselle.Tuosta haavasta sen verran , että kaatelin noin neljännesvuosisata sitten ahkerasti haapoja muutamilta metsäkuvioilta . Vesottuminen oli rajua . Jostakin syystä tänä päivänä noilla alueilla ei näy jälkeäkään haavoista. Liekö hirvet syöneet , vai lahonneet …tai molempia . Kuusikko kyllä kasvaa terhakkaasti.
#”…. nykytilanne – siis se että hirvitalous on tärkeämpi kuin metsätalous, ja metsänomistajan on sopeutettava puulajivalintansa hirvitalouden ehtoihin – ei voi jatkua”#
Mistähän tuo tärkeysjärjestys on peräisin ? Puulajivalintaan ei nykyinen hirvien määrä vaikuta kovinkaan merkittävästi . Ainoastaan perinteisillä talvehtimisalueilla ja niiden liepeilä voi kannattaa
miettiä , onko järkevää istuttaa koivua hirvenpolkujen varsille.Peitteisyyden vähentäminen ja taimikoiden tehostettu perkaus nykyistä varhaisemmassa vaiheessa vähentävät merkittävästi hirvien kiinnostusta asusteluun ko alueilla. Kuviokokojen kasvattaminen vaikuttaa myös hirvien viihtyvyyteen. Pienialaisilla uudistusaloilla voi esiintyä vahinkoja , koska varjostusta on väkisinkin enemmän ja esim. varjossa kasvanut männyn taimi maistuu hirvelle paremmin .
Pelottomasti kylvettiin ”Pettuveellekin” mäntyä 50ha:n yhtenäiseen aukkoon vuosituhannen vaihteessa . Makasiinista(n:o 7) voi todeta , että hyvin pyyhkii kyseisellä hankkeella , vaikka hirviä oli kriittisillä hetkillä vielä runsaasti pitäjässä . Ei kuitenkaan jutun taimikossa.
Ja vielä tuohon lahoon..
Boorin puuttuminen maaperästä voi johtaa tilanteeseen , että puulajin vaihto ei auta . Puutos näkyy myös puiden juuristossa peltokasvien tapaan . En ihmettelisi lainkaan , vaikka merkittävä lahon aiheuttaja olisikin boorin puute puulajista riippumatta . Samalla palstalla lahojen kuusten ohella on usein myös lahoa haapaa ja koivua.#” Ja varsinkin kun aidat saa vielä ilmaiseksi. Kuinkas paljon sinä saat esim. myymällä varhaisperkuun? Minä nimittäin voin myydä aitatarpeet viiden vuoden jälkeen omina ja otan niistä tuplat mania siihen mitä sinä raasu joudut maksamaan varhaisperkuista,heinäyksistä yms. Nuo aitavärkit menee hevostelijoille kuule kuin häkä.”#
Jessellä ei kyllä mielikuvitus lopu ! Ilmaiseksi saadut aitatarpeet MYYDÄÄN eteenpäin . Aika keinotekoista on kannattavuuden hakeminen tuota kautta .
Kannattaa muuten lukaista makasiini n:o 7(sivu24) . Sieltä löytyy artikkeli , jossa käy ilmi , että ennakkoraivauksella saavutettaan merkittäviä hyötyjä .
Esim . ensiharvennuksen kunnollinen ennakkoraivaus (=alle rkork 8cm rungot raivataan maahan) nostaa leimikosta saatavan tulon plussalle verrattuna siihen , että kaikki nipin napin kuidun minimimitat täyttävät kepit kerätään talteen .
Jesse joutuu tarkistamaan kasvatusmetodejaan , kun jo 2600 rungon /ha lähtötiheydet ennen harvennusta tuottavat 60 euroa tappiota hehtaaria kohden . 3000 runkoa merkitsee vielä isompia tapioita.
Kun poistettavia runkoja on vain 600/ha (ensiharv.) , kantorahan osuus on jo 150€ /ha järeyden nostaessa kuutiohintaa . On huomattava , että raivauskulutkin on vähennetty tässä tilanteessa täysimääräisinä.Mitäs muuten sille harvennukselle kuuluu ? Onko näkynyt koneita palstalla tai ajavan ohi ?
