Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa muidenkin tutustua GLA:n esittämän linkin takaaa löytyvään väitöskirjan sisältöön . Olen tutustunut aikaisemmin osiin kyseisestä tuotteesta ja aivan viimeaikoina taustatietoihin siitä , mitkä tekijät johtivat lopulta hirvikannan hallitsemattomaan kasvuun. Ei ollut vain yhtä syytä ,vaan monien eri osatekijöiden summa.
Tällä palstalla on käsitelty asioita hiukan suppeasti . Väitöskirja antaa tietoa laajemman näkemyksen muodostamiseksi .
Yksi vähemmän käsitelty näkökulma on eri tahojen yhteistyön merkitys hirvikannan säätelyssä. Jos yhteistyö ei toimi , seuraa hankaluuksia ennemmin tai myöhemmin. Myös muutokset organisaatioissa ja tinkiminen tutkimuksessa voivat aiheuttaa herkällä hetkellä toteutuessaan ikävä yllätyksiä . Edellä mainittu tapahtumaketju taisi olla loputa se ”nalli” , joka räjäytti ”pommin”.
Rane ei ole tainnut huomata , että kyselytutkimuksen vastauksissa on sekä yhtä että kahta vuoroa tekevien koneiden tuloksia. Verailupohjana käytetään tilanteita , jolloin kantokäsittelyä ei tehdä . Vuorojen määrä ei siis vaikuta tulokseen. Tarkennetaan vielä , että se keskimäärin 50 minuuttia käsittävä aika kohdistuu yhteen työvuoroon(ei vuorokauteen) , jolloin vuorokaudessa kahta vuoroa tekevän koneen lisätöihin käytetty aika on 100 minuuttia.
Sen verran voisin käytännöstä todeta , että työskenneltäessä kahdessa vuorossa kantokäsittelyaikaan , on kone käytettävä varastolla välitankkauksella kantokäsittelystä johtuen . Polttoaine riittää kahteen vuoroon , mutta kantokästtelyaine ei . Muina aikoina vuoron vaihto tapahtuu palstalla.
Mitä tuohon vuorojen lisäämiseen / firman kaatumiseen mies ja kone periaatteen johdosta tulee , esitän vastakysymyksen.
Minkähän vuoksi aikoinaan kolmen vuoron menetelmääkin käyttäneet ovat vähitellen siirtyneet mies ja kone systeemiin ?
Tunnen varsin hyvin ison yrityksen , jossa kahta vuoroakin käytetään vain poikkeustapauksissa ja yritys on toiminut menestyksekkäästi kymmeniä vuosia . Kuskin paikkojakin on harvoin auki toisin , kun kahden vuoron avulla tulosta yrittävillä kilpailijoillaan.
Kolmeen vuosikymmeneen en ole ”kymppiykkösiin” kajonnut .Yksi kerta riitti. Muistan elävästi , kun isävainaan kanssa ”naulattiin” yhtä hirvisonnia talkoolla , kunnes panokset loppuivat . Hirvi vain seisoi . Piti huuta kaveria apuun . Hirvi kaatui viimein saatuaan kuolettavan kasikakkosen kuulan kupeeseen . Reikiä oli , kun reikäjuustossa , mutta hengen menoa ei niillä saatu aikaan . Sen kerran jälkeen kymppiykköset jäi visusti kaupan hyllylle . 11,7g hammerhead ja viimeaikoina 12g mega ovat tehneet tehtävänsä kiitettävästi.
PS . Oli siinä tohinassa onnistuttu kaatamaan kaksi muutakin
sonnia .Pidettiin melkoiset talkoot , kun ne (3) nostettiin pienellä porukalla orteen ja vedettiin nahkat korviin : )Jesselle tiedoksi , että villikoira ja koirasusi ovat ihan eri asioita .
”Sakemannin” ja suden tai malmutin ja suden sekoitus osaa olla jo aika tehokas tappaja , eikä välttämättä pelkää ihmistä lainkaan .
Niistä muinaisista seropilaumoista ei ollut juuri muuta haittaa , kun kova ääni ja eitoivotut pitokoirien tiineydet .Eipä tahdo kesäaikaan ola töitä riittävästi kahteen vuoroon . Talvella tilanne on toinen . Kahden vuoron tuotokset evät suinkaan ole 1+1=2 , vaan huomattavasti vähemmän . Tämän voin kertoa kokemuksesta . Suurimman osan työurastani olen työskennellyt kahdessa vuorossa.
Järkevämpi tapa on ajaa yhtä vuoroa ja vaihtaa konetta vähän harvemmin .Kahteen vuoroon siirtymisellä ei ratkaista kantokäsittelyn kannattavuutta . Aineita on siirreltävä sitä mukaa , kun niitä kuluu .
Yrityksen toiminta-alueen laajuus ja käsiteltävien puiden keskimääräinen koko vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen . Pieniläpimittaisissa metsisä ainetta kuluu enemmän , erityisesti joukkokäsiteltäessä pieniä runkoja . Tällöin ainemenekki voi olla jopa 5 l/ valmistettu kuutio . Pitkien etäisyyksien takia kantokäsittelyyn kohdistuvan huoltoajon määrä ja aika puolestaan kasvaa.Lisäkuluina ns normaaliin toimintan on otettava kevyen ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen tarvittava ajolupa , pikku E. Ellei sitä satu olemaan , on yrittäjän kustannettava kuljettajalle asiaan pätevöittävä koulutus.
Lähiaikoina myös ureaa kantokäsittelyaineena käyttävien on suoritettava kasvinsuojeluaineiden käyttöön oikeuttava tutkinto . Tämäkään ei ole aivan läpihuutojuttu . Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voi kulua pari päivää. Mm nämäkin asiat kuuluvat kantokäsittelyyn kohdistuvan ajan menekkiin.
Kantokäsittelyaine leviää sekunnissa ja napinpainalluksella
kannolle , mutta sen saaminen laitteistoon ja laitteiston kunnossapito on jo paljon pidempi tarina. 50 minuuttia / vuoro on keskiarvo . Omalla kohdallani tuo luku on keskiarvoa vähän pienempi.VM-inventointien tuloksiin kannatta todellakin tutustua tarkkaan. Hirvien määrä on lisääntynyt tasaisesti taimikonhoitorästien lisääntymisen myötä . Tämä kehitys katkaistiin hirvien osalta 2000-luvun alun tehostetulla metsästyksellä PYYNTILUPIA lisäämällä. . Hoitorästien kasvu ei sitävastoin ole pysähtynyt.
On syytä pitää mielessä , että hirvikannan kasvun tärkeimmäksi tekijäksi on tutkimuksin osoitettu kiistatta ravintotilanteen voimakas paraneminen 70-luvulta alkaen . Tämä tarkoittaa sitä aikaa , jolloin taimikoiden hoidossa alettiin lipsua.
ja taas !
15:09 /Keskisuomalainen
#”Sudet tappoivat viikon sisällä kolme vasikkaa Multian Saraperällä sijaitsevalla tilalla. Vasikat olivat olleet talon navetan kupeessa olevalla laitumella. Kulmakunnalla on tehty useampiakin näköhavaintoja susista” #
Lähin vasikka oli löytynyt raadeltuna 30 metrin etäisyydeltä navetasta . Näköhavaintojen perusteella susia oli kolme.
Suomessa on lehtitietojen mukaan lemmikkeinä noin 1000 koirasutta , jotka eivät ole kirjoissa eikä kansissa . Näiden katoamisista ei luonnollisesti huudella . Kotvan kuluttua luetaan uutisia toiselta paikkakunnalta pihapiirissä norkoilevista pedoista .
On muuten kumma , kun eräät näiden sekulien omistajat eivät salli otettavan geeninäytteitä omistamistaan koirasusista . Näytteet ilmeisesti olisivat valonarkaa tavaraa määritettäessä Perhossa kaadettujen petojen lajipuhtautta.
En käsittääkseni ole käyttänyt kantokäsittelystä nimikettä ”joutavaa pelleilyä”. Tosin olen mutaman yrittäjän suusta tämänkin ilmauksen kuullut. Ymmärrän kyllä heidän kantansa . Maksetaanhan kantokäsittelystä naurettavan alhaista korvausta.
Kirjoitusteni teema on kuitenkin saada työkorvaus asiaankuuluvalle tasolle , mikäli kantokäsittely koetaan tarpeelliseksi . Ei enempää eikä vähempää . Joissakin piireissä lahontorjunta ei ilmeisesti ole niin tärkeää , koska siitä ei haluta maksaa täyttä hintaa . Raha on tässä tapauksessa arvostuksen mittari .
..ja vielä tuohon kantokäsittelyn ajanmenekkiin työvuoroa kohden.
Lukuun 50 min / työvuoro on päädytty Koneyrittäjien ja Puuliiton yhteisesti järjestämässä kyselytutkimuksessa . 50 minuuttia on runsaan sadan alan ammattilaisen työaikakirjanpitoon perustuva keskiarvo. Tämä pitää sisällään materiaalin hankinnan , kuljetukset tankkauset , laitehuollot ja työjäljen seurannan .Kuljetuksen osuus voi joskus olla suurikin . Ajoneuvoyhdistelmälle ei aina löydy sopivaa tilaa leimikon läheisyydestä . Joskus parkkipaikka on jopa tehtävä erikseen ennen työn aloittamista. Esimerkiksi oman nimimerkkini käyttäjätunnuksessa olevan huoltoliittymän rakenteluun kului lähes tunti . Kapean metsätien varressa ei olut yhtään levikettä , joten se oli tehtävä erikseen.
Ensiksi puut nurin , kannot irti ja levikkeen tasaus koneen teloilla tiivistämällä. Pelkkä auto on helppo sijoittaa . Kuormattu perävaunu vaatii huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa parkkeeraamiseen.Luehan Rane tarkkaan . Kantokäsittelyyn oheistöinen käytetty aika on 50 min / VUORO . (= 2vuoroa /vrk = 100 min /vrk) Jos vuoroa jatketaan , maksetaan ylitöistä korotettua tuntikorvausta . Kahteen vuoroon ei kuljettajia ole valitettavasti tarjolla . Tahtoo olla niin , että juuri tämä löträäminen tehdään ylitöinä , joka nostaa puunkorjuun kustannuksia.
(ps. omakin vuotuinen työaikani ylittää reippaasti normaalin työajan pysyen kuitenkin lain sallimissa rajoissa )
