Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Runkotolpan ohella siitä pölkystä tulee sieppo kasa lautaakin.
Rungonosahinnoittelu olisi tervetullut uudistus . Tällöin ei tarvitsisi
pohtia , mistä tulee tukkia ja mistä ei . Matriisi ohjaisi katkontaa suoraan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja puun katkontaa ohjaava koneenkuljettaja puuttuisi katkontaan vain rungon laatuvikojen vuoksi .Lyhyet pölkkyjen pituudet tuntuvat olevan ainakin suuremmille sahoille vain välttämätön paha. Niistä on runsasta ylitarjontaa jo nyt . 37 dm pituusmittaa otetaan vastaan pitkin hampain . Lyhempiä harvemmin ollenkaan. Esim harvennuksilla lyhin tukin mitta on yleisesti 43dm.
Tästä huolimatta puhutaan innokkaasti lyhempien mittojen puolesta , vaikka käytännössä sellaiselle tavaralle ei ole markkinoita tai tarve on satunnaista.Puun hinnoittelua tulisi yksinkertaistaa nykyisestään . Esimerkiksi voisi ottaa vaikka maidon tai lihan hinnoittelun . Laatu ja märä voisivat olla keskeiset hinnoittelutekiät. Se , mitä raaka-aineesta valmistetaan ja miten , jäisi ostajan vapaasti päätettäväksi . Kotieläintuotteissa maksetaan raaka-aineesta laadun perusteella ja jalostuslaitos päättää valmistettavat tuotteet . Tähän toivoisi päästävän metsäpoulellakin
Toiminnan valvontaa tarvittaisiin tämän seurauksena vähemmän ja nekin voimavarat voisi suunnata metsien kasvun parantamiseen .Tuosta katkonnan valvonnasta vielä sen verran , että se ei välttämättä nytkään vastaa tarkoitustaan metsäpäässä . Ratkaisujen oikeellisuutta on hyvin hankala määrittää jälkikäteen . Tehdaspäässä homma toimii tarkasti ja sen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.
Koneenkuljettajien tekemisiin vaikuttaa enemmän tehtaalta/sahalta saatu palaute . Muu on enemmänkin vain sanahelinää.
Laaturajojen sisällä pysyminen ja haluttujen laatujen jakauman toteutuminen ovat tavoitteena .Havupuutukkien sallittu vajaalaatuosuus on max 3 % ja koivun osalla 5 %. Jos nämä lukemat ylittyvät , palaute tulee koneelle välittömästi.Eilen järjestettiin monitoimikoneenkuljettajille tukin laatua käsittelevä koulutus Vilppulan sahalla . Kurssituksen kohteena on satoja kuljettajia ympäri Suomen eri tuotantolaitoksilla . Tämä koulutustapahtuma oli yksi monista.
Puutavaran laatu ja katkonta olivat siis pääaiheina.
Mittatarkkuus (+/- 3cm) on tavoitteena yli 90%:sti . Pölkkyjen muoto ja laatu oli esillä sahurin näkökulmasta. Mutkia pölkyssä , monivääriä eikä laajentuneita tyviä sallita . Tämän vaatimuksen merkitys osoitettiin kentällä olevin esimerkein. Näytettiin konkreettisesti , millaista lautaa mistäkin vajaalaaatuisesta pöllistä syntyy . Osasta syntyi vain pätkiä ja kuuleman mukaan terän kappaleita , kun pahimpia on yritetty sahata.Katkaisut (motolla) sahausikkunan ulkopuolella aiheuttavat sahalle suuret lisäkustannukset vuositasolla . Kaikkein kallein virhe on , kun sahattava pölkky ei kuulu matriisin valikoimaan lainkaan . Nämä pöllit(yleensä alamitat) on kuljetettava erikseen sellutehtaalle . Sieltä pölkyistä saa vain sellupuun hinnan. Jos esim . sahan lyhimmän vastaanottaman pölkyn (37dm) mitta jää vajaaksi , on edssä matka sellutehtaalle. (minimitukkirunko on se , josta tulee yksi vähintään 43dm
pituinen tukki)Keskustelun virittämiseksi kerron , että katkontamatriisi on sahurin ja puunmyyjien tavoitteista muodostettu kompromissi . Jos saha saisi yksin päättää , mitä mittoja tehdään , olisi matriisi kovasti toisenlainen. Samoin olisi valmiista tuotteista saatu hintakin . Tämä parantaisi kilpailukykyä ja mahdollisuuksia maksaa puusta parempaa hintaa.
Kannattaisiko antaa ammattilaisten päättää , miten puut katkotaan ?Minulle on ihan sama , mitä Jesse on tai ei ole kuullut . Kuunetelen vain korjuuesimiehen ja oman työnantajani antamaa ohjetta. Korjuupiirin koneenkuljettajien koulutuksen yhteydessä sama asia tehtiin selväksi ylemmältä taholta.
Jos tarvittavaa raivausta ei ole tehty , saa leimikko jatkaa kasvuaan entisessä tiheydessä. Samat merkit on havaittavissa Harjavallankin suunnalla. :Keskeytystä keskeytyksen perään , kun raivauksessa on puutteita. Fiksu raivaa ajoissa ja vähemmän fiksu katselee keskeneräisiä työmaita.Onkohan termi nimeltä nuoren metsän kunnostus vieras Harjavallan korkeudella ? Tämä toimenpide varmistaa , että metsä on kunnossa hakkuuta ajatellen . Työ tehdään muutamia vuosia ennen hakkuuta. Ennakkoraivaus on sen jälkeen tarpeeton.
Näinhän sevalitettavasti monesti menee , kuten AR kirjoittaa. Olen kuitenkin halunnut kertoa , että parempikin vaihtoehto on olemassa . Työpainetta on koetettava jakaa pidemmälle aikajaksolle , jotta työt sujuvat suunnitellusti .
Keskeytetystä hakkuusta riittää riesaa kaikille osapuolille. Tähän vaihtoehtoon ei turvauduta turhan takia. Olosuhteet ovat tuolloin kestämättömän kehnot.
Onhan se raivaus viimetipassa tyhjää parempi toimenpide , mutta mittaheittoja pökkyihin tahtoo tulla tuoreiden risujen tunkiessa kouran mittapyörän ja rungon väliin . Se tuore raippa koneen kourassa , on kuin räkämälli sormessa.. ei irtoa vaikka kuinka ravistaisi . Tilannetta toki voi helpottaa katkomalla puut 20- 30 senttiä pidempään kantoon . Puut katkaistaan siltä kohtaa , että risut ei haittaa.
Pehmeät paikat leimikolla tahtovat myös peittyä risujen alle havaitsemattomiin . Pehmeikön huomaa vasta sitten , kun muta tuoksahtaa ja kone on akseleita myöten suossa . Vuodenkin kaadettuna ollut aluskasvos ei enää haittaa näkyvyyttä ja murenee mahdollisesti kouraan joutuessaan aiheuttamatta häiriöitä mittaukseen.
Ranelle tarkennan , että kommentissani oli kyse useamman vuoden aikajänteestä . Raivauksissa on menty ripeästi parempaan suuntaan aivan viime vuosien aikana. Kehitystä on vauhdittanut yleistynyt käytäntö jättää raivaamattomat tai huonosti raivatut alueet hakkaamatta. Yleensä yksi ”opetus” on riittänyt.
On syytä muistaa sekin , että versominen on vähäisempää , kun hakkuuta ei tehdä raivauksen kanssa yhtä aikaa . On parempi , että lihotetaan metsää vielä muutama vuosi raivauksen jälkeen ja anetaan kasvavan puuston tehdä luonnonmukaista vesakontorjuntaa. Näin menetellen sadaan ennakkoraivauksesta täysi hyöty kaikille toimijoille.”Kannattaa alkaa metsuri motokuskiksi”…
Kannattaa ja ei kannata . Joissakin harvoissa tapauksissa tämä vaihtoehto toimii . Useimmin homma kaatuu kuitenkin rahoituksen puutteeseen . Itsekin olen pari kertaa kymmenen vuoden kuluessa käynyt raivailemassa kevätseisokin venähdettyä tavallista pidemmäksi tai hakkuurajotusten keskeytettyä motohommat .
Metsäyhtiöillä on ollut työmaita tarjolla , mutta yksityisellä puolella on sitävastoin ollut hiljaista. Raivaus maksaa liikaa monien mielestä . Tästä on pääteltävissä se ,että motokuskien kohdalla markkinarako on erinomaisen kapea , mikäli on suunnitelmissa työllistää itsensä osan vuodesta raivauksilla.Korjuuyrityksiin on jossakin vaiheessa värväilty metsureita , mutta se taru on loppunut lyhyeen , kun leimikoita ei tämän seurauksena ole edes yritetty raivata ennakkoon . Kaiken lisäksi raivaus on kaatunut yrityksen itsensä kustannettavaksi . Lasku ei ole kelvannut metsänomistajalle eikä metsäyhtiölle – ainakaan täysimääräisenä . Ajatus korjuuyrityksen omasta metsuritoiminnasta on vielä sikälikin huono , että ennakkoraivaus olisi hyvin onnistuakseen tehtävä ajankohtana , jolloin leimikosta ei ole tehty edes kauppoja , eli kolmesta viiteen vuotta ennen hakkuutapahtumaa.
Tästä voisi viritellä aasinsiltaa tuleviin raivaustarpeisiin . Toivottavasti puun kätyttö lisääntyy suunnitellussa mittakaavassa lähivuosina . Tämä edellyttää ennakkoraivausten aloittamista välittömästi , että pusikoiden kanssa ei tarvitse tapella enää siinä vaiheessa , kun tehtaat ovat valmiina täystehoiseen tuotantoon .
Loma alkaa , silloin , kun se on ennakkoon sovittu. Jos kundi on tehnyt vuoden ahkerasti töitä , ansaitulle lomalle lähdetään sovittuna aikana .
Olisit raivannut sen palstan , jonka kanssa kaveri joutui tappelemaan. Olisi saattanut hyvissä olosuhteissa ehtiä tekemään molemmat ….että älä valita! Sitä saa , mitä tilaa.
Ja näitten veitikoitten takia ylimääräisiä siirtoja joutuu tekemään . Korjuuolosuhteiden parantamiseksi ei olla valmiita pistämään tikkua ristiin , mutta ”v…aan” , kun homma keskeytyy aikataulullisista syistä olosuhteiden poiketessa korjuuohjelman tiedoista. Se palsta on taatusti ollut tarkoitus hakata , mutta Jessenkin tunnustama peitteisyys hidasti hommia edellä kuvatuin seurauksin.
Mistä kuskit ?Tulijoita alalle ei ole. Nykyiset kaverit ovat niin työllistettyjä , että ylitöiden määrä ei kestä lähempää tarkastelua . Toisaalta hiljaisempana aikana (puoli vuotta) toinen kuski olisi työttömänä tai kun tehdas yllättäen lopettaa puun vastaanoton epämääräiseksi ajaksi , molemmat ovat työttöminä . Parin vuoden sisällä on ollut useampia kuukauden yllätysseisokkeja eri yhtiöillä .
Näitä ei esim. nuoren perheellisen motokuskin talous tahdo kestää. Sama tilanne on pahaan saumaan investoineella yrittäjällä .Yhden vuoron koneiden vaihtoväli on monesti tuplat verrattuna vuorotyössä rääkättyihin traktoreihin . Tulos tehdään käyttämällä samaa konetta useampia vuosia. Tästä MKP:n toimitusjohtaja käytti sanontaa , että kromi ei kiillä , mutta homma kannattaa. : )
Nyt aletaan päästä asian ytimeen. Tähän asti on todellakin luokiteltu ”piruksi” jos tohtii arvostella tehotonta puuntuotantoketjua . Konepuoli ja tuotantolaitokset ovat maailman mitakaavassa huipputasoa , mutta raka-aineentuotannossa on edelleen pahoja ongelmia . Kehitys on kulkenut siellä pitkään aivan väärään suuntaan.
Lääkkeet tulevista haasteista selviytymiseksi ovat varsin yksinkertaiset . Metsien uudistamisessa ja varhaishoidossa on oltava huolellisempi . Hoitorästejä ei saa enää syntyä .
Puuta korjataan vasta , kun toimenpide anataa täyden korvauksen työstä ja jonkin verran kantorahaa . Tämä ajankohta on täysin metsänomistajan valittavissa -25 vai 50 vuotta alueen uudistamisesta lukien. Toki kaiken voi laittaa sileäksi yhden korjuukerran taktiikallakin tietyissä olosuhteissa . Tämäkin vaihtoehto vaatii huolehtimaan metsän kasvukunnosta.
Teollisuus on pienentänyt vuosien kuluessa voimakkaasti raaka-ainevarstojaan . Varstot koostuvat jo pääasiassa pystyssä olevista puista . Nämä varstot on pystyttävä tarvittaessa nopeastikin muuttamaan tuotteiksi . Tällöin korjuuolosuhteiden merkitys korostuu . Nopein ja luotettavin toimittaja saa tilauksia vastakin . Jolla homma ei toimi , pärjää heikommin ja menettää markkinaosuuttaan. Toivottavasti metsänomistaja ei ole tässä suhteessa ketjun heikoin lenkki .
Ympärivuotisen korjuun edellytyksiä kannattaa edelleen kehittää . Vuodessa on monta muutakin kuukautta kun maaliskuu . Tavoitteeksi voisi ottaa alkuun vaikkapa näiden hiljaisempien kuukausien hakkuumäärien kasvattamista miljoonalla kuutiolla / kk.
Tähän asti on valitettavasti keskitytty pelkästään resurssien lisäämiseen tuottavuuden kehittämisen jäädessä vaille huomiotam. Järjen loppuessa on lisätty rautaa. Asiat voisi hoitaa fiksumminkin.
