Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Nyt aletaan päästä asian ytimeen. Tähän asti on todellakin luokiteltu ”piruksi” jos tohtii arvostella tehotonta puuntuotantoketjua . Konepuoli ja tuotantolaitokset ovat maailman mitakaavassa huipputasoa , mutta raka-aineentuotannossa on edelleen pahoja ongelmia . Kehitys on kulkenut siellä pitkään aivan väärään suuntaan.
Lääkkeet tulevista haasteista selviytymiseksi ovat varsin yksinkertaiset . Metsien uudistamisessa ja varhaishoidossa on oltava huolellisempi . Hoitorästejä ei saa enää syntyä .
Puuta korjataan vasta , kun toimenpide anataa täyden korvauksen työstä ja jonkin verran kantorahaa . Tämä ajankohta on täysin metsänomistajan valittavissa -25 vai 50 vuotta alueen uudistamisesta lukien. Toki kaiken voi laittaa sileäksi yhden korjuukerran taktiikallakin tietyissä olosuhteissa . Tämäkin vaihtoehto vaatii huolehtimaan metsän kasvukunnosta.
Teollisuus on pienentänyt vuosien kuluessa voimakkaasti raaka-ainevarstojaan . Varstot koostuvat jo pääasiassa pystyssä olevista puista . Nämä varstot on pystyttävä tarvittaessa nopeastikin muuttamaan tuotteiksi . Tällöin korjuuolosuhteiden merkitys korostuu . Nopein ja luotettavin toimittaja saa tilauksia vastakin . Jolla homma ei toimi , pärjää heikommin ja menettää markkinaosuuttaan. Toivottavasti metsänomistaja ei ole tässä suhteessa ketjun heikoin lenkki .
Ympärivuotisen korjuun edellytyksiä kannattaa edelleen kehittää . Vuodessa on monta muutakin kuukautta kun maaliskuu . Tavoitteeksi voisi ottaa alkuun vaikkapa näiden hiljaisempien kuukausien hakkuumäärien kasvattamista miljoonalla kuutiolla / kk.
Tähän asti on valitettavasti keskitytty pelkästään resurssien lisäämiseen tuottavuuden kehittämisen jäädessä vaille huomiotam. Järjen loppuessa on lisätty rautaa. Asiat voisi hoitaa fiksumminkin.
Tilanne voi olla nyt päinvastainen. Arviointivirhe onkin tapahtunut eri suuntaan . On nimittäin metsästysseuroja , jotka ilmoittavat hirvien määrän yläkanttiin päästäkseen seuraavanakin vuonna jahtiin . Muutaman vuoden homma toimii , mutta lorun loppu voi yllättää
On todellakin mielenkiintoista miettiä syksyn toimintaa metsästysrintamalla , kun riista on kadonnut lähes täysin . Fiksuin tapa lienee pitää kokous , jossa päätetään palata metsästyshommiin vasta ensi vuonna. Kaksi hirveä 4000ha:lla ei anna muita vaihtoehtoja. Voi olla ,että aseet pysyvät säilytysrasvoissa pidempäänkin.
Älä Jesse naureskele. Toimintavarmempaa saa hakea. Talon vähimmän remontissa ollut kone ikinä : )…. ja koneita on sentään vuosien saatossa ollut useita kymmeniä…nimittäin hakkuukoneita .
hups netti pätkii
Ranelle vastaan , että on aivan normaalia , että ennätyksellisen hakkuuvuoden jälkeen uudistetaan kalustoa, varsinkin , kun investoinnit yleisellä tasolla ovat olleet viime vuodet varsin maltillisia.
Chilen olosuhteet eivät oikein vastaa suomalaisia . Siisti puupelto on tehtaan vieressä. Mikäs siinä on mättää puuta kolmessa vuorossa yhteen läjään .
Mihinkäs me nuo liiat koneet laitetaan , jos jokaisella ajetaan 5000 vuoteen . Puolet nykyisestä konekannasta riittäisi . : )
Karilaisen hyppysistä oli peräisin sekin telakone , jolla minä opettelin pehmeän maan puunkorjuun saloja 80-luvun puolivälissä . Se oli Nokka Jokeri . Nykyaikaan palatakseni nuo telavehkeet ovat valitettavasti juuri niitä kapean käyttöalueen erikoiskoneita , joiden akseleita ei tahdo saada pyörimään millään vekseliä rivakammin.
#”Minusta ei siis ole ollenkaan hyvä uutinen, että hirviä ei metsästä kuitenkaan löydy, kun pitäisi alkaa metsästää.”#
Mikäs uutisessa on vikana..esittäjäkö ? : ) Kahden päivän sitkeiden esiskelyjen jälkeen tavatut emä ja vasa osoittavat melkoista niukkuutta hirvien suhteen. Uutista voi toki jatkaa tiedolla , että kyseisen ”perheen” pää jäi kuukausi siten auton alle ja kuoli.
Päivän kantarellireissulla taisin nitistää puolenkymmentä hirvikärpästä. En tosin ollut omilla metsästysalueilla . Viime syksynä keräsin sata litraa puolukoita useassa erässä ja tuona aikana kohtasin kokonaista KAKSI hirvikärpästä .
Näillä suunnilla mänty on olosuhteista johtuen yleisin puulaji . Ovat menestyneet aivan hyvin , vaikka hirviä on olut joskus paljonkin .Viime talvena seurasin parinkin perinteisen hirvien talvehtimisalueen tilannetta .
Jälkiä oli erittäin vähän . Tämän kesän jälkihavainnot ovat olleet samansuuntaisia . Nuolukiviin ei ole koskettu , eikä koirien eteen ole löytynyt haukuttavaa . Muualtakin on kuulunut samansisältöisiä viestejä.
Nähtäväksi jää , kuinka suurelle alueelle tulee täysrauhoitus muutamiksi vuosksi.….. ”ohjeita säästävästä, riistan huomioivasta raivauksesta”
Jesselle tiedoksi , että ohjetta on päivitetty paremmin vastaamaan käytännön olosuhteita. Raivaus tehdään varsin täydellisenä metsätaloudellisesti tärkeillä alueilla . Muualle jätetään aluskasvosta sisältäviä vyöhykkeitä , joihin ei välttämättä kosketa puunkorjuun aikana lainkaan.
Muutama kymmenen hehtaaria näin käsiteltyä harvennusmetsää työstetty . Ei valittamista. Kysehän on vain siitä , että pystyy näkemään koko ajan esteettömästi , mitä on tekemässä .Kannattaa lukea Keski-Suomen metsoparlamentin julkaisema kirja ”Metso , havumetsien lintu ”
Kirjoittajat ovat tehneet erinomaista työtä. Kirjasta löytyy myös konemiehen näkökulma riistalle tärkeän peitteisyyden tiimoilta.Koneyrittäjät tuskin panevat hanttiin järkevälle kehitykselle . Kalustoa uusitaan tai lisätään muutamasta karvaasta opetuksesta viisastuneena tarkasti harkiten . Varsin monella on jo nytkin nurkissaan runsaasti rautaa toimettomana .
Palautan mieleen , että nykyresurssein pystytään korjaamaan puuta yli 6 miljoonaa kuutiota kuukaudessa , jos olosuhteet ovat kunnossa . Tämä kuusi miljonaa on korjattu vielä talvisaikaan maaliskuussa . Kesäkuukausina korjataan keskimäärin alle 4 miljoonaa kuutiota kuukaudessa.Valoisammalle ajalle kaivattaisiin lisää työmahdollisuuksia . Työvoimaakin olisi paremmin tarjolla , jos täystyöllisyys olisi taattu . Puolen vuoden pätkä ilman toisen puolikkaan korvaavaa työtä ei varmasti kiinnosta ketään. Matala palkataso ja epävakaat työolot ovat hillinneet monien haluja hakeutua metsäisiin askareisiin. Huonosti kannattavilta yrityksiltä puuttuu kilpailukyky työmarkkinoilla .Jos kannattavuutta ei pystytä parantamaan , ei investointeja eikä rekrytointeja pysty yksinkertaisesti tekemään.
Kuljettajien koulutustarve on ilmeinen . Lähivuosina jää eläkkeelle merkittävä osa tämän päivän puurtajista . Jo nyt alalla työskentelee eläkeläisiä , kun uutta verta puikkoihin ei ole saatavissa . Siis niitä , jotka jaksavat istua autossa tai työkoneessa 10-12 tuntia vuorokaudessa . Hiljakkoin oli paikallislehdessä artikkeli 75-vuotiaasta
autoyrittäjästä , joka edelleen ajeli pöllejä kuin nuoremmat ikään. Hänen kohdallaan jatkuvuus yrityksen suhteen on kuitenkin turvattu . Monilla tilanne ei ole yhtä hyvä .Muitakin keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi lisähakkuiden osalta on esitetty . Lisätään kesähakkuiden osuutta 15 % ja parannetaan työn tuottavuutta 10 % . Näillä keinoin olisi korjattavissa nykyisillä resursseilla 8 milj kuutiota puuta tämän hetkistä tasoa enemmän.
On esitetty , että esim kaikkia suokohteita ei harvennettaisi ollenkaan ja puut korjattaisi suoraan avohakkuina. Tämä olisi monessa tapauksessa mahdollista tehdä myös kesällä , toisin kun harvennus. Samaa kaavaa voisi noudattaa maastoltaan hankalien palstojen kohdalla .Näillä tuntituotokset ja saanto jäävät harvennettaessa kohtuuttoman alas ja lisäksi puusto ja maastovaurioita syntyy enemmän. Näille kohteille siis tavoitteeksi yksi korjuukerta. Ruotsissa oli saavutettu hyviä tuloksia kasvattamalla kuusikkoa ilman harvennusta. Puuston alkukasvatuksesta oli tässä tapauksessa huolehdittu korostetun hyvin.
Työn tuottavuus paranee edellä mainitun lisäksi , kun huolehditaan siitä , että leimikon korjuuolosuhteet ovat kunnossa . Parhaaseen tulokseen päästään , kun tämä tehdään vähintään kolme vuotta ennen hakkuuta .
Samalla tarkistetaan mittauksin , että puusto on riittävän järeää korjattavaksi . Jos ei ole , siirretään hakkuita tuonnemmas .
Artikkelissa , josta poimin joitakin asioita keskustelun pohjaksi . kehotettiin pitämään hyvää huolta taimikoista .Se on kaiken kannattavan toiminnan perusta niin metsänomistajalle , kun hänen metsissään myöhemmin työtään tekeville.