Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Samaisessa artikkelissa valitettiin , että ylityöt syövät kannattavuutta .
Samat kepit kyllä saadaan läjään normaalinkin työajan puitteissa (kannattavasti) , kunhan olosuhteet leimikolla ovat korjuulle suotuisat . Tähän asti vaan on ollut monesti se tilanne , että MOTOLLA ON RAIVATTU YLITÖINÄ hakkuun kuluessa kunnoltaan sopimattomia kohteita . Vähänkin reilummin aluskasvosta sisältävä palsta pudottaa helposti tuotoksen puoleen . Tästä aiheutuu jatkuvia aikataulongelmia sekä vaikeuksia lähikuljetuksen ja hakkuun aikataulujen yhteen sovittamisen kanssa . Ajokoneelle pyrkii tulemaan luppopäiviä , kun motolla joutuu sorkkimaan risukoista pieniä puita (siellä ei todellakaan muuta kasva).
Asiallisesti hoidetussa metsässä työtä voidaan tehdä tuottavasti ja aikatauluissa pysytään helpommin . Kalliisiin ylitöihin ei näinollen tarvitse turvautua.
Joopa joo ..tunnetusti vedotaa kiireisiin tapauksissa , joissa kohdevalinta on epäonnistunut . Kun leimikkotekijät on kohdallaan , ei työmaata jätetä kesken.
Kummasti vain Harjavallassakin herättiin siihen todellisuuteen , että taimikko alkaa mennä piloille vesakon alla , jos energiapuuhakkuuta siirretään tuonnemmas.
Minä olen aina ollut sitä mieltä , että taimikko on silloin jo pilalla , kun energiapuuaineksen keräily taimikosta on kannattavaa . Onneksi Jesse pisti tuulemaan ja hakkaili kesken jääneen kuvion osan omatoimisesti . Se olikin hyvää verryttelyä ajatellen sitä kahdeksaa hehtaaria , joka on vielä edessä . : )…muuten tuo BIO terminä pitää sisällään myös sen tukkipuolen…
Sorry vaan taas , että menee off topik …
Vielä tuohon avaukseen , että siinä esitetty tapa on ihan hyvä , kun ollaan pelastamassa taimikkoa pahemmilta tuhoilta . Luonnetta ja kuntoa työ kyllä vaatii .
Syy , miksi liputan varhaisemman perkauksen puolesta on se , että työ on entistä enemmän jäämässä metsänomistajan omaksi työksi . Jos viidakko on ehtinyt kovin sankaksi , voi monen ryhtymiskynnys nousta niin , että työ jää kokonaan tekemättä . Pienempää vesakkoa hoitelee hennommallakin varrella ja kevyemmällä raivauskalustolla . Tuuheammat raivauskohteet voivat sitävastoin alkuinnostuksen hiivuttua jäädä sikseen jo parin tankillisen jälkeen .
Myöhästyneen raivauksen jälkeen versonta on aina voimakasta ja työ on toistettava useammin . Tympeintä raivaus lienee silloin , kun tehdään hakkuuta edeltävä ennakkoraivaus . Tämä on toistettava heikolle hoidolle jääneissä metsissä ennen jokaista hakkuukertaa . Varhain metsänsä kasvukunnosta huolehtinut mo nauttii tässä vaiheessa huurteisia virvokkeita , kun sitävastoin taimikonhoidossa luistellut hikoilee ja polttaa rahaa saamatta työlleen vastiketta paremman metsän kasvun muodossa . Hän joutuu hikisiin hommiin vain siksi , että saisi koneen hakkuutyömaalleen .
Jälleen on saatu uutta ihmettelyn aihetta . Metsä Grouppia on vaadittu hallituksen puolelta osallistumaan tiehankkeen kustannuksiin ! Ely-keskuksessa tätä pidetään ennenkuulumattomana . Tällaista käytäntöä ei koskaan aikaisemmin ole ollut . Asiasta onneksi neuvotellaan , mutta kuinka paljon lisäkustannuksia tehdashanke kestää ?
Tässä on vähän samaa makua , kun entisen sotamiehen loma-anomuksen käsittelyssä . Komppanian päällikkö puolsi , mutta ei myöntänyt lomaa….
#”Tästä kokemuksesta huolimatta en oikein ymmärrä miksi metsän puolella pitäisi tehdä kaksi raivausta samana kesänä? Työtä riittää muutenkin. ”#
Kaksi raivausta samana kesänä siksi , että sen jälkeen ei tarvitse välttämättä sitä kuviota enää raivailla. Varttuva taimikko hoitaa itse itsensä tästä eteenpäin . On myös täysin mahdollista , että ennakkoraivaukseltakin vältytään kokonaan . Myös hirvet kiertävät taimikon , kun siellä ei ole syötävää . Jos Taneli sai menetelmällä pajunkin häviämään , voidaan sanoa , että muukin ylimääräinen lehtipuuaines tulee hävitetyksi samoilla eväillä .
Metsuri motokuski antoi varsin selkeät neuvot , kuinka toimitaan . Vesakko nurin mahdollisimman pienenä , ja toinen käsittely joko samana syksynä tai heti seuraavana kesänä .
Jos vesakon antaa kasvaa yli kaksimetriseksi , raivaamista riittää isältä pojalle kyseisellä palstalla . Tuota isompien riukujen kannoissa riittää ”virtaa”.
Leevi taitaa olla alan ammattilainen : )
Mutta taas asiaan..
#”En ole kuullut että Äänekosken tehdashanke olisi kiinni tiestön infrasta.”#
Tämän viikon alussa MF:n toimitusjohtaja Ilkka Hämälä vaati hallitukselta konkretiaa Äänekosken seudun tiehankkeisiin . Tämä lausunto aiheutti alueella hetkellisesti pelon siitä , että valtion jahkailu on kaatamassa tehdashanketta.. Tuoreimman tiedon mukaan Antti Rinne USKOO , että halituksessa löytyy yksimielisyys tieasioiden eteenpäin viemiseksi , kun investointipääös tehdään.
Nyt sekä Ilkka Hämälä , että Antti Rinne painottavat , että tehdashanke ei kaadu tierahoihin .
Hyvä niin , mutta kiirettä tulee riittämään , kun kaikki asiat on ratkaistava kertarysäyksellä . Työllisyyden kannalta olisi ollut viisasta aloittaa osa hankkeista heti .Vuonna 2012 Suomen maanteiltä kirjattiin tarkalleen 1321 HIRVIonnettomuutta. Niissä loukkaantui 108 ihmistä. Loukkaantuneita oli likimain saman verran kuin edellisvuonna.
Yhteensä 3881 PEURAonnettomuudessa loukkaantui 35 ihmistä. Tiedot perustuvat poliisin ilmoittamiin onnettomuuksiin.Kuinkahan moneen hirveen nämä autoilijat ovat kerralla osuneet , kun metsissä vaeltaa TUHANSIA loukkaantuneita yksilöitä?
On myös huomattava , että hirvikolareita tapahtuu koko maan alueella , mutta peurakolarit keskittyvät eteläiseen Suomeen . Mitähän tästä voisi päätellä ?Riistaonnettomuuksia tapahtuu maassamme lukemattomia päivittäin . Mielestäni se , että pyy jää auton alle on luonnon kannalta yhtä ikävää , kun että hirvi kokee saman kohtalon . Tuolla eräässä kommentissani totesinkin yhden aamun saldoksi lyhyellä tieosuudella yhden metson , jäniksen ja kissan . Jäniksiä voi keväisin olla jopa puolenkymmentä yöllistä raatoa samalla tieosuudella.
Autoilijakaan ei kaikissa tilanteissa ole aivan syytön tapahtumaan . Tiedän lukuisia tapauksia , jossa hirveen on törmätty keskellä kirkasta päivää suoralla tieosuudella . Kaiken lisäksi näkyvyyttä on ollut runsaasti metsän puolellekin. Varsin usein olen todennut , että autojen jarruvalot eivät edes välähdä , tilanteessa , jossa hirvi seisoo tien reunassa ylitysaikeissa…..no eipä kyllä sitä tapahdu aina suojatienkään kohdalla , vaikka jalankulkija on jo ajoradalla.
