Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Minulla taas on lukuisia esimerkkejä siitä , että huoleton lehtipuun suosiminen on johtanut havupuuntaimien lähes täydelliseen tuhoutumiseen . Ne pallerolatvaiset kuusetkin ovat löytyneet useinmiten lehtipuuryppään alta tai lähistöltä Lisäksi näillä alueilla viihtyy myös hirvilehmä vasoineen . Kumma kyllä nuorten mäntyjen vauriot löytyvät myöhemmässä vaiheessa 4-5 metrin korkeudelta , kun lehtipuu on piiskannut niiden latvat huonoon kuntoon . Pitkän tyvitukin aihion on
tuhonnut lopulta lehtipuu , ei hirvi.
PS. Mehänpojale tiedoksi , että olen työskennellyt nelisen vuotta pelkästään energiapuuhakkuilla , joista suurin osa on ollut enemmän tai vähemmän myöhästynyttä ylispuiden poistoa . Oikea-aikaisesti sekin homma on tehtävä raivaussahalla.Lähetin mm vanhalle palstalle lukijoiden kuviin useita kymmeniä asiaa havainnollistavia kuvia . Kuviin liittyvissä kommenteiisa tuomittiin lähes yksimielisesti koneen käyttämien kyseisillä kohteilla . Sillä kohtaa olen kokemuksiini perustuen liikuttavan yksimielinen enemmistön kanssa.
PPS. Tekisikö se kenties ”suorittavasta ” hyväksyttävämmän persoonan , jos luopuisi hirvenmehtuusta kokonaan ? Nyt olisi hyvä aika lopetella , kun hirvetkin on vähissä : )
Lumettomuus on varmasti kiusa silloin , jos sattuu olemaan tavallista kylmempi talvi . Näitäkin olosuhteita vastaan pystyy parhaiten kamppailemaan taimesta asti hyvin kehittynyt puuyksilö . Maan jäätymisen vaivoista alkaa ensimmäisenä kärsiä puu , joka on syystä taikka toisesta juronut kasvutaipaleen alkuvaiheessa ja juuriston kehitys on jäänyt puolitiehen . Jos puun juuret ovat aivan maan pinnassa eivätä ulotu routakerroksen alapuolelle , saattaa nopea kesän tulo kuivattaa puun.
Hallalta suojaksi tarkoitettu verhopuusto voi aiheuttaa merkittävää haittaa istutustaimen kehitykselle . Omatkin havaintoni tukevat
käsitystä ,että suojaksi tarkoitettu lehtipuusto ei suojaa hallalta nimeksikään . Kaiken lisäksi kevätahava ja kuivuminen vaivaat juuri verhopuuston alla tai muuten liian tiheässä kasvaneita puita kehityksen myöhemmässä vaiheessa . Ensimmäisenä tämä on havaittavissa jo tarkasteltaessa taimikon vointia välittömästi verhopuuston poistamisen jälkeen . Kasvu hidastuu vuosiksi monissa tapauksissa toimenpiteen tuloksena .Istutetun taimen kehitystä ei pitäisi jarruttaa millään verukkeella ja jättää metsänhoitotöitä puolitiehen . Vähänkin kitumalla kasvanut puu on aina alttiimpi luonnontuhoille (ml hirvet) , kun yksilö , joka ei ole kärsinyt kasvua hidastavista tekijöistä.
Luontoliiton susiryhmän pj:lle ”fudut”. Oli lehtitietojen mukaan käyttänyt vihapuheiksi luonnehdittuja ilmaisuja metsästäjiä kohtaan . Oli kehottanut metsästäjiä ammuskelemaan toisiaan petojen sijaan…..
Tuolla edellä totesin , että susien liikkumien ihmisasutuksen liepeillä saattaa olla merkki siitä , että peto ei ole aito . Koiran puolelta saadut perintötekijät auttavat sopeutumaan asumiseen ihmisten tuntumassa , mutta toisaaalta voivat heikentää saalistusominaisuuksia .
Villi susi olisi ollut arkana vaikea saada levittäytymään maahamme noinkin vauhdikkaasti . Mahdollisesti sopivasti koiran perimää lisäämällä koirasusien avulla leviäminen tapahtui nopeammin.
Petojen DNA on ehdottomasti tutkittava tarkkaan ja verrattava aineistoa venäläistä alkuperää olevaan laajempaan aineistoon . Suomalaiseen aineistoon vertaaminen voi antaa aivan väärän lopputuloksen , koska sen sisältö voi olla enemmän ja vähemmän koirasusista peräisin. Ns .salakaadettujen otustenkin kantaisä tai -emo voi olla lähtöisin edellisen todetun koirasusilauman piiristä . Kaikkia ei välttämättä saatu pois päiviltä tehokkaista toimista huolimatta.#”Vai tukkia sitä olisi edullisinta alkaa hakkeena poltella? ”#
Tukin polttaminen ei toki missään mielessä ole järkevää . Havainnollistin ainoastaan kuinka kallista olemattoman pieni puu on lämpölaitokselle . Muutama vuosi sitten Suomen suurimman metsäkoneyrityksen tj totesi , että satasen hintalappu olisi lyötävä 20-litraisista puista koostuvan kuution kupeeseen , jotta saataisiin edes korjuukustannukset katettua . Tämä oli samalla myös lämpöyrittäjän mielipide . Olessani aikoinaan talossa töissä sillä oli myös lämpölaitos osana tuotantokoneistoa.
Tutkittuakin tietoa kokemuspohjaisen ohella on . Raivatun energiapuukohteen raivaus ja hakkuukustannus oli yhteensä 60 € kiintokuutiota kohden . Puiden tilavuus kokeessa oli 40 litraa / runko.
Lähikuljetus , haketus ja kaupankäyntikulut tähän päälle , niin alkaa tukkihinnasto olla hyvinkin käsillä .Raivauksen yleistyminen pakon sanelemana (kestämätön määrä korjuuvaurioita)energiapuukohteilla ja vaatimus kantokäsittelystä kesähakkuissa laimentaa kiinnostusta pieniin puihin entisestään .
Jessekin on patistellut hankkimaan joukkokäsittelyoppia . Homma osataan ja vehkeet on olemassa . Vuoteen ei kuitenkaan (eikä sitä ennen) ole menetelmään tarvinnut turvautua . Lieneekö tämän kesän tekemättömyyden syy siinä , että totesin korjuusta vastaavalle aluepäällikölle viime kesän kokeilun jälkeen , että kestääkö energiapuun korjuu kantokäsittelyn aiheuttamaa kustannusta ? Ainemenekki oli enimmillään 5 litraa ureaa kuutiolle ja vähintään 90% aineesta lensi kanervikkoon . Mitä isompi nippu kouraan kerättiin , sitä enemmän ainetta meneni hukkaan . Annostelu tapahtuu laipasta kaadon yhteydessä puun / nipun läpimitan perusteella . Kouran ollessa täysi saattoi yksi viimeiseksi kerätty 10 litran runko saada annoksen , joka annetaan yli kuution puulle.#”… kunnollista kuusimetsää ei saada syntymään ilman lehtipuusta syntyvää kuusentaimia varjostavaa verhopuustoa.”#
Tämä on kyllä lähinnä vanhakantaisia uskomuksia. Mättääseen istutettu taimi ei verhopuita tarvitse . Se kasvaa kohisten muutamassa vuodessa hallan ulottumattomiin toisin kun koivikon alla kituva kumppaninsa. Se saattaa olla käytännössä hallalle alttiina kaksinkertaisen ajan verrattuna ilman varjostusta kasvaneeseen taimeen. Pituuskasvussa on kymmenien senttien ero vuotta kohti.
…ja se koivu soveltuu erityisen heikosti joukkokäsiteltäväksi pl kokopuukorjuussa .
Palataanpas aiheeseen.
Kuitupuulle olisi saatava järeyteen perustuvan hintakannustimen lisäsi minimirunkovaatimus . Tällä hetkellä korjattavalla palstalla voi olla jopa yli tuhat tilavuudeltaan alle 20 litran runkoa hehtaarilla (Harjavallan suunnalla 2000 ja +) . Tämä tietää käytännössä konekorjuussa vähintään yhtä ylimääräistä konetyöpäivää hehtaaria kohden kasvatuskierron kuluessa .
Jos noudatetaan normaalia kasvatustapaa ja sopivia
kasvatustiheyksiä , tätä onelmaa ei ole .Hyvänä tavoitteena voisi olla vaatimus , että ainespuun osuus rungosta olisi vähintään 10 metriä ja poistetavan rungon pituus olisi noin 13 metriä .
Rungon tilavuus olisi tuolloin vähintään 40 litraa . Nykyisin minimipölkky on vain 12-13 litraa ja se on konekorjuuta ajatellen aivan liian vähän.Paljon puhutaan päästöjen vähentämisestä . Koneitakin kehitetään tarmokkaasti vähäpäästöisiksi. Päästöt eivät kuitenkaaan huonosti hoidetuilla metsäpalstoilla vähene , koska työhön käytetty aika kasvaa haastavista olosuhteista johtuen .
Asiallisella metsien hoidolla voidaan paremman kasvun ohella vaikuttaa merkittäväst päästöjen vähenemiseen . Jos sama kuutiosisältö voidaan korjata tehokkaasti lyhyemmässä ajassa ja korjuukertoja vähentämällä, säästetään uusiutumattomien luonnonvarojen ohella myös luontoa.Kuitupölkkyjen koon kasvattamisella on myös merkitystä kaukokuljetusta ajatellen . Rekkojen kokonaispainojen korotus mahdollistaa isommat kuormat , mutta pankoista loppuu mitta kesken , jos tavara on kovin pientä.
Ensimmäinen kuitupölli tehdäänkin nykyään 5,4 metriseksi ja loppurungosta tulee, mitä tulee . Edullisin kuiturungon pituus olisikin n 14 m , josta ainespuun osuus n 11 m .Isompia kuormia on alettu käyttää , jotta energiaa säästyisi . Tämä sama ajatus olisi nyt saatava siirtymään
kannolle asti . Tämänkin takia esitin edellisessä kommentissani kuiturungoille minimikokoa , joka vastaisi tulevia ja jo oleviakin tarpeita .Energiapuumarkkinat menevät tukien poistuessa täysin uusiksi , joten olen aivan varma , että keppejä ei kerätä kauaa silläkään puolella . Muutamille innokkaille ei ole tainnut tulla mieleen , että energiayhtiölle olisi edullisempaa ostaa tukkikokoista puuta aukosta , kun ruveta pelaamaan pienpuun kanssa . Puuaineksen hinta olisi terminaalissa sama tai jopa alempi , kun kokonaiskustannus lasketaan todellisten kustannusten perusteella . Hake vain olisi käyttöarvoltaan monta kertaa parempaa järeämmästä puusta tehtynä.
Energiamarkkina hiljeni jo ennen aikojaan pienestä rangasta peräisin olevan hakkeen liian huonon laadun ja korkean hinnan takia.Mihin sitä joukkokäsittelyä oikein tarvitaan , jos annetaan puun kasvaa vähän isommaksi ? Taimikon harvennuksessa vain tiheys alle 2000 runkoon niin hyvä tulee . Runkojen paljous ei saantoa paranna . Kasvutilan turvaaminen parhaille puuyksilöille antaa aina parhaan kokonaistuloksen .
( nimim. muutaman tuhannen ha:n puut kapula kapulalta inventoinut )Tämä energiatouhu sotki metsänkasvauksen perusidean joidenkin kohdalla täysin .Nyt , kun se ei ole varsinaisesti häiritsemässä järkevää toimintaa , olisi aika laittaa asiat kuntoon kasvatushakkuiden kohdalla . Tämä tarkoittaa rahan voimalla alleviivattua toimintamallia , jolla päästään parhaaseen lopputulokseen kokonaisuutta ajatellen .
Sille villitykselle , että kasvatushakkuita ulotetaan keskenkasvuisiin metsiin ja jopa taimikoihin , on saatava stoppi . Puuta saadaan kyllä riittävästi muutenkin , kunhan metsän uudistamien tehdään edes kutakuinkin taiteen sääntöjen mukaan . Kasvatushakkuiden aloittamiseen on saaatva selkeä ja järkevä aloitusajankohta , perälauta , jolloin koneellinen harventaminen metsässä voi aikaisintaan alkaa.
Tuossa edellä oli mainitaa raaka-ainepulasta ja rajalisista korjuuresursseista yhtenä syynä raaka-ainevajaukseen . Tilannetta ei yhtään paranneta sillä , että koneita ja kuljettajia ohjataan viettämään aikaa olemattoman pienen materiaalin kimpussa . Vähäiset voimavarat on ohjattava tuottavammille kohteille , että puu saadaan riittämään . Näin on ilmeisesti korjuuesimieskin tuumannut Harjavallan työmaalla ja ohjannut moton uusiin maisemiin , kun puuta ei ole tullut riittävästi aikaan ja tarpeeseen nähden . Tämä on varsin yleinen käytäntö ja tulee entisestään yleistymään , jos puusta on niukkuutta tuotantolaitoksella ja kuljettajapula pahenee nykyistä tahtia.
