Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
lainaus :
”On aivan turha täällä huutaa kurkku suorana että kaikille ostajille pitää ennakkoraivata, kun kerran asia ei niin ole.”
Tuskinpa täällä kukaan kurkku suorana on ennakkoraivauksesta huutanut . Sen tiedän kuitenkin varmasti , että korjuupäälliköt ovat valistaneet ostotoimihenkilöitä ennakkoraivauksien tarpeesta varsin värikkäinkin sanakääntein . Tämä on myös näkynyt ostossa . Tarjouksia ei enää tehdä pusikoituneista palstoista entiseen malliin .
Luulisi olevan pelkästään metsänomistajan etu tietää asiasta , että osaa varautua tähänkin mahdollisuuteen .Ennakkoraivaus vaikuttaa myös puutavaran oikeaan katkontaan siten , että selkeissä olosuhteissa rungot on mahdollista apteerata tarkemmin . Heikoissa olosuhteissa kuituosuus kasvaa helposti tukin kustannuksella laadun varmistelun vuoksi ja mahdollisesti raivaukseen sijoittamatta jäänyt panos hävitään lajisiirtymien vuoksi kokonaiskauppahinnassa . Virheelliset puuvalinnat tulevat vielä ”kaupanpäällisiksi”.
Kun leimikkotekijät otetaan nykyistä tarkemmin huomioon jo leimikkopakettia tehtäessä , on mahdollista päästä huomattavasti nykyistä tarkempaan katkontaan ja korjuujäljen laatuun . Edellyttäen , että puuteista huolehditaan ennen hakkuuta.
Taas eksyttiin risukoon haaveilemaan mahdottomia , mutta palataan aiheeseen….
Puuston järeyteen ja laatuun perustuva hinnoittelu olisi tervetullut uudistus . Tämä selkeyttäisi myös puunkasvatuksen tavoitteita . Mitä järeämpi ja laadukkaampi runko , sen parempi hinta . Tämä tosin ei tiedä hyvää risukkotalouden harrastelijoille , mutta oikeille puuntuottajille uudistus merkitsisi oikeudenmukaisempaa kohtelua puukaupoissa.
Tämä sama malli toimi hyvin maatalouden puolella tapahtuvassa naudanlihantuotannossa . Selkeät porkkanat naudan painon kasvun mukaan ja laatutarkistukset hintaan lihan koostumuksen perusteella saivat toimintaan tarvittavaa tehoa . Eläimiä ei kuskattu teuraaksi keskenkasvusena ja eläinten oikean ravinnon tarjoamisesta palkittiin laatulisillä . Metsäpuolella palkkioita on maksettu sitä enemmän , mitä heikommin homma on saatu onnistumaan .Tätä muuten lakikin edellyttää , jos sitä oikein tulkitaan . Onnistuneen puunkasvatuksen kuluihin ei kemeroita ole ollut mahdollista käyttää.(pl tiet ja ojat ).
Ihmettelen suuresti edeltävissä kommenetissa esiintynyttä kielteisyyttä sitä kohtaan , että JOKU IHAN OIKEASTI käy leimikolla , tutustuu puustoon ja korjuuteknisiin asioihin ja samalla tekee tarvittavan leimikkopaketin vamiiksi asti . Tämä jos mikä säästää kustannuksia . Korjuutekniset ongelmatkin on huomattavasti helpompi hoitaa kuntoon suunnitteluvaiheessa verrattuna tilanteeseen jossa työt on jo aloitettu vain ”varmojen puheiden ” perusteella. Pelkästään metsäsuunnitelmasta haalittu päivittämätön tieto ei läheskään aina anna riittävää informaatiota leimikosta ja sen olosuhteista.
## ”,,,että koneet ja miehet kehittyvät niin, että yhä haastavampia leimikkoja saadaan järkevästi korjattua. Raivaussahan kanssa hääriminen jää pikkuhiljaa historiaan.”##
Koneet todellakin kehittyvät niiden asioiden suhteen , joihin ne on alunperin tarkoitettu eli katkonnan , karsinnan , mittauksen ja kuljettajan ergonomian osalta . Myös koneiden hinta ”kehittyy”.
Hakkuun yhteydessä tapahtuva raivaus ei tule yleistymään , koska raivaus oikein toteutettuna on tehtävä vähintään vuosi ennen hakkuuta.
Lisälaitteiden osalta käyttäjien mitta alkaa olla täysi .
Kantokäsittely – ja joukkokäsittelylaitteistot ovat tästä surullisina esimerkkinä . Kantokäsittelyn aiheuttamista kustannuksista korvataan vain kolmannes ja joukkokäsittelyominaisuus ei toimi lehtipuuvaltaisilla kohteilla , mutta taksaa on ”tuottavuuden kohoamiseen” vedoten laskettu yleisesti joukkokäsittelykohteilla , vaikka kehitys on aivan päinvastainen . Koneessa , jolla työskentelen , jokkokäsittelyominaisuus on ollut tarpeeton 99,9 % työajasta .Voisi hyvällä syyllä sanoa investointia jopa turhaksi .On siis ainakin kaksi merkittävää tekijää , jotka estävät hakkuun yhteydessä tapahtuvan raivauksen yleistymisen. Maksajaa ei työvaiheelle varmuudella ole ja työn ajoitus on väärä .
Kaikeksi onneksi raivattujen kohteiden määrä on ollut selkeässä kasvussa ja ajoituskin alkaa olla kohdallaan . Myös hieman hankalampien kohteiden aikaan perustuva hinnoittelu yleistyy . Tämä jälkimmäinen vaihtoehto tosin näkyy myös kantohintojen kehityksessä. Raivaussaha ei jouda nurkkaan vielä pitkään aikaan.
Lainaus :
”” Meidän firma ei vaadi ennakkoraivausta.””
Kerrohan Taneli , kuinka kauan tuon lainauksen sisältämästä viestistä on aikaa ?
Ennakkoraivauksesta ei keskustella liikaa niin kauan , kun hakkuuita ei voida tehdä kannattavasti tai työjäljen osalta vähintään tyydyttävästi raivauksen puutteista johtuen .
Aivan uutena tekijänä kuvioihin on tullut yrittäjän vastuun korostuminen virheellisesti tai hakkuuvaurioiden osalta heikosti toteutetuissa hakkuissa . Lakitupa kutsuu ja rahallisia sanktioita seuraa , jos työn taso ei vastaa kriteereitä . Hakkuuta haittava aluskasvos vie arvot helposti sallittujen rajojen ulkopuolelle ja tekijän jopa leivättömän pöydän ääreen .
Riskikohteita on tulossa valtakunnan metsien inventointitulostenkin perusteella enenevässä määrin työkohteiksi , joten ei liene turhaa esittää , että hakkuuolosuhteet tarkistetaan ja laitetaan tarvittaessa kuntoon ennen hakkuun aloittamista . Hyvään tuuriin ei enää kannata luottaa puukauppatilanteessa . Viimeistään epäkelpojen leimikon osien jääminen hakkaamatta avaa puun myyjän silmät todellisuuteen , jossa elämme tänä päivänä.
lainaus :
”….ennakkoraivaus on joillekkin ostajille ja konemiehille täysin tarpeeton toimenpide ”
Tilanne on toinen , kun vielä esim kolme vuotta sitten . Kun keskustellaan ennakkoraivauksen tarpeesta , vain tuntityönä harvennuksia tekeville on yhdentekevää , mitä eteen sattuu .
Ostajatkin alkavat käydä varovaisiksi raivaamattomien palstojen kanssa , kun arviot heittävät helposti kymmeniä prosentteja ja yrittäjä kirjoittaa työstään laskun , joka vastaa todellisia työkustannuksia.
Tässä kuluneen vuoden aikana on tullut ilmi lukuisia tapausia , joissa leimikko on jäänyt kokonaan tai osittain tekemättä puutteellisen tai tekemättömän ennakkoraivauksen vuoksi .On todellakin jo korkea aika viimeistään leimikon suunnitteluvaiheessa huolehtia siitä , että hakkuukelpoisuusehto täyttyy. Ikävä on nimittäin puristella ”ainuviaan ” tilanteessa , jossa
puut jäävät kehnojen olosuhteiden vuoksi hakkaamatta ja mersu on tilattu. 🙂Liialliset raivauksen puutteista johtuvat korjuuvauriotkin aiheuttavat paineita raivauksen edistämiseksi . Kukaan ei halua menettää työskentelyyn vaadittavaa sertifikaattia korjuuvaurioiden takia . Se on yrityksen lorun loppu , kun lisenssi joutuu hyllylle. Sama koskee metsäyhtiöitä .
Myös muita mielenkiintoisia ajatuksia on heitetty ilmoille .
lainaus MT :
”Puumarkkinatyöryhmä esittää myös uutta toimintamallia, jossa metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija tarjoaa puun ostajalle palveluna korjuuvalmista leimikkoa.
Toimintamallissa palvelun tuottaja valmistelee myyntiin tulevan leimikon siten, että hinnoittelu ja korjuun aloittaminen on mahdollista ilman erillistä ostajan tekemää maastokäyntiä. Tavoitteena on metsäammattilaisten päällekkäisen työn vähentäminen ja se, että leimikot voitaisiin ostaa sähköisen puukauppapaikan välityksellä.”Itseasiassa leimikkopaketteja on kovasti markkinoitu , mutta tuote on harvoin ollut läheskään valmis . Pahimmassa tapauksessa leimikko on ollut merkitsemätön ja ennakkoraivauksessa ollut suuria puutteita . Aina alueella tai alueen osalla ei olisi ollut edes hakkuun tarvetta.
Toivottavasti näistä ongelmista aletaan pikkuhiljaa päästä eroon , etteivät ne päädy lopulta konekuskin selviteltäviksi. Puumarkkinatyöryhmä on oikealla asialla .Käyhän ”Mehänpoika” vilkaisemassa lukijoiden kuvia ja lukemassa vähän tekstiäkin . En ole itse ainakaan havainnut , että männyn istutusta/kylvöä olisi jarruteltu . Pahimmille hirvien talvehtimisalueille ei toki ole viisasta koivua istuttaa , mutta muualle siitäkin edestä.
Niistä kuvista vielä sen verran , että kyseisellä alueella on ollut ennen uudistamista kuusivaltainen sekametsä . Kuusettumista on siis torjuttu uudistamisvaiheessa ihan kaksin käsin ja vielä sen jälkeenkin …hirvistä välittämättä .
Risukon suosiminen ei ole millään verukkeella perusteltavissa . Taimet pysyvät risukon suojassa vain kauemmin alttiina tuhoille . Oli sitten kyseessä halla tai hirvi. Tavoitteeksi tulisikin asettaa se , että taimikkovaihe voitaisiin lyhentää metsänhoidollisin keinoi paljon nykyistä lyhemmäksi.
Halla oli muuten tänä aamuna iskenyt koivuntaimien latvoihinkin . Kuusissa ei kuitenkaan matkan varrella ollut havittavia tuhoja . Maa oli kuurassa pelottavan yleisesti.
