Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
lainaus:
”Toistasataa mottia tavaraa kasvaa siis edelleen ja kuten olen aiemminkin todennut koneen turhat siirtelyt ei maksa näköjään yhtään mitään koneyrittäjälle.”
Tämä siirto tapahtui todennäköisesti yrittäjästä riippumattomista syistä . Mäntytukin katkonta on seis . Meillä viimeiset oli oltava pinolla 10.6 ja homma jatkuu heinäkuun puolivälin jälkeen . Ei ole ollut tavatonta sekään , että avohakkuun ”mäntyosasto ” on jätetty vastaavasa tilanteessa odottamaan syksyä . (toivottavasti siirtokustannus ei ole ”leivottu ” taksaan , ettei meniisi siirto kansan terveydelle …)
Tuota suoraan avohakkuuseen pyrkimistä voisi vielä suositella erillisillä alle 2ha:n kuvioilla , joiden harvennushakkuuta varten jo pelkkä kaluston siirto muodostaa kohtuuttoman suuren kuluerän
(= keskim yli 450 euroa /leimikko /koneketju ) .
Varsinkin heikolle hoidolle jääneiden ensiharvennuskuvioiden puukertymä saattaa jäädä 20-30 kiintoon hehtaarillla . Tuollaista määrää ei ole järkevää ainakaan erikseen keräillä .Tälläkin palstalla on valitettu , että harvennetuissa metsissä on tuulituhoja . Joku on huolissaan ajourien metsän tuottoa vähentävästä vaikutuksesta . Taimikonhoito on kallista . Se on varmasti kallista , jos se tehdään vallinneen käytännön mukaisesti 10 vuotta liian myöhään ja työtä parsitaan ennakkoraivauksin ennen jokaista hakkuukertaa.
Korjuuvauriot ja vaatimukset harvennusten ajoittamisesta talveksi aiheuttavat myös omat ongelmansa .Se , että hyvin tehdyllä taimikonhoidolla voidaan metsä kasvattaa koskemattomana suoraan päätehakkuuseen asti , vähentäisi metsään kohdistuneita kuluja ja vaivaa melkoisesti . Tuntuu omituiselta , jos metsän uudistamiseen ei haluta panostaa sen vuoksi , että siitä ei kenties itse koskaan hyödytä . Eihän taloakaan rakenneta huonolle perustalle sen vuoksi , että vain yksi sukupolvi sitä käyttää . Hyvään kasvuun saatettu metsä on mahdollista myydä pohjineen kohtuullisen kovaan hintaan , jos äkillinen likviditeettikapeikko yllättää . Raippaviidakkoa sitävastoin ei kukaan ota riesakseen edes ilmaiseksi.
”Oliko ”suorittava porras” tähän ruotsalaiseen tapaukseen joku linkki?”
Eipä ole. Riikilän Mikko kertoi tapauksesta , kun soittelin hänelle erään juttuvinkin tiimoilta eilen . Asia on sen verran kiinnostava , että pyysin tekemään juttua siitä , kuinka kasvatustemppu on kokonaisuudessaan tehty . Moni asia helpottuisi , jos harvennukset kävisivät tarpeettomiksi , ainakin edes osittain . Metsäkin olisi ”rauhoitettuna” kymmeniä vuosia ja tästä huolimatta saataisiin aikanaan kelpo tili .
PS. Ei kuulemma näkymän perusteella ollut ennakkoraivauksen tarvetta 🙂 Oli vain toista tuhatta runkoa yli motin puita hehtaarilla !Vastauksia Tanelille.
Liian suuri tilannenopeus ei ole pois suljettu vaihtoehto . Ei myöskään se , että vastaantulija on ajautunut ennen kohtaamista kaarteessa liian ulos ja konekuski on joutunut korjaamaan voimakkaasti omaa ajolinjaansa . Kun säiliössä oleva polttoaine on kysisessä tilanteessa ruvennut hölskymään , menevät kokeneenkin kuskin pasmat sekaisin.
Jätin tarkoituksella tapahtuman syyn avoimeksi ,koska onnettomuus on lähes aina useamman tekijän summa . Jokainen miettiköön tahoillaan , miten onnettomuusriskiä pienennetään.Tietyömaa oli todellakin merkitty asianmukaisesti 90cm sivultaan olevilla hakkuutyömaa kolmioilla . (vastaavia merkkejä näkee joskus tien reunassa vain ”postikorttikoossa” ) Urakkaa tekivät vuosikymmenien kokemuksen omaavat konemiehet , jotka ovat ahkerasti tien päällä myös kuljetusauton ohjaimissa . He nimenomaan kauhistelivat muiden tiellä liikkujien piittaamattomuutta . Vaikka väriä ja vilkkuvia valoja oli kuin
tivolissa , eivät jarruvalot syttyneet . Vasta vilkut päällä puoliksi tiellä oleva lavetti sai hillittyä liikenteen vauhtia.Näillä avauksilla pyrin herättämään ajatuksia asenteista ja ennakoinnista . Varsin monta onnettomuutta voidaan välttää , kun osataan ennakoida tulevaa ja tiedostetaan tilanteisiin liittyvät riskit .
Turvavälineisiinkään ei pidä luottaa liikaa ja niiden suojaukseen luottaen tehdä asioita huolettomammin .
PS. Turvajalkineet pelastivat ukkovarpaani sahatessa .Niiden väri tosin vaihtui vahingon jälkeen mustasta punaiseen huomioväriin . Sen jälkeen ei ole tullut naarmuakaan.Joopa joo…
Kuinkahan lienee itseään petkuttanut ruotsalainen isäntä (isännät) , kun on aikoinaan tehnyt taimien istutuksen runsaan 1000kpl /ha tiheyteen ja huolehtinut aktiivisesti taimien hyvinvoinnista ?
Nyt vajaassa 60-vuotiaassa metsässä on kuutioita yli 1 000 m3 /ha!
(Antonin luvutkin kalpenevat vertailussa :))Yhtään harvennusta ei ole tehty ja puut ovat karsiutuneet erinomaisesti . Eli tässä on metsän uudistamisessa tähdätty suoraan päätehakkuuseen ilman harvennusvaihtoehtoa .
Muutama vuosi sitten Ruotsissa riehunut myrskykään ei ollut ko metsää vahingoittanut . Voisi olla kokeilun paikka meille suomalaisillekin . Taimet siis istutettaisiin harvempaan , mutta loppukasvatus tapahtuisi suosituksia tiheämmässä asennossa .
PS. Toivottavasti Riikilän Mikko ja kumppanit laativat jutun Metsälehteen edellä mainitusta tapauksesta . Lyhyt selvitys tilanteesta mahtuisi tähänkin ketjuun .
Edellä kerrottu tapaus herätti runsaasti keskustelua
työporukassa .Myös muita tapauksia käsiteltiin . Kovasti ihmeteltiin autoilijoiden suhtautumista tiealueella työskenteleviin metsäkoneisiin. Varoitusmerkeistä ja huoltoajoneuvoissa olevista vilkkuvista valoista huolimatta harvat edes jarruttavat työmaan kohdalla .Vastikään tiealueella työskennelleet kokivat kauhunhetkiä erään pitäjien välisen päällystetyn tien perusparannuskohteella , jossa tielinjaa levitettiin ja puita korjattiin tieltä käsin . Liikenne jouduttiin välillä pysäyttämään ja tämä onnistui vain ajamalla koneenkuljetusalusta vilkut päällä osittain tien tukkeeksi . Käsimerkeistä ja huomioliiveistä ei ollut riittävää apua . Mikähän meihin autoilijoihin on mennyt , kun varoituksista ei välitetä.
Muistuupa vielä mieleen tapaus muutaman vuoden takaa , kun metsäkone oli purettava kyydistä liittymän puuttuessa päällystetyllä tiellä keskellä 2km:n suoraa . ”Majakat ” päälle ja lavetin perä alas purkua varten . Silloin pamahti ! Henkilöauto tömähti lavetin perään ja kiukustunut peräänajaja alkoi syyttämään lavettikuskia . Siirtoauto oli ehtinyt olla paikallaan jo tovin , mutta siitä huolimatta kolaroitiin.
Käräjäreissuhan siitä tuli . Vasta lakituvassa peräänajaja joutui myöntämään syyllisyytensä .
Olisi turvallisuuden kannalta hyvä pitää mielessä , että kolaria kannattaa aina välttää riippumatta siitä onko oikeassa .Lainaus :
”Eikö merkitse mitään edes se, että hirvien pyyntilupakäytäntö ylläpitää samassa suhteessa hirviturmia kuin talvelle hirviä jätetään? Toisinsanoen, hirviporukat jo pyyntilupia hakiessaan määräävät vuotuisten hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän? ”
Kun on kyse harrastuksesta , harrastetaan eikä tehdä pakkotyötä.
Porukat metsästävät tällä hetkellä niin paljon/vähän , kun näkevät tarpeelliseksi tai kohtuullisella vaivalla pystyvät metsästämään .En jaksa ymmärtää ”luvattomuuden ” ylistystä , koska nimenomaan lupien määrää voimakkaasti lisäämällä hirvikanta leikattiin paikoin jopa olemattomiin . Joillakin alueilla talkoo on vielä kesken , kun kaikki metsästäjät eivät ole uskoneet seuduilla samoavan sellaista määrää hirvikarjaa , kun riistahallinnon tarjoamien lupien määrästä voi päätellä . Metsästäjät on kasvatettu noudattamaan kestävyysperiaatetta jahdeissaan . Väkisin ei viimeisiä otuksia lahdata.
Tänä päivänä voi paikoin olla mahdollista sekin , että alueella ei ykisinkertaisesti ole tarpeeksi kynnelle kykeneviä metsästäjiä . Tähän vaivaan on vaikea löytää lääkkeitä autioituvalla maaseudulla. Kaikki halukkaat ovat jo remmissä.Nostetaanpa pintaan ja laajennetaan aihetta työmatkaan ja liikenteeseen
Katselin jokin aika sitten lohdutonta näkyä kuvasta , jossa pikupin katto oli littaantunut lavan reunojen ja konepeiton tasolle . Kuin ihmeen kaupalla kuljettaja oli selvinnyt vähin vammoin ahtaaksi käyneessä kabiinissaan . Hänet oli tosin jouduttu ”rälläköimään” ulos ylösalaisin olleesta ajoneuvosta .
Metsäkoneenkuljettaja oli palaamassa työmaalta polttoainesäiliö auton lavalla , kun vastaan tuli auto ja tie kävi syystä tai toisesta ahtaaksi . Autot ohittivat onnellisesti toisensa , mutta tilanteen jälkeisessä mutkassa tuli ongelmia . Pikuppi suistui ojaan , kimposi takaisin tielle ja pyörähti joitakin kertoja pituusakselinsa ympäri yllä kerrotuin seurauksin . Erityisen huolellisesti sidottu ”vanhanmallinen” polttoainesäiliö riistäytyi rytäkässä kiinnityksistään , teki pitkän juovan tiehen ja jäi köllöttelemään tien oheen . Pisaraakaan löpöä ei kutenkaan valunut tankista pois kiitos lujien rakenteiden . Nykymallisen direktiivit täyttävän muovisäiliön tilanne olisi ollut toinen . Palokunta olisi joutunut huolehtimaan öljyvahingosta muiden askareiden ohella .
Tämä vain keskustelun jatkeeksi ja mietittäväksi , kuinka välttää onnettomuudet erikoisajoneuvojen ja raskaan liikeneteen kanssa….
kaikissa tapauksissa ei ole niin hyvää tuuria , kun edellä .
