Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Lainaus :
” Tuossa kokeessa ensiharvennuksen keskimääräinen runkokoko oli vain 38 l, mutta se hyväksytään, koska tähtäin on hyvässä laadussa.”
Hiukan ollaan koepuolella kaukana käytännöstä . Kukahan ne 38-litraiset keräilee , kun yrittäjien ja yhtiöiden välisissä sopimuksissa poistumaltaan alle 60- litraiset kuviot eivät kuulu urakkaan .
Omatoiminen metsänomistaja voi toki hakata noinkin pieniä puita , mutta vieraalla teetettynä saattaa työ olla liian kallista ja kantoraha kääntyä jopa miinus-merkkiseksi .
Puut kasvavat laatua ihan normaalitiheyksissäkin , kunhan puusto kasvaa tasaisesti koko kuviolla .
Riippumatta siitä , mitä nykmuotoisissa hakkuuohjeissa lukee tai on karttaan piirretty , on palstat hakattu vain niiltä osin , kun ne todellisuudessa täyttävät edellytytykset onnistuneelle korjuulle. On käytännössä vain ilmoitusasia yhtiön suuntaan , jos työ on olosuhteiden vuoksi keskeytettävä tai hankkeesta luovuttava kokonaan . Ikävin tilanne on silloin , kun palstalle on ajeltu turhaan . Leimikkoon ei kosketa , jos kertymä on vähäinen tai riski liiallisten korjuuvaurioiden syntymiselle on olemassa . Tässä hakkuukoneen kuljettaja joutuu tekemän ratkaisun . Läheskään aina ostomiehen silmä ei ole huomannut kaikkia korjuukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä .
Omalle kohdallekin on sattunut lukisia työmaita , jotka olen suositellut ensin raivaamaan ja katsomaan sen jälkeen , onko hakattavaa . Kun korjattavaa ei ole ollutkaan , on hakkuuta yksissätuumin ja yhteisymmärryksessä siirretty muutamilla vuosilla eteenpäin ja jonkun toisen hakkuun yhteyteen.
Lainaus :
” Riistaneuvosto on esittänyt mm. emän ampumista vasoilta lakiin kirjattavaksi. ”
Edellinen lause ei pidä paikkaansa. Riistaneuvosto on esittänyt ainoastaan , että emän vasasuoja poistetaan rikoslaista . Suosituksena vasallisen naaraan suoja säilyisi edelleen eettisissä ohjeissa . Vahinkotilanteissa ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä mennä leivättömän pöydän ääreen . Aika näyttää , meneekö esitys läpi.
Lainauksessa esiintynyt asiavirhe /väärinkäsitys on oikaistu jo moneen kertaan eri lehdissä.
Jesse voi tämän päivän tilanteessa varautua tilivälin pitenemiseen pieniläpimittaisten palstojen kohdalla .Puita on kasvatettava jokunen vuosi pidempään , jotta puut ovat korjuun kannattavuuden puolesta korjattavissa . Jos kuviot ovat lisäksi yksittäisiä ja pieniä (alle 2ha) , ei yhtiöiden ostohalukkuus ole korkeimmillaan . Niitä varten ei erikseen kalustoa liikutella , puhumattakaan siitä , että kaluston suhteen olisi mahdollista esittää erikoisvaatimuksia . Pienet harvennuskuviot tehdään ( jos tehdään) useinmiten päätehakkuun yhteydessä ja yleiskoneilla , jotka soveltuvat myös järeämmän puun käsittelyyn .
Edelliseen viitaten saattaa korkea runkoluku hehtaarilla yhdistettynä pieneen runkotilavuuteen siirtää hakkuuta kymmenenkin vuotta eteenpäin. Tuossa ajassa liian tiheässä kasvava puusto on varmasti pilalla . Tämän vuoksi onkin keskityttävä kasvattamaan puut ensiharvennusvaiheeseen panostamalla ensisijaisesti taimikoiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja sopivaan kasvatustiheyteen .
Tuohon uutiseen palatakseni…..Tilanne energialeimikoiden korjuuvaurioiden suhteen on edelleenkin lähes yhtä paha , kun pari vuotta sitten . Puolessa kohteista löytyy huomautettavaa .
Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut . Energialeimikotkin suositellaan raivattavaksi nykyään . Uutta ulottuvuutta kehitykseen luo myös artikkelin lopussa oleva tarkastajan kommentti , jonka mukaan taimikoiden asianmukainen hoito johtaa parempaan korjuujälkeen ja pienentää vaurioiden riskiä.Tämä on mieluisaa kuultavaa neuvojan suusta !
Mitenkähän saisi karsittua joidenkin mielestä sen harhan , että tiheässä kasvattamalla puuston laatu paranee. Käytännössä ainakin 90 %:ssa tapauksista ei saavuteta riittävää elinkelpoisten puiden määrää , kun puut ovat kasvaneet liian tiheässä . Tiheikkökohtien runkotilavuudet ovat pahimmillaan vain 10 % normaali tiheydessä kasvaneiden runkojen tilavuudesta . Luonnontuhot ja liian kova kilpailu tilasta aiheuttavat merkittäviä kasvutappioita .
Puutavaran korjuukin on ongelmallista . Vaurioiden määrä kipuaa helposti yli sanktiorajan huolellisenkin toiminnan tuloksena. Korjuu on kaiken lisäksi kallista ja aiheuttaa huomattavasti suuremman hiilijalanjäljen verrattuna suositusten mukaisesti hoidetun metsän korjuussa syntyvään .
Ongelmia syntyy harvoin , jos käsiteltävän kuvion runkoluku on alle 2000/ ha ja poistettavien puiden keskitilavuus yli 70 litraa . Tähän kannattaa pyrkiä.
Lainaus:
”On aika huvittavaa höpistä jostain korjuusta kieltäytymisestä jos kaupat on tehty ilman lisäehtoja.”
Jesseä taisi naurattaa , kun yhtiön ostama energialeimikko jätettiin kesken ja loppu oli hoidettava omatoimisesti sahalla . 🙂 Tämä oli vain esimakua tulevasta . Rikosvastuu huonosti sujuneesta hakkuusta pistää yrittäjät varovaisiksi riippumatta Jessen mielipiteistä . Risukot saavat varttua omillaan oikeiksi energiametsiksi , jotka pistetään aikanaan kerralla sileäksi .
Nimim. Ammatti Raivooja” tekee asiat niin kuin pitääkin . Homma toimii noilla eväillä mutkattomasti kaikkien kannalta.
Metsälehdessä ollut artikkeli ”Liian harvoja hieskoivikoita ” antoi taas ajattelemisen aihetta . Pellolle luontaisesti syntynyt hieskoivikko oli harvennettu liian harvaksi energiapuun korjuun yhteydessä . Kaiken lisäksi vaurioita oli syntynyt niin paljon , yli 16 %(sanktioraja 15 %) , että nykysäädösten puitteissa olisi mahdollista asettaa puut korjannut taho vastaamaan vaurioista . Uutta entiseen on , että puunkorjuun toteutusta koskevan pykälän rikkominen on tänä päivänä rikos.
Ylitiheinä ja osittain epätasaisina kasvaneet hoitoa vaille jääneet nuoret metsät ovat erittäin pulmallisia puutavaran korjuun suhteen .
Paikoin on roimaa ylitiheyttä , jonka seurauksena tiheässä kasvanut kuvion osa on riukuuntunut pilalle . Toisaalla taas on kasvamassa valmiissa alitiheydessä oksaisia ja huonolaatuisia puita .Pahimmista tiheiköistä ei löydy ainuttakaan kasvatuskelpoista runkoa , joten lähes kaikki puut on pantava pinoon . Terveitäkin runkoja vaurioituu , kun työskentelytilaa ei ole . Tämä lienee esimerkkitapauksessakin varsinainen syy korjuun epäonnistumiseen . Tästä huolimatta puut korjannut taho oltaisiin mieluusti asettamassa vastaamaan heikosta työjäljestä. Jos hakkuu olisi tehty tämän vuoden puolella , olisi asiaan ilmeisesti tartuttu , mutta viime kesänä tehtynä rangaistavuus ei ollut vielä voimassa..
Edellä kertomastani voi seurata tilanne , jossa hoitamattomat ja tiheikkökohteet jäävät korjuutoiminnan ulkopuolelle työn mahdollisesta epäonnistumisesta seuraavien sanktioiden pelossa . Jos ostomies ei jätä kyseisiä kohteita ostamatta , jättää valveutunut koneyrittäjä ne korjaamatta .
Metsälehdessä n:o 11 olleen artikkelin perusteella oikea runkoluku olisi n. 1200 kpl /ha ja sillä olisi mentävä päätehakkuuseen saakka .
Tukkia ei kannata paljon odotella.Samassa jutussa murehdittiin hieskoivikon (25 v ) lakirajalle mennyttä energiapuuhakkuuta , jossa oli jätetty 560 runkoa hehtaarille (= puolet liian vähän) . Lakirajalle tosin mentiin runsaiden korjuuvaurioiden takia (16%).
Kun kantorahasta oli vähennetty hakkuu- ja ennakkoraivauskulut , oli rahallinen tulos +/- 0 ja lopputuloksena vajaatuottoinen koivikko.
Jutussa oli kieltämättä pientä ristiriitaa siinä , että koivikkoa oli hakattu ”liian rankalla kädellä” , mutta kantoraha hädintuskin riitti työkustannuksiin.
Tätähän se energiapuuhomma on – odotukset täyttyvät hyvin harvoin.
