Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
lainaus :
”Ilmeisesti tuossa lehden artikkelissa lähdetään siitä ajatuksesta että mitä parempi emän terveydentila keväällä vasomisen aikaan sitä parempi on vasomistulos. Tästähän voisi päästä ”suorittavan portaan ” paljon kirjoittamaan ajatukseen siitä että mitä paremmin taimikot raivataan sitä huonommin hirvilehmillä on talvella ravintoa ja sitä huonompi on kunto vasomisen aikaan ja vasomistulos on heikompi. Oliskohan tässä yksi keino hirvikannan sääntelyy muiden toimien lisäksi ?”
Säätelykeinoksi hirvikannan kohdalla taimikoiden raivaamisesta ei nykyisessä tilanteessa ole , mutta vahinkoja voidaan torjua. Määrätietoinen ja oikea-aikainen metsien / taimikoiden hoitaminen pitää alueen hirville ravinnon ja suojan osalta vähemmän kiinnostavana . Eli vahinkoja voidaan vähentää ja parhaassa tapauksessa niitä ei tule lainkaan .
Metsiä omistaa tällä hetkellä niin suuri joukko ihmisiä , jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita tai tietoisia metsänsä tilasta , että hirville riittää tarpeeksi purtavaa pelkästään heidän tiluksillaan . Kuusentaimikotkin ovat verrattain ”turvallinen” hirvien ruokamaa , jos niissä kasvaa sopivasti hirville mieluisia , mutta tuotannon kannalta vähempiarvoisia puulajeja.
En kannata hirvikannan kasvattamista nykyisestään , joten mielestäni on pidettävä huoli siitä , että ongelma-alueilla on mahdollista metsästää . Myös siitä on pidettävä huoli , että metsästäjien joukko ei harvene nykyisestään .
Tässä onkin yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista . Väki vanhenee ja uusien lajin harrastajien mukaan saaminen on tehty kohtuuttoman vaikeaksi kiristämällä aselupien saantia jo tavallisellakin järjenjuoksulla varustettua ihmistä pelottavalla tavalla. Vuosikymmeniä kunniallisesti metsästystä harrastanut kaverinikaan ei tohtinut enää hankkia uutta aselupaa lupaprosessin hankaluuden takia. Olisi tarvinnut uuden aseen hajonneen tilalle.
Lainaus :
”Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime kesäkuusta marraskuuhun metsästys- ja kalastusalueelle 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa lupamyynnin ollessa viisi miljoonaa euroa. ”
Näillä rahamäärillä pidetään monta syrjäseudun kannattavuusrajoilla kamppailevaa kauppaliikettä pystyssä . Jos kauppa häviää , häviävät asukkaatkin …ja niiden mukana myös metsästäjät .
Väitän , että nimenomaan metsästyskykyisten ihmisten muuttaminen pois syrjäisimmiltä alueilta aiheuttaa paikallisten hirvitihentymien kehittymisen . Ei siis ole ketään , joka viitsisi koluta kaukaisimpia kolkkia.lainaus :
” Ulkomainen bensa palaa ja ulkomailta ostetut autot kuluvat eli tuhlailua kaikki Suomi-yrityksen kannalta.”
Tuohon toimisi hyvänä lääkkeenä metsästysajan lyhentäminen entiselleen eli kahteen kuukauteen . Vähemmälläkin rallilla nykyiset hirvet saadaan lahdattua. Metsästyksen loppuaika pyrkii olemaan vain tarpeetonta saaliiksi sopimattomien yksilöiden ajamista paikasta toiseen . 🙂
Niin..tuo kysely oli suunnattu järjestäytyneille ja todennäköisesti neuvottelutaidoiltaan keskimääräistä paremmille yrittäjille . Yli kymmenen vuotta asia on taatusti ollut esillä sopimusneuvotteluissa , mutta siitä huolimatta työn hinnoittelu on jämähtänyt lähtökuoppaan. Työstä maksetaan siis VAIN sen verran , kun siihen saadaan tukea asiakkaasta (metsäyhtiö ) riippumatta . Stora Enso kaiken lisäksi velvoittaa yrittäjät hoitamaan tukirumbankin omatoimisesti .
Metsänomistajia tämä asia tulee myös varmasti koskemaan . Tappiollisella toiminnalla tahtoo olla vaikutusta työmotivaatioon ja työn laatuun . Jos ollaan vain maksavinaan , voi olla että ollaan myös vain tekevinään. Tämä asia olisi syytä keskustella pian kuntoon , koska on oletettavaa , että uusien investointien myötä puun käyttö lisääntyy ja sen johdosta myös kesäaikaan ajoittuvat hakkuut. Kantokäsittely ei saa olla kiviriippa yrittäjän kaulassa.
Lainaus :
” Tuohon asti olin taimikkoa viime kesänä perannut ”
Tarkentava kysymys : Oliko taimikkoa raivattu kertaakaan ennen viime kesää ja kuinka pitkää raivattava risukko oli ?
Täällä valitetaan hirvien aiheuttamista tuhoista , jotka tuntuvat ajoittuvan myöhässä oleville taimikonhoitokohteille . Koivujen mitasta päätellen alue on ollut peitteisenä jo jonkin aikaa ja raivaus vähän myöhässä . Rehevä pohja ja heinettyminen on voinut tietysti olla perusteena raivauksen viivyttämiselle .
Itsellänikin on aivan vastaava omakohtainen kokemus , jossa hirvet listivät useita aareja 0,5 ha:n koivukuviosta . Tilanteesta en voi syyttää , kun iseäni , kun hirville oli herkkuja ja suojaa tarjolla koivikon ympäristössä . Nykyisellä kokemuksella (ja hirvitiheydellä)
vahinko tuskin toistuisi . Tuolloin hirviä oli 8-10 tuhannella hehtaarilla.Viime vuosina pitäjiä kiertäessäni olen havainnut monen perinteisen hirvien talvehtimisalueen jääneen lähes tyhjäksi , mikä on merkki siitä , että yleistä hirvihysteriaa on turha nostattaa . On vain keskityttävä kasvattamaan puita kullekin puulajille parhaiten soveltuvalla maapohjalla ja pidettävä taimikot alusta alkaen kunnossa . Hoitamattomuus on metsien suurin uhka tällä hetkellä.
Pihlajan varpujahan kuvassa näyttää olevan ihan kiitettävästi . Ne ovat olleet syönnin pääasiallisena kohteena . Koivut on ”vain ” taiteltu . Jos lähistöllä on vielä vesistö ja sen rannoilla ja kenties myös uudistusalalla pajukkoa , on hirvituho vähäisilläkin hirvitiheyksillä todennäköinen .
Hirveä todennäköisemmin kuvan kaltaista tuhoa aiheuttaa kuitenkin lumi liian taajassa lehtipuuvaltaisessa taimikossa.
Toiseen viittaukseen totean , että ei olla tekemisissä niinkään vanhojen oppien kanssa . Maata omistava taho ei nauti metsätalouteen suunnattuja tukia , joten sen on pakko toimia kustannustehokkaasti .
Aluskasvoksesta syntyneen harvan kuusikon kasvu olisi todennäköisesti hiipunut jo muutamassa vuodessa . Tämän vuoksi korjuun kannalta vähäinen puumäärä kaadettiin maahan .
Taimikko , jossa koivu oli päässyt kasvussa karkuun , olisi pitänyt raivata ennen hakkuuta . Hakkuutulot eivät kuitenkaan olisi ylittäneet työstä aiheutuneita kustannuksia , joten kaikki lehtipuu, koosta riippumatta , kaadettiin raivauksen yhteydessä maahan.
Edellä on kyse hoitorästien purkamisesta . Tänä päivänä raivaukset tehdään totaaliraivauksena ja huomattavasti aikaisemmin , kun vielä kymmenen vuotta sitten oli tapana.
Lueskelin äsken saman uutisen. Lisäkustannuksia oli aiheuttanut myös junavaunujen imurointi puhtaaksi .
Kokonaisostos Venäjältä , joka vajaan kahden kuukauden toimitusviiveen jälkeen jysähti voimalan tontille , oli 120 000
tonnia .Siitä käytettiin noin 40 000 tonnia . Onneksi ensi talvena ei hiiltä tarvitse tuoda. Lauhan talven ansiosta varastoon jäi reilu 80 tuhatta tonnia kivihiiltä .Ikävä homma tuo kivihiili kaikkiaan. Toimitusten epävarmuus ja ”hengelle huvat ” toimintaolosuhteet kaivostoiminnassa tekevät kivihiilen käytön hyvin arveluttavaksi . Puun käytön kannalta kivihiili on kuitenkin välttämättömyys , koska maamme ”viisaat” ovat rajoittamassa turpeen käyttöä . Puun käyttökin on vaarassa romahtaa 2-3 :n vuoden kuluessa , kun energialaitokset pitävät puuta liian kalliina vaihtoehtona . Tästä oli uutinen kevättalvella Tekniikka ja talous-lehdessä .
Ihmettelin vähän aikaa sitten metsässä kulkiessani erään maanomistajan tapaa perata taimikoitaan . Ylispuuksi ryöstäytynyt koivikko oli kaadettu kylmästi moottorisahalla ketoon . Suurimmat koivut olivat kooltaan noin 80-litraisia ja runkoja oli runsaasti. Kuvio sijaitsi kohtalaisen lähellä tietä ja oli kooltaan pari hehtaaria . Vieressä tehdyn ensiharvennuksen yhteyteen koivujen poistoa ei jostakin syystä
( korkea korjuukustannus ? ) oltu liitetty .Toinen ihmetyksen aihe oli motokuskilta päätehakkuukuviolle jääneiiden kuusten poistaminen parimetrisestä
männyntaimikosta .Hakkuuhetkellä (avohakkuu ) kuuset olisivat täyttäneet nipinnapin kuitupuun minimimitat .
6-10 metriset rungot oli hiljakkoin kaadettu sahalla mäntyjä varjostamasta (tyviläpimitta jopa 15 cm) . Kustannussyistä nekin oli jätetty keräämättä talteen , vaikka tie kulki aivan vieressä. Puumäärää näistä molemmista kohteista olisi kertynyt arvioni mukaan reippaasti enemmän hehtaarilta , kun Jessen energiapuuleimikoista .Viimeksi mainittu männyntaimikko on kooltaan runsas 10 ha .
Montakaan lehtipuun varpua ei ollut havaittavissa . Varhaisperkaus oli tehty ajallaan ja vahingossa jääneet susipuut oli kaadettu nurin moottorisahalla. Hirvituhoja taimikossa ei näkynyt yhtään , vaikka alueella on pitäjän tihein hirvikanta.
Hirvituhoista voi valittaa maailman tappiin saakka , jos taimikoita ei perata ajoissa ja kunnolla .
