Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Lainaus :
”Jos puun kasvatuksen tehostamiseen pitäisi pakottaa…. ”
Varsinaisesta pakottamisesta tuskin yleisesti keskustellaan , mutta on hyvä pitää mielessä , että esim. Äänekosken investoinikaan ei ole
vielä kirkossa kuuluutettu . Huonompi vaihtoehto on tarjolla , jos investointia ei toteutetakaan ja nykyinen laitos ajetaan olosuhteiden pakosta vanhentuneena alas epävarman raaka-aineensaannin takia.Loistavaa mahdollisuutta ei saa pilata sillä , että yli puolet metsänomistajista jättää edelleen omat kehittämistoimensa metsänkasvatuksessa tekemättä vaiheessa , jossa teollisuus on tarjoamassa lisääntyviä markkinoita puulle. Aktiivinen kolmannes metsänomistajista ei yksinään pysty vastaamaan lisääntyvään kysyntään.
Metsänhoidon tehostamisessa ei olla tekemisissä minkään elämää suuremman asian kanssa. Riittää , kun jokainen metsänomistaja hoitaa metsiään suositusten edellyttämällä tavalla. Nyt monet tuntuvat odottavan muutosta parempaan muutamatta toimintatapojaan . Jos halutaan tulosta , on sen eteen myöskin oltava valmiita jotakin tekemäänkin.
Puupula ei ole vaivannut ?? On kuitenkin esiintynyt tarve tuoda jatkuvasti puuta ulkomailta , jotta teollisuuslaitostemme häiriötön tuotanto olisi turvattu ja puujalosteiden kysyntään olisi pystytty vastaamaan riittävällä volyymillä.
Metsän kasvua ei ole mahdollista käyttää koskaan nykymuodossaan täysimääräisesti hyväksi . Puiden kasvu suuntautuu markkinakelvottomaan puuainekseen (risukko) , puut kasvavat väärässä paikassa (korjattavissa harvoin edes talvella tai tie palstalle puuttuu) ja miljoonien metsähehtaarien hakkuumahdollisuudet jäävät käyttämättä omistajansa passiivisuuden vuoksi kymmenien vuosien ajan.
On myös metsäkuvioita , joita ei pienen kokonsa puolesta ole mahdollista korjata silloin , kun se olisi puiden kasvun kannalta parasta . Moni harvennusta kaipaava pienehkö alue jää odottamaan suoraan päätehakkuuta , kun sen korjuuta ei voida yhdistää järkevästi isompaan kokonaisuuteen.
Puupulaa kuvastaa joskus sekin , kuinka toivottoman huonoja leimikoita tai leimikon osia on ostotoimihenkilöiden haaviin
tarttunut . Joissakin tilanteissa on ollut pakko ostaa tavaraa , joka vähänkin puulle haisee.Puun käytön ennustettu lisääntyminen 10 miljoonalla kuutiolla vuodessa ei ole pikku juttu . Sen toteutuminen edellyttää kehittämään voimakkaasti toimia puun saatavuuden parantamiseksi . Aktiivisten toimijoiden 30%:n osuutta metsänomistajista on pystyttävä kasvattamaan huomattavasti , jotta tavoitteeseen päästään . Tämä edellyttää , että entistä useampi saadaan kiinnostumaan metsänsä hoidosta . Raivaamista riittää myös henkisen aluskasvoksen puolella.
Lainaus:
”Lisää vain huonosti hoitavia metsänomistajia niin tukin hinta nousee kohisten.”
Valitettavasti huonosti hoidettujen metsien puiden korjuukustannukset
ovat hyvin hoidettuja korkeammat . Niiden lisääntyminen mieluummin laskee , kun nostaa kantohintoja . Huonosti hoidettujen metsien puunkorjuuta tuetaan sinunkin (Pitkäparta) tukkileimikkosi tuotoilla maksamalla siitä leimikosta vähän vähemmän , kun sen todellinen arvo olisi , jotta saadaan toisen puunmyyjän p###a leimikon korjuukulut katettua …näin se menee …käytännössä..ja mikä olikaan kaatoprosentti ajometsästykseen siirtyneellä seuralla ? Entä metsästykseen käytetty aika koirametsästykseen verrattuna ? Ajometsästys tuottaa toki tulosta sopivissa olosuhteissa , mutta kun on liikaa tai liian vähän lunta , jäädään kauas koirametsästyksen tehoista . Sateella ajomiehiä voi olla hankala saada mukaan . Koira ei ole kovin ronkeli sään suhteen.
PS. Hirvi osaa muuten siirtyä turvallisille maisemille ajoketjunkin läpi
Nimim. mekein kyseisessä tilanteessa hirven tallomaksi joutunut.Viimeisimmät uutisiet kertoivat , että ahman kohdalla ollaan löysäämässä käytäntöjä . Valtio ei mielellään maksele korvauksia 3,5 tuhannesta pedon tappamasta porosta . Ahma on pedoista aktiivisin porojen teurastaja . Samaa käytäntöjen löysäämistä veikkaan muidenkin petojen kohdalla , kun ei ole rahaa maksaa niiden aiheuttamia tuhoja. …nälkä neuvoo…
Mitenkäs sitten puun käy polttoaineena ? Isot pannut vaativat melkoisen määrän joko turvetta tai kivihiiltä oheispolttoaineeksi.
Turvehan lienee tappolistalla jo tuota (2025) ennen.PS. Energialaitoksilla on outoa liikehdintää. Jyväskylässä kerrottiin alkavista YT-neuvotteluista ja jopa 5 kuukauden lomautuksista vanhemmalla Rauhalahden energialaitoksella . Keljo (se toinen ja isompi) lienee tulvillaan kivihiiltä , jota ei meinattu saada laitokselle aluksi millään . Sitten , kun sitä vihdoin tuli , kivihiiltä purettiin junista yötä päivää . Lieneekö toimitustulva loppunut vieläkään. Sellaista on kaupankäynti rakkaan naapurimme kanssa . Asiakkaan tarpeet eivät läheskään aina ole etusijalla. Onneksi oli lauha alkutalvi.
