Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jos Harjavallan Jesse erehtyy esittämään edellisen kommentin ääneen automiesten kuullen , on syytä katsella pakoreitti valmiiksi ja kääriä lahkeet ennen suun avaamista.
Sähkölinjojen alle ja pikitien varteen ei puita saa varastoida . Ne on varastoitava erilliseen liittymän varteen . Liittymän päästä tulee löytyä myös kääntöpaikka , jossa ”ronkkelit ”saadaan käännettyä . Pelkkä peruutuspisto ei aina riitä .
Palataanpa vielä siihen tuoteselosteeseen…ja siihen merkittyyn varastopaikkaan….
Valmistetulle puutavaralle pitää olla varastopaikka , josta puut voidaan lastata turvallisesti autolla tapahtuvaan jatkokuljetukseen.
Esillä olleessa tapauksessa ilmeni , että varastopaikka oli merkitty päällystetyn tien varteen ja lastaaminen tapahtuisi tieltä käsin .
Kuulostaa hyvältä , mutta vilkasliikeneteisellä päällystetyllä tiellä puutavaran kuormaaminen on kielletty !Matkaan siis tuli yllättävä mutka. Lähin varastoksi sopiva paikka sijaitsi noin 200 metriä kauempana .
Eikä tässä vielä kaikki . Maasto-olosuhteiden vuoksi sinne jouduttiin puhkaisemaan kaksi eri uraa kakkosharvennusta odottavan metsän läpi . Osin uran tekeminen tapahtui vanhaa liian ahdasta uraa levittämällä , osin tekemällä ura täysin uuteen paikkaan. Hakkuun saantoa tämä toimenpiden kasvatti mukavasti , mutta ei varmasti ollut paras mahdollinen asia kasvavalle nuorelle metsälle. Lisäksi lähikuljetuksen ajomatka yli kaksinkertaistui.Uuden uran sunnittelu ja reitin tiedustelu vei koneen kuljettajalta reippaasti työaikaa .
Normaaliin käytäntöön tämä ei missään nimessä kuulu . Päätökset varstopaikkojen oikeasta sijoituksesta ja reitti leimikole pitäisi valmiiksi pohdittuna ennakkoon . Tässä tapauksessa ne joutui tekemään motokuski OTO:na parhaaksi katsomallaan tavalla.
..eli näin nämä motokuskin tehtävät pikkuhiljaa ja huomaamatta lisääntyvät . Puuta olis kuitenkin kaaduttava vähintään entiseen tahtiin 🙂Lainaus :
”Suorittavalla portaalla taisi kotimaisen ja tuontipuun hintojen vertailussa unohtua mitä verrataan, tuontipuun hinta on hinta rajalla, tai satamassa, ja kotimaisen hinta tien varressa, eli kummassakin hinnassa korjuukustannukset ovat jo ”sisällä”, ”
Halusin heittää mietittäväksi onko Suomesta yleensä mahdollista saada tuontipuuta vastaavaa määrää kotimaista puutavaraa halvemmalla , kun mitä tuontipuusta joudutaan maksamaan . On mahdollista , että tarjolla ei ole sopivalla hetkellä , kun ”jessen vatukoita” , joista korjattavan puun kaikki kulut sisältävä tienvarsihinta ylittää kirkkaasti tuontipuun hinnan rajalla .
Ja se junalasti järeää puuta kiinnostaa taatusti enemmän , kun satoja muutaman kuution nökkösiä pieniläpimittaista puuta pitkin pitäjiä kelirikkoteiden varsilla.
Jesselle tuntuu tekevän varsin kipeää katsella totuutta silmiin 🙂
Tuosta hakkuukustannustaulukosta puuttuu vielä se varsinainen Jessen osasto , rinnan korkeudelta mitattuna 5 senttiset / 4-5 litran rungot. (joita nyt on suutuspäissään ollut pinolle sorvaamassa) . Niiden hakkuukustannus on luokkaa lähes 100 ( SATA !!!) euroa / korjattu kiintokuutio. Noiden riukujen arvo energiana lähenee nollaa , varsinkin , jos ne seisovat varastoituna huonoon paikkaan parikin vuotta.(kts. kuva ”vanhentunut projekti ”)
Jossakin ketjussa on vihjailtu ostokielloista . Tämä saattaa olla hyvinkin paikallinen , jopa tilakohtainen ilmiö . Sitä saa mitä tilaa .
Toimivassa markkinataloudessa hyvällä tuotteella ei ole markkinointiongelmia . Jos on , on tuotteen laatua koetettava parantaa.
lainaus :
”Energiapuun tuki metsänomistajille poistunee. Kuten tuolla toisessa keskustelussa perustelin, niin e-puun kasvatus on tosi tappiollista metsänomistajalle. Päätös johtanee siihen, että kenties maksetaan lämpölaitokselle, joka ostaa kannattavasti hakattavaa e-puuta. Ei risukkoa.”
Ohessa hieman hakkuukustannuksia vertailun pohjaksi mikä kannattaa, mikä ei .
Konehakkuu rankamenetelmällä /hakkuukustannus:
– runkotilavuus 20 l a` 26,2 € / k-m3
– runkotilavuus 40 l a` 15,8 € / k-m3
-runkotilavuus 60 l a´ 11,6 € / k-m3
-runkotilavuus 80 l a´ 9,7 € / k-m3
Luvut on kaivettu Pöyryn tekemästä kustannusselvityksestä pienpuun hakkuusta energiaksi .
Laskelmasta selvinnee , minkä kokoluokan puut kiinnostavat tulevaisuudessa enemmän energialaitoksia .(kun /jos tukia ei makseta)
Toiseenkin kysymykseen luvut antavat vastauksen . Suomessa ihmetellään , miksi Venäjältä tuodusta kuitupuusta maksetaan enemmän , kuin kotimaisesta. Monet myös väittävät , että tuontipuulla pidetään maamme kantohintojen kohoaminen kurissa .
Harva on tullut ajatelleeksi , että maassamme tarjotun kuitupuun keskitilavuus on mahdollisesti huomattavastikin tuontipuun vastaavaa alempi ja saanto pienempi . Korjuukustannus kasvaa voimakkaasti runkokoon pienentyessä . Yhtä hyvin voidaan väittää , että ulkomainen puu on itseasiassa halvempi vaihtoehto , kun hankkia marginaalipuut kyseistä vaihtoehtoa kalliimmalla . Kantohinta ei nosta kustannusta , vaan se , että puiden hankinnan kokonaiskustannukset ovat olosuhteista johtuen korkeammat.
Selityksiä kyllä löytyy muitakin , mutta varsinainen syy on kuitenkin monesti ollut heikosti raivattu palsta . Leimikolta pääsee irrottautumaan käden käänteessä , kun valittaa , että alkaa tulla painumia . Tukkoista näkymää voi joskus joutua perustelemaan pidempään .
Tällä kohteella oli kysessä nimenomaan puutteellinen raivaus . Nyt asiaks pelasi varman päälle . Raivattujen puiden kannot olivat 10-senttisiä ja vastasahaustakin oli jouduttu käyttämään isommissa rungoissa .
Vielä pieni yksityiskohta.
Palsta , josta olen kertonut , oli pitkä ja reunoiltaan polveileva. Lopetin hakkuun paikkaan , johon tuntematon edeltäjäni oli jälkensä piirrellyt .
Vanha hakkuujälki katkaisi palstan ja näytti , että alue oli valmista siitä eteenpäin . Pieni kutina kuitenkin oli , että tilanne olisi kaikesta huolimatta tarkastettava . Yllätys oli melkoinen , kun peremmältä löytyikin hehtaari harventamatonta kuviota . Edeltäjäni oli siis käynyt keräilemässä vain rusinat pullasta , puoli hehtaaria palstan puolivälistä .Vähemmän peitteinen ja järeämpi alue oli hakattu ja raivaamaton palstan perä oli jätetty odottamaan raivausta .Jos olisi ollut lumisemmat olosuhteet , tarkistusreissu olisi jäänyt tekemättä ja se luppuosa harventamatta . Erikseen sitä ei varmasti olisi kukaan tullut tekemään kymmeniin vuosiin.
Tuoteselosteen (hakkuuseloste) puutteisiin voi siis lisätä raivauksen ohella päivittämättä jääneen työmaakartan. Jos puilla olisi ollut sama ostaja , tilanne olisi selvinnyt vanhoista ajouratiedostoista , jotka työmaan päätteeksi lähetetään tallennettaviksi .
Veikkaan , että kohdalleni osunut tapahtumasarja ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen .
Toivon , että mahdollisimman moni ottaa opikseen näistä kokemuksista ja raivaa palstansa huolella väärinkäsitysten ja ongelmien välttämiseksi.
