Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Sen , minkä mittaiseksi puu katkotaan , määrää ostaja , ei motokuski. Jos kuidun päämitta katkontamatriisissa on esim 5,4 metriä , sitä tehdään ja lopusta , mitä sattuu tulemaan .Tavoitteellinen keskipituuskin on asetettu toimeksiantajan taholta ja sitä on noudatettava.
Sama tilanne on , jos se päämitta sattuu olemaan 3 metriä . Tässä tilanteessa ei valitettavasti ole tilaa tunteille. Tarve ratkaisee 🙂Mitä tuohon lukkarinrakkauteen tulee , olen näitä viestejä laatimalla halunnut , että metsänomistajien puolella olisi tietoa nykyisistä ja tulevaisuuden vaatimuksista ja tämän tiedon avulla olisi mahdollista varautua mahdollisiin muutoksiin . Silloin on myöhäistä , kun palstaa ei sen korjuukelvottomuuden takia aloiteta tai se jää kesken. Sama tilanne on , jos vasta hakkuun jälkeen ihmetellään outoja pituuksia ja paksuja latvuksia hakkuutähteiden joukossa . Kannattaa todellakin lukea se puukauppasopimus tarkkaan (liitteineen) , että tietää , miten ja missä muodossa puut korjataan. Tuo viattomalta tuntuva ajoneuvojen kokonaispainojen kasvattaminen (jota autoyrittäjät lähes yksimielisesti vastustivat) muuttaa väistämättä monia totuttuja käytäntöjä .
Nämä päätökset kuormakokojen kasvattamisesta eivät ole lähteneet yrittäjien puolelta , vaan teollisuuden . Monille on kenties tullut yllätyksenä , että kuormaan lastattavien pölkkyjen keskipituutta on kasvatettava , jotta saadaan painon suhteen täysiä kuormia . Tähän on kuitenkin mukauduttava niin yrittäjien , kun metsänomistajienkin .
Näitä koneiden katkontaohjelmia ei tehdä korjuuyrityksissä vaan puuta jalostavan teollisuuden järjestelmissä . Yrittäjät vain soittelevat niistä nuoteista , joita eteen annetaan .Koneyritykset toki palvelevat , mutta ensisijaisesti niitä tahoja , jotka maksavat korvauksen työstä. Jos metsänomistaja katsoo katkonnan olevan hänen kannaltaan sopimatonta , on hänen otettava yhteyttä puutavarayhtiöön . Tätä ennen on kuitenkin syytä katsoa tarkkaan kauppasopimuksen liitteeksi kirjallisina annetut MITTA -ja LAATUOHJEET . Näistä ilmenee , mitä mittoja tehdään , vaaditut keskipituudet ja minimirungot /mita sekä eri tavaralajien laaturajoitukset . Ne ovat yhtenevät koneeseen ohjelmoitujen hakkuuohjeiden kanssa. Jos näistä on poikettu , on syytä vaatia hyvät perustelut tai korvauksia.
Heitin tuon kuitupuiden keskipituuden muutoksen esille siksi , että siihen osattaisiin varautua , en siksi , että haluaisin millään muotoa vinoilla asian tiimoilta. Minun ja muiden koneenkuljettajien on kuitenkin pakko tehdä saamiemme ohjeiden mukaan halusimme tai emme.
Vielä vähän noista rekkojen painoista ja korkeuksista….
Nykyisten rekkojen / 7 akselia painoraja nousi 64 tonniin ja rekkojen maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin .(Metsälehti 2 /2014)Kuitukuormaa ei siis saada tonnien osalta täyteen ilman edellä mainittua pöllin keskimitan kohottamista 4,8 metriin .
Tuossa raivausasiassa ollaan tekemisissä saman tuottavuuskysymyksen kanssa . Nykyisellä modernilla metsäkoneella ei kannata tehdä pieniä puita , varsinkaan peitteisissä olosuhteissa . Tähän haasteeseen pitäisi metsänomistajienkin pystyä vastaamaan kehittämällä ”tuotettaan” nykyvaatimusten mukaiseksi. Enää ei tarvita heinäseipäitä eikä aitatolppia . Sen kokoluokan puiden kasvattamiseen on turha tuhlata maan kasvuvoimaa . Mitä aikaisemmin raivaus tehdään sitä enemmän kasvatettavat puut hyötyvät ja ennakkoraivauskaan ei näin toimien ole ongelma.
On todella harmillista , että leimikoita jää tänä päivänä ostamatta tai kesken , kun olosuhteet eivät ole kunnossa. Tämä puolestaan tietää lisää puutavarajunia idän suunnalta. Puuta kyllä kasvaa maassamme , mutta sen saaminen tehtaalle tulisi monissa tapauksissa kalliimmaksi , kun hankkia junalasteittain vastaavaa tuotetta ulkomailta.
”Tolopaiselle”
Kun tuki olisi ollut mahdollista saada aikaisemmin , olisit kenties raivannut palstasi ajoissa ja tekisit nyt energiapuukauppojen asemasta ainespuukauppoja.
Minun silmissäni kemera on joissakin tilanteissa saanut huonon varjon , kun on ihan neuvojien toimesta kehotettu viivyttämään jotakin toimenpidettä tuen saamiseksi . Tämä on monissa tapauksissa johtanut tilanteeseen , jossa työn myöhästyminen on teettänyt runsaasti lisätöitä . Jopa niin paljon , että tuen ohella on lisättävä omaakin rahoitusta verrattuna oikea-aikaiseen työn toteutukseen .
Tämä ongelma on ollut varsin laajasti tiedossa , mutta lakeja ei ole haluttu lähteä availemaan ja muuttamaan johtuen pelosta , että metsätalouteen kielteisesti suhtautuvat tahot voisivat vaikuttaa muutosprosessin aikaan tavalla , joka olisi vielä haitallisempi metsätaloudelle.Ammattimaiset puuntuottajat ovat seuranneet aktiivisesti metsiensä kehitystä ja tehneet metsänkasvatuksen vaatimat toimenpiteet aikanaan . Tukiporkkanatkin pitäisi ajoittaa niin , että metsän tila ei vaarannu väärän ajoituksen takia puhumattakaan siitä , että ne ohjaavat toimintaa tehottomampaan suuntaan.
Se on kuules Jesse sillä lailla , että niillä herjoilla on todellinen tarkoitus. Muutama huomautusviesti ja niiden huomiotta jättäminen johtaa kuljettajan kohdalla henkilökohtaiseen puheluun ja jos se ei auta , hänet siirretään vapaille työmarkkinoille .
..ja ei ollut kyse mistään hakerummusta , vaan siitä , että kuljetusautojen kasvanut kapasiteetti saadaan tehokkaasti käyttöön lastaamalla niihin täyspitkää tavaraa .
Liian pienestä tavarasta tehdyn hakkeen laatu on kehnoa . Tästä energialaitokset ovat viestittäneet tuskastuneina jo useampaan kertaan. Tuontihake kiinnostaakin niitä huomattavasti enemmän , kun se on tehty paksummista puista.
Vähän uutta purtavaa näkemäraivauksesta luopumisen syistä….
Hakkuukoneen työohjelmiin on ilmaantunut uusia ominaisuuksia . Kone alkaa ”herjata” , kun valmistettujen KUITUPÖLKKYJEN KESKIPITUUS ALITTAA 4,80m !
Kuitupökkkyjen pituutta on kasvatettu 4,5 m-5metristä 5,4:ään metriin . Nämä muutokset on tehty silmällä pitäen kaukokuljetuksen uusia vaatimuksia . Autojen uuden lain mahdollistamaa kuljetuskapasiteetia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä , jos pölkkyjen keskipituus on liian alhainen.
Yllä esitetty tulee johtamaan siihen , että paljoa viittä mertriä lyhempiä pöllejä ei tulevaisuudessa tehdä . Tämä tarkoittaa siis käytännösä sitä , että on raivattava kaikki ne rungot maahan , joista ei tule vähintään yhtä ”vitosen” rankaa . Viisas metsänomistaja alkaa viimeistään nyt huolehtimaan siitä , että kasvatettavilla puilla on mahdollisuus kehittyä mahdollisimman nopeasti kyseisen vähimmäismitan täyttäväksi .
Energiapuiden kohdalla tilanne on sama . Korjattavien runkojen koko tulee kasvamaan , jotta saadaan kelvollista haketta ja jotta korjuukustannukset saadaan pysymään kohtuullisina .
Timpalle toteaisin , että tämän energiapuuasian tiimoilta (muun muassa) kokoustettiin muutama vuosi sitten joukkueella , jossa oli kaksi ”ison” metsäyhtiön piiripäällikköä , mhy:n edustus , koneyrittäjien edustus , edustaja metsäopetuksesta , konennkuljettajista , metsänomistajista (estynyt , mutta informoitu nyk mets.valtuuskunnan pj) ja nykyinen metsäkeskuksen johtaja.
Näiden seurustelujen tuloksena todettiin , että energiapuuta ei tule kasvattaa taimikonhoidon kustannuksella . Tätä viestiä olen koettanut viedä eteenpäin .Toisessa päässä , neuvonnan puolella, Ari Eini joukkoineen on pitänyt samaa asiaa esillä . (Tämän takia taimikonhoito-ohjeet eivät tunne energiapuuvaihtoehtoa …se vaihtoehdoton taimikonhoitomalli :))
MaalaisSeppo :
”Voisinko saada järkevän selityksen, miksi KEMERA-tuista esim. energiapuusavotoissa pitäsi luopua”.Kemera-tuki on paikaallaan silloin , kun siitä saadaan merkittävää hyötyä ja metsä tila ei kärsi töiden siirtämisestä tuonnemmaksi. Nykyisestä tuesta energiapuun kohdalla on muodostunut risuntuotantopalkkio . Monet eivät edes yritä tehdä tarpeellisia metsänhoitotöitä ajallaan , kun saavat hiukan myöhään toimien laiminlyönnistään silkkaa rahaa tekemättä mitään ! Metsä on useimmissa tapauksissa omien energiapuukohteilla tekemieni havaintojen mukaan jo osittain pilalla töiden viivästymisen takia .
Useaan kertaan on jo moniäänisesti todettu liian pienen puuaineksen olevan kannattamatonta korjata . Työtä tehdään tällä hetkellä vain siksi , että konekapasiteettia on liikaa ja erikoislaitteisiin on investoitu joko hyvässä uskossa tai puoli pakolla yhtiöiden vaatimuksesta . Nyt yrittäjät odottavat , että olisi edes töitä ja että kohteiden valinta alkaisi onnistua ostotoimihenkilöiltä paremmin . Jälkimmäinen tarkoittaa puustoltaan huomattavasti nykyistä järeämpiä työmaita . Metsänhoidollisesti tämä puolestaan tarkoittaa entistä huonompaan kuntoon ajautuneita nuoria metsiä . Tätäkö pitäisi yhteisin varoin olla tukemassa ja edistämässä käytännön yleistymistä?
Kemeran ongelmana on ollut toimenpiteiden ajoitus . Työtä ei ole ollut mahdollista tukea silloin , kun työmäärä olisi alhainen ja sen vaikutus metsän kasvuun ja kuntoon paras mahdollinen . Uusi metsälaki tuonee onneksi vähän parannusta tähän tilanteeseen.
On järkevämpää tukea taimikonhoitoa , kun saamattomien metsänomistajien ennenaikaisia puukauppoja. Kemeraa ei ole tarkoitettu kantorahaksi.Kyllä tuntuu tosiaankin siltä , että se aisaaminen on käyttökelpoisin ratkaisu. Halkominen vai oli jäänyt ”veriin” , kun sain juuri lopetettua oman halkomisurakkani .Muutama kuutio pystykuivista tehtyjä halkoja on kuivumassa käyttökuivaksi. Jos sattuu olemaan toimistotyöläisen taustat , voi parin kymmenen rungon pilkkomien käydä työstä . Päiväkin saattaa käydä lyhyeksi…ja toinen ja kolmas…
