Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vastauksia kysymyksiin kannattavuudesta löytyy muualtakin.
Mitähän mahtavat kertoa keskustelijoille VMI:ien tulokset siitä , että luontaisesti syntyneet taimikot voivat huomattavasti istutettuja taimikoita huonommin .Tämä siitäkin huolimatta , että istutustaimikoiden hoitoa ei ole toteutettu läheskään parhaalla mahdollisella tavalla .Jk:ssa uuden kasvun aikaansaaminen ja sen menestyminen on vieläkin kyseenalisempaa , kun luontaisen uudistamisen kohteilla . Luontaista uudistamistahan käytetään vain siellä , missä sille nähdään olevan edellytyksiä. Erirakenteisten metsien uudistumien puolestaan uskotaan onnistuvan jo ennakkoon tutkitusti epävarmoiksi todetuissa olosuhteissa .
Tuntuu olevan muutamille vaikeaa ymmärtää , että vaatii kahden sukupolven kovan työn saada harsittu metsä tuottamaan edes jotenkin. Kokemukset eivät näytä painavan vaa`assa paljoakaan, kun usko onnettomaan aatteeseen on riittävän vahva.
Marjoilla ja sienillä on turha houkutella jatkuvan kasvatuksen pariin.
Jaksollinen kasvatus ja tehokkaan taimikonhoidon tuloksena lyhyeksi jäävä metsän taimikkovaihe takaavat runsaat marja- ja sienisaaliit . Lisäksi kerättävät luonnonantimet on havaittavissa jo kaukaa , kun näkyvyys on hyvä harvennushakkuiden jälkeen .Itse olen laiskahko marjojen kerääjä , mutta viime syksynäkin pakastimeen kertyi sata litraa puolukkaa kerättynä muutama vuosi sitten harventamaltani kumpareiselta männikkökankaalta . Samanlaisista olosuhteista bongasin hyvät kanttarellipaikat , joista karttui kymmeniä kiloja herkkuja kuluvan talven aterioita täydentämään. Kaikki nämä erityisesti etsiskelemättä.
Vielä tuohon taloudellisuusverailuun on todettava , että tarkastelujakson tulee olla huomattavan pitkä (100v ?), jotta on riittävästi tietoa oikean vaihtoehdon valitsemiseksi .Tälläkin hetkellä esimerkkejä eri menetelmien toimivuudeta on olemassa , kunhan maltetaan seurata historiaa riittävän kauas taaksepäin. Nykyiset erirakenteisen metsätalouden kannattajat tuntuvat unohtavat ponnekaasti , mitä on tapahtunut ennen 60-lukua.
Jessen ensimmäiseen kommenttiin…kone on kyllä rallattanut ihan normaaleja tuntimääriä joulun jälkeen , kun lomat oli pidetty..se loppu kesälomastakin 🙂
Konemiesten työajoista voin kertoa , että itse olen vanhana miehenä viimeisten joukossa työmaalla . Kone käynnistyy kohdallani klo 6 +/- 15 minuuttia. Työajan seuranta käynnistyy myös tässä yhteydessä ja pysähtyy , kun vuoro lopetetaan .
Varsin yleisesti töihin tullaan jo 5:ksi , mikä tarkoittaa ,että kaveri heräilee jo kolmen kieppeillä , jos matkaa työmaalle on satakin kilometriä. Siihen sitten se ”normaali” 10 -12 tunnin työrupeama (joka myös kirjautuu työajan seurantajärjestelmään ) , jonka jälkeen silmät ristissä ajelemaan kotia kohti …Koneen esilämmitys ohjelmoidaan käynnistymään 1-2 tuntia ennen vuoron alkua . Tämä siksi , että koppi on lämmin ja ikkunat kirkkaat , kun työvuoro alkaa . Tietokonekin olisi lyhytikäinen , jos se käynnistetään jatkuvasti kylmissä ja kosteissa olosuhteissa.
Tuo Harjavallan myöhäinen työmaan aloittaminen kertoo päivän selvästi kehnoista työmaaolosuhteista. Vuoron aloitusta on ollut PAKKO siirtää päivännäölle , kun työstä ei olisi tullut yhtään mitään pimeässä . Raivauksista ei siis puhuta ihan huvin vuoksi . Koneiden pitää kuitenkin pystyä työskentelemään palstalla mihin vuorokauden aikaan tahansa , koska työtä tehdään yleisesti kahdessakin vuorossa .
Jessenkin saa työmaan aloituksessa tekstiviestin , jossa on työkoneen puhelinnumero . Käytä sitä ! Valomerkki taskulampulla on käyttökelponen keino , jos yhteyttä ei muuten saada palstalla työssä olevan koneen kuljettajaan. Jos kuljettajaa ei näy , soita ostomiehelle !
Jees :
”Miksi jälleen negatiivinen kanta ensimmäiseksi?”
No aloitetaanpa vaikka siitä , että isäni ei saanut merkittäviä hakkuutuloja lähes 20 vuoteen ostettuaan metsien osalta pilalle harsitun maatilan. Tuohon aikaan toki maatalous oli päätuotantosuunta , joten tila hankittiin viljely- ja karjatalouskäyttöön. Lähes kaikkiin hänen aikanaan uudistettuihin aukkoihin saatiin ”ilmaiset ” taimet . Minäkin kerkesin nauttia tuosta ”edusta” lähes 10 ha:n verran .Selvyyden vuoksi todettakoon , että ilmainen taimiaines oli mahdollista saada vain vajaatuottoisille alueille. Tässä tapauksessa vajaatuottoisuuden syy oli hakkuun surauksena synytnyt vajaapuustoisuus ja se että alueelle ei ollut syntynyt toiveista huolimatta uutta metsää .Kunnollisia hakkuutuloja tilan metsistä oli mahdollista saada vasta omistusjaksoni loppupuolella. Olen siis käytännössä nähnyt ja kokenut , että metsä ei uudistu itsekseen eikä pelkän uskon voimalla.
Uskoani jaksottaisen kasvatuksen mahdollisuuksiin ovat vahvistaneet lähes 30 vuoden aikana puunkorjuun parissa saamani kokemukset . Jatkuvan kasvatuksen yritelmiä on myös tullut aivan riittävästi omallekin kohdalle . Olen tehnyt nöyrästi , mitä on käsketty ja kiinnostuksella olen seurannut , mitä tapahtuu myöhemmin käsitelemälleni alueelle . Tässäkin ketjussa on varsin asiantuntevasti keskusteltu kasvatustavan (jk) haasteista ja kehotan kaikkia suhtautumaan niihin vakavasti . Jk menetelmää ei kokemuksieni valossa voi mitenkään pitää taloudellisena vaihtoehtona . Niin paljon epävarmuustekijöitä kyseinen toimintamalli pitää sisällään . Pienialaisesti erityiskohteissa menetelmä on ok , mutta suuremmassa mittakaavassa toteutettuna voi varautua siihen , että odotukset eivät toteudu ellei rima ole todella alhaalla .
jees:
”Nyt on sitten mukava konemiesten tykkäillä mitä vaan kun vetää lonkkaa kotona… ”Tartuin tähän viestiin , kun tuolla edelläkin vähän viitattiin , että konemiehet eivät tee Jessen mielestä riittävästi töitä .
Omalla kohdalla keskimääräinen työviikko käsittä 45 tuntia TYÖTÄ.
Koneen kopista poistutaan päivän aikana vain vaihtamaan ketju , letku tai kuselle ”! Vuoron lopuksi huolletaan kone. Nämä tuntimäärät ovat keskivertoon nähden alakantissa. Useimpien kuljettajien kohdalla sallitut ylityötuntimäärät nipin napin riittävät , eli vuotuinen työtuntien määrä kipuaa yli 2000:n.Se , miksi kirjoitin yllä olevan asian tähän yhteyteen , johtuu siitä , että ylityöt ovat merkittävässä määrin seurausta juuri ennakkoraivauksen puutteista ja tämän myötä haastavista työolosuhteista . Voisin jopa väittää , että puutteet raivauksissa korjataan kalliilla konetyöllä ja ylitöinä , jotka kuljettajat joutuvat tekemään ja yrittäjä maksamaan . Yhtiöt ovat tämän riskin viisaati ulkoistaneet korjuuyrittäjän harteille.
Ota heti yhteys pinolapussa näkyvän yhtiön ostotoimihenkilöön . Lakien mukaan vieraalta maalta hakatuista puista maksetaan vain normaali hinta toisin kun saman maanomistajan väärältä kuviolta hakatuista puista . Siinä tapauksessa käytetään hintakertoimena 2:ta.
Jos raja oli selkeä ja merkitty asianmukaisesti , voisi olla perusteita vaatia puista reiluakin korvausta .
Ummessa oleva raja , heikkosti merkitty palsta ja pimeys ovat huono yhdistelmä . GPS:kin kerto sijainnin joskus miten sattuu , varsinkin , jos edetään hitaasti tai kone on pidemmän aikaa paikallaan . Näissä tilanteissa sijaintipallukka pyrkii vaeltelemaan omia aikojaan näyttöruudulla.
Muistuu mieleen tapaus , jossa hakkasin harvennusta selkeästi merkityn rajan tuntumassa . GPS näytti sitkeästi sijaintini 20 metriä naapurin puolelle . Raja oli satojen metrien mittainen ja toisesta päästä löytyi rajapyykki . Palasin samaa uraa takaisin ja ura piirtyi kartalle edelleenkin sen 20 metriä väärälle puolelle . Reilu kaistale olisi jäänyt hakkaamatta , jos alue olisi ollut peitteinen ja olisin luottanut pelkästään GPS:iin.
Tuota jk:n kannattavuutta on syytä pohtia sen jälkeen , kun koneyrittäjät ovat kehitelleet kustannuksia vastaavan hintamekanismin kyseisten työmaiden korjuuseen .
Kausiluonteisuus on ollut suuri ongelma puun korjuussa . Jk-menetelmän yleistyminen kärjistää tätä tilannetta entisestään , koska kelvollisia olosuhteita on vain muutama päivä vuodessa .
Metsäyhtiöiden tarpeet ratkaisevat sen , lähteekö järeä hakkuukone keräilemään sattumapuita jk palstalta , vai avohakkuulta , jossa koneen tuotos on 3-5 kertainen . Todennäköistä on , että järeä kalusto vapautuu vasta kelirikkoaikaan huonommin tuottaville kohteille .Hakkuutyön suunnittelun ja koneistuksen erityisvaatimukset on otettava hinnoittelussa huomioon . Kaikkien alan toimijoiden koulutuskin lisää kustannuspottia arvioiden mukaan euron korjattavaa kuutiota kohden .
Ongelma korjuun suhteen ei ole suuri vielä ryhdyttäessä valmistelemaan aluetta jk:ta varten. Yhtiöt ostavat mielellään reippaina yläharvennuksena käsiteltäviä runsaspuustoisia harvennuksia. Tilanne on toinen sillon , JOS alue on jossakin vaiheessa taimettunut riittävästi ja peitteisissä olosuhteissa tehdään seuraava puiden keräily isommalta alueelta. Todennäköistä kuitenkin on , että kuviolle mennään jo muutaman vuoden kuluttua tuulenkaatojen takia , lakaistaan loputkin puut nurin , muokataan ja istutetaan , kun uudesta taimiaineksesta ei ole vielä sinä vaiheessa tietoakaan . Tuulenkaatotyömailta saatavan puuaineksen hintataso on kaukana vastaavan avohakkuun lukemista .
Voi p..kele !! Tännäänkin on ollut leiviuunissa tuli koko päivän ja rantasaunakin on lämmennyt useita tunteja . Tämä taajamassa ja…järven rannalla 🙂 …koskahan tulevat laittamaan hiluja kinttuihin…
Tietysti vielä raskauttavana asianhaarana suunnitelmallisuus. Fiskarssin X25:sta tuli heiluteltua siihen tahtiin , että pari mottia valmista klapia on odottamassa tulevaa rikollista toimintaa eli tulta kalikoiden alle/päälle . Toisella kohteella toiminta on päivittäin toistuvaa ja toisella 3-5 kertaa viikossa 🙂
