Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
harjavaltalaisen energiahakkuista…
Niin .. se ylispuuhomma oli aivan selvää kauraa ja se riukuuntuneen männikön harvennus. Taisi vain olla juuri se paljon mainostamasi 5- 6 litrainen kepikko , varhaisperattu, jonka hakkuu jäi tekemättä . 🙂Ja turhaa sinä Jesse muriset siitä , että läpimitaltaan 5- 6 senttiset ei minulle kelpaa joukkokäsittelypuiksi . Ei muuten kelpaa SE:llekään , kuten avauksesta käy ilmi . Finsilvan maiden joukkokäsittelykohteet on jo pitkään raivattu 8:aan ja monin paikoin jopa 10:een senttiin ihan vapaaehtoisesti . Itkua ei siltä suunnalta ole kuulunut, vaikka joillakin kohteilla raivauspuuta lojuu maassa melkoisen paksu matto. Pers`aukisten touhua tuo risujen tuottaminen , kun samassa ajassa puut saadaan kasvamaan oikeilla menetelmillä kunnon ainespuun mittoihin.
Tuolla edellisessä kommentissani on melkoisella varmuudella vastaus siihenkin kysymykseen , miksi Jessen työmaa jäi kesken.
Korjuusuunnitelma oli tehty paikkansapitämättömän mt-suunnitelman pohjalta . Konemies näki , että hakattavaa ei ole ja läksi pois . Kuten minäkin esimerkkini kohteelta. Kukaan ei muuten kyseenalaistanut paikanpäällä tehtyä päätöstä . Siinä vain tuli pieniä hankaluuksia , kun tarinan työmaalle oli varattu vielä viikko aikaa ja uusi työmaa jouduttiin hankkimaan kovalla kiireellä. Selkeissä olosuhteissa tilanne olisi hahmottunut ajoissa.Jos ”raivuri” aikoo jatkuvan kasvatuksen vyöhykettä mökkialueelle , kannattaa mökkien ympärille hakata 25 metrin puuton vyöhyke . On nimittäin sata varma , että voimakkaan harvennuksen jälkeen ensimmäisellä kovemmalla tuulella voi mökkeihin ilmaantua kosmeettisia muodonmuutoksia kuusenroikaleiden kaatuillessa niiden päälle. …ja tämän jälkeen vesi tulee sisälle muutenkin , kun vesijohtoa pitkin tai kantamalla. 🙂
nimim. Einon jälkiä korjannut..
””Erityisesti energiapuukohteilla saattaa totuus sitten ollakin aivan toisenlainen kuin on oletettu.””
Tilanne on juuri tämä . Kukaan ei viitsi rämpiä sitä korjuuseen suunniteltua risukkoa perille asti . Siellä tilanne näyttää aivan muulta kun lähempänä tietä .Metsätaloussuunnitelmatkin tahdään ja päivitetään oletuksella , että suositellut hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan .
Jos kuitenkaan mitään ei ole tehty , on unohdettu päivittää kasvulukemat tilannetta vastaavaksi , puhumattakaan hoitotöiden kasvaneesta työmäärästä . Tähän sitten ollaan väkisin tarjoamassa ratkaisuksi koneellista korjuuta. Oikea toimenpide tässä tilanteessa olisi reipas raivaus ja hakkuun sirtäminen 10 vuoden päähän. Edellä kuvatun laisessa tapauksessa jouduin keskeyttämään työmaan aivan hiljakkoin . Viisi hehtaaria nuortametsää oli pakko jättää vielä muutamaksi (5-10v) vuodeksi kasvamaan lisää tilavuutta.Samalla työmaalla vaadin raivauksen noin hehtaarin alalle , kun sitä ei jostakin syystä oltu tehty . Olisi ollut viisasta keskeyttää hakku jo ennen sitä , koska raivattun alueen poistetavien puiden tilavuus oli alle 40 litraa. Metsuri raivaili aluetta pari päivää. Jokainen laskutaitoinen ymmärtää , että tuli kallita puita , kokonaista 28 mottia /ha !
Toivottavasti edellä kuvaamani auttaa ymmärtämään , miksi raivaus on tehtävä hyvissä ajoin . Ilmakuvistakaan ei valitettavasti aina selviä hakkuun kiireellisyys . Sen pystyy havaitsemaan vasta raivauksen jälkeen paikanpäällä .
Kymmenkunta motoketjua toimii näillä ohjeilla ja naapurissa vähän useampi ketju. Hommista ei yksinkertaisesti tulisi yhtään mitään , jos alituiseen saisi arpoa työmaaolosuhteita. Kehitys on onneksi menossa parempaan suuntaan ja entistä useampi työmaa on siinä kunnossa missä pitääkin .
Naapuriyritys joutui vähän neuvottelemaan erään isomman työmaan kesken jääneistä raivauksista . Työt jatkuivat sielläkin loppuun asti raivauksen jälkeen.
Yhdellä kolmesta isosta metsäyhtiöstä on varsin hyvä käytäntö. Yhtiö lupaa huolehtia ennakkoraivauksesta , jos mo ei ole valmis taikka kykenevä sitä tekemään. Työkustannus vähennetään puukaupan ennakkomaksusta.
Et tainnut lukea edellistä kommennttia kokonaan. Noudatan työnantajan ohjeita , jotka perustuvat yrittäjän ja urakanantajan väliseen sopimukseen. Sen mukaan työmaita , jotka eivät ole kunnossa ei tehdä luki hakkuuohjeessa mitä tahansa . Lisäkorvausta vastaan toki asiat hoidetaan , mutta sen päättää yrittäjä itse.
Näitä väkisin väännettyjä kylkiäiskauppoja pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Ei panna vahinkoa kiertämään , vaan jätetään se odottamaan tilanteen korjaantumista lähtöruutuun 🙂
Taneli :
”Et nyt kyllä Suorittava ole perillä sopimusjuridiikasta.
Jos kauppasopimuksessa ei ole ehtona palstan raivaus, niin silloin raivaamattomuudesta saatte kyllä kinastella siellä ostaja/ urakoitsija/ motokuski akselilla juuri niin paljon kuin haluatte.
Kun kone tuodaan palstalle, niin asia pitää olla KAUPPAKIRJAN vaatimassa kunnossa.”Siitä juridiikasta… Koneenkuljettajalla tai yrittäjällä ei ole tiedossa kauppakirjan sisältöä . On vain hakkuuohje , johon on tarvittaessa liitetty erikoisehtoja . Nämä on ehdottomasti oltava kirjallisessa muodossa epäselvyyksien vättämiseksi . Hakkuuohjeessa lukee aina ”Ei raivaustarvetta” . Muuten sitä ei saa syötettyä järjestelmään , eikä leimikkoa voi aloittaa . Tilanne metsässä voi todellisuudessa olla jotain aivan muuta . Valveutuneet ja asiansa osaavt metsänomistajat hoitavat raivaukset mallikelpoisesti ja ilman eri vaatimuksia , mutta suuren enemmistön kanssa pyrkii olemaan joskus vaikeuksia.
Yhtiön ja hakkuuyrittäjän välillä on myös sopimus . Tätä sopimusta koneenkuljettaja on velvollinen noudattamaan . Jos epäselvyyttä on, työtä ei aloiteta tai se keskeytetään , mikäli työkohde ei täytä sopimusehtoja . Asioista ei jäädä kinastelemaan kenenkään kanssa .
Metsänomistajalle tilanne voi käydä hankalaksi , jos asioita ei saada kuntoon. Voi kestää vuosiakin ennen kun työmaa saadaan valmiiksi. Tämän takia olen kannustanut metsänomistajia huolehtimaan ajoissa leimikon kunnostuksesta . Lienee kaikkien etu , että työ saadaan toteutettua sujuvasti , keskeytyksettä ja sovitussa aikataulussa. Työn laatukin voidaan pitää sopimusehtojen edellyttämällä tasolla , kun olosuhteet ovat kunnossa.
Raivausasia on ennen kaikkea metsänomistajan asia . Vain hänellä on mahdollisuus tehdä toimenpide riittävän ajoissa tai antaa raivaus toisen tahon tehtäväksi . Kun kone tuodaan palstalle , asia tulee olla kunnossa.
Toki kaikkia palstoja ei tarvitse raivata , mutta palstan kunnostuksen tarve tulee tarkastaa hyvissä ajoin ennen hakkuuta , jotta raivaus ehditään tekemään varmasti ennen puunkorjuun aloittamista . Jotta työ vastaisi tarkoitustaan , se pitäisi tehdä vähintään vuosi ennen hakkuuta. Tuolloin metsäyhtiö ja korjuuyrittäjä tuskin voivat tilanteeseen vaikuttaa , koska kauppojakaan kyseisestä työmaasta ei välttämättä ole vielä tehty.
