Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun suunnittelet ryhtymistä puukauppoihin , tarkista onko raivaustarvetta. Jos metsänhoitotyöt on tehty ajallaan , sitä harvoin on. Yleensä valitettavasti tilanne on toinen.
Siksi onkin parasta aloittaa raivaus jo pari vuotta enne hakkuuta kaatamalla lähes kaikki rinnan korkeudelta alle 8 cm puu pois. Kuitenkin niin , että alueelle jää korkeintaan 1000 kpl /ha läpimitaltaan alle 8 cm:n runkoa , jotka eivät kuitenkaan saa estää puiden runkomuodon määrittämistä apteerausta silmällä pitäen eivätkä peitä maastoesteitä . Esteet on helpompi kiertää aiheuttamatta ajourien leventämistä , kun kierrettävät alueet on havaittavissa riittävän kaukaa (=30 – 50 metrin päästä).Miksi sitten raivata pari vuotta (vähintään vuosi) ennen hakkuuta ? Olen puunkorjuuta tehdessäni joutunut joitakin kertoja poistumaan suunnitellulta työmaalta , kun viimehetken raivauksen jälkeen on käynyt ilmi , että palstalla ei yksinkertaisesti ole hakattavaa . Hakkuuohjeissa on kuitenkin ollut monesti rajattuna useitakin hehtaareita täysin hakkuukelvotonta aluetta tai palstaa , jonka hakkuu olisi ajankohtaista vasta vuosien kuluttua . Näiltä vahingoilta voidaan välttyä tekemällä raivaus ajoissa. Hakkuusuunnitelmaa on helppo muuttaa myöhäisemmäksi vielä tuossa vaiheessa , jos tilanne niin vaatii.
Myös raivauksen vaatima aika saattaa yllättää , joten siitäkin syystä hommaan kannattaa tarttua ajoissa . Jos raivaus on kesken hakkuun alkaessa ja sitä ei ehditä saada loppuun , voidaan hakkuu joutua keskeyttämään . Kun tarvittavat raivaukset on tehty ajoissa , ei kenenkään tarvitse selitellä ja hakkuu voidaan toteuttaa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
””Kuusikoiden päätehakkuut jatkuvat ehkä jopa näiden e-puiden kylkiäisinä. Molempia pienialaisesti niin on kätevämpi hoitotyöstö.””
Tuossa ylhäällä näkyy yksi syy siihen , että kantohintojen kehitys on Suomessa ”maltillinen”. Tarjotaan myyntiin pienialaisesti pientä puuta , eikä niitä persiinkokoisia länttejä saada edes raivattua kunnolla. 🙂
Tuo , että puukauppoja on hierottu jo kolme vuotta sitten selittää jotenkin sen , että raivausta ei vaadittu . Tänä päivänä ja tulevissa kaupoissa tilanne on jo toinen . Näkemäraivaus on todettu varsin yleisesti toimimattomaksi menetelmäksi .
Parasta aikaa harvennan nuorta männikköä jossa on tehty totaaliraivaus jo pari vuotta sitten ja puiden järeys on reilusti yli 100 litraa runko. Vaikka metsä onkin tiheää , ei kuitupuun mitat täyttämättömiä runkoja ole yhtään pystyssä . Näin toimii taho joka ei saa risukonkasvatustukia . Ei tosin mene kauaa , kun niitä ei saa moni muukaan. Tämä tietää tilivälin pitenemistä Harjavallankin suunnalla.
Jees:” Minulla vain ei aika riitä turhaan pelehtimiseen ..”
Ei riittänyt aika motokuskillakaan..pelehtiä turhaa.. Vaikka ei yhtään itketty , työ jätettiin kesken…Minultakos se sinun leimikkosi jäi kesken ? Enkä tietääkseni ollut ostomiehen ominaisuudessa nostamassa käsiäni ylös tarjotessasi hänelle ”kovan maan energiakohdetta” ostettavaksi. 🙂
Varhaisperkaus on hyvä juttu ja vielä paremmaksi homma etenee , kun normaali taimikonhoitokin tehdään sopivaan aikaan .
Jessen mallilla saadaan myös versojen kehitys maksimoitua. Mitä isompi kanto , sitä enemmän elinvoimaisia versoja . Raivaussahaa juoksutetaan tämän seurauksena varmuudella palstalla ennen jokaista hakkuuta. Riittävällä taimikon hoidolla päästtään tilanteeseen , jossa istutetut taimet huolehtivat itse jatkohoidosta saatuaan riittävän etumatkan kilpailijoihinsa nähden .
Nyt on nähty sekin , että konemiehet eivät suinpäin syöksy joka pöheikköön. Kelvoton osa jatetään korjaamatta . Tästä on seurannut puunmyyjällekin jo tietynlainen maineenmenetys . Kantavienkaan paikkojen puista ei ole tullut ostotarjousta . Kaikki nämä asiat on kuitenkin esitetty kauniisti ja todettu , että ei pysty , kun on kiire. Tosiasia on kuitenkin , että puukaupan toisen osapuolen mielissä liikkuu ajatus , että pidä itse kalikkasi , kun et saa edes palstaa raivattua kuntoon ja puukin on vielä aivan liian laihaa korjattavaksi 🙂
Itsepä olet kertonut niiden havupuidentaimien nuokkuvan 🙂
Lähettämistäsi kuvista käy myös ilmi , että on ”nuokuttu”. Puiden runkomuoto ennustaa kaikkea muuta , kun tukiksi kelpaavaa ainesta tulevaisuudessa ja kuten itse totesit , ”joku” rispaantunut latvakin kuusella…Minun laittamistani kuvista näkyy tilanne 30 vuoden kuluttua.
No joo…minä en ainakaan tiedä yhtään , joka konttaa raivatessaan 🙂
Tässä vain on edelleen käsiteltävänä se ”katastrofikuusikko ” , jossa estämällä koivujen pääsemistä etukasvuiseksi (=olisi tehty oikea-aikainen taimikonhoito) olisi hyöty ollut reilu 1000 euroa hehtaarilla paremman laadun muodossa – tämä kakkosharvennuksen jälkeen . Päätehakkuuvaiheessa hyöty olisi jo kokonaisuutena ainakin parin tonnin luokkaa . Tukkiläpimittaista puuta oli pakko silputa hirvittävä määrä kuiduksi puiden laatuvirheiden takia.
Kohteelta laittamani kuvasarjan pitäisi olla riittävä näyttö väitteeni perusteluksi .Jesselläkin on kasvamassa koivujen raiskaama puusukupolvi , jonka laatu tulee jäämään hyvin heikoksi . Se , että ne havupuut nuokkuvat siellä lehtipuuviidakossa , johtuu siitä , että lehtipuita on liikaa . Ei niinkään havupuiden heikkoudesta. Lopputulos näkyy valitettavasti vasta seuraavan hakkuutapahtuman yhteydessä .
