Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisissä risukoissa ei ole mitään hyötyä huipputekniikasta. Kauko-ohjattava kopteri vaati näköyhteyden käyttäjään. Tehokkaankin aseen ominaisuudet loppuvat luodin törmätessä risuun. Hiihtokin luonnistuu huonosti luokilla olevien onkivapojen seassa . Saman ongelman kohtaa maasturia käyttävä metsästäjä lumisella metsätiellä. Luokkikoivujen murros pysäyttää etenemisen välittömästi, Hirviä nämä seikat eivät haittaa , ne ovat hirvien pelastus.
Huonokuntoisille metsäteille ei metsästäjilläkään ole asiaa syyssateiden aikaan. Korvauspyyntöjä alkaa sadella välittömästi , kun sammal on painunut littaan väärässä paikassa.
Ainoa realistinen mahdollisuus on käyttää koiria tehostamaan metsästystä . Monesti joudutaan kuitenkin tilanteeseen , jossa hirvet päätyvät haukuttaviksi kylän tiheimpään pusikkoon , joka sijaitsee naapuririitojen takia metsästyskelvottomalla alueella.
Naapurikateus pitää huolen siitä , että vapaa metsästysoikeus ei toteudu .Olisikin viisasta pelata näillä korteilla , mitä on käsissä ja parantaa porukalla metsästysolosuhteita siellä , missä vielä on mahdollista metsästää.
Vahvasti samaa mieltä ”Tanelin” ja” Puuntakusen” kanssa.
Suurimmat lämpölaitokset on päivitetty tai päivityksiä tehdään kivihiilen käyttöä silmälläpitäen. Sähköä , mikä nähtiin suurena mahdollisuutena energiapuun käytön osalta , ei ole enää kannattavaa tuottaa puun avulla.
Jesse muuten voisi tutustua , miten energiapolitiikkaa hoidetaan esim Äänekoskella. Sellunkeiton sivussa lämpenee koko kylä ja vähän ylikin tehtaan toimintojen avulla . Tuotantolaitos on tämän ohella täysin omavarainen energian suhteen. Raaka-aineesta maksetaan kuitupuun hinta ja raaka-aineen korjuussakin voidaan käyttää aivan perinteisiä ja hyväksi koettuja mentelmiä . Ei tarvita mitään kalliita erikoisratkaisuja .
Nuorien metsien kunnostuksiin ei ole enää luvassa samaa määrää tukia , kun aikaisemmin . Se merkitsee vääjäämättä sitä , että energiantuotannossa aletaan siirtyä järeämpään materiaaliin ja tämän seurauksena (ANSIOSTA) taimikoita tuskin ollaan valmiita enää pilaamaan kasvattamalla niissä energiapuita kasvua rajoittamassa. On toteutumassa tavoite , jonka metsäkeskuksen johtaja Ari Eini kirjasi tulevaisuuden tavoitteeksi jo muutama vuosi sitten erään palaverin keskustelujen tuloksena :”Energiapuuta ei tule tuottaa taimikonhoidosta tinkimällä”
(Harjavalta saa kaikin mokomin olla sääntöä vahvistava poikkeus…jos usko riittää)Alkaa taas jutut mennä turhan ilmaviksi. 🙂
Jos kuvassa oleva malli hirvien jahtaamisesta hiertää mieltä, voi jokainen asiasta kärsivä ottaa osaa talkoisiin raivailemalla ampuma-aloja metsästystapahtumaa varten loitompana tiestä. Tämä temppu on mahdollista ja jopa suotavaa tehdä omistamillaan mailla ja homman onnistumisen voi varmistaa kysymällä strategisia ohjeita paikalliselta hirviseurueelta.
Toisena asiana nämä aktiiviset metsästyksen arvostelijat voisivat toimia sovittelijoina metsästysseuran alueen eripuraisten maanomistajien välisien suhteiden korjaamiseksi .
Yhden seurueen metsästysmaiden sisälle mahtuu monesti satojakin hehtaareita naapurierimielisyyksien takia metsästyksen ulkopuolelle jääviä alueita. Pahimmassa tapauksessa metsästys käy täysin mahdottomaksi , kun alue ei enää riitä hirvenmetsätyksen edellyttämään määrään hehtaareita. Kokemuksien mukaan juuri edellä mainituilta alueilta on peräisin kitkerin ja kovasanaisin arvostelu metsästäjiä kohtaan . Mutta milläs metsästät , kun toimintavaltuudet puuttuvat ja hirvet puolestaan siirtyvät mutkattomasti ”rauhoitusalueen” tarjoamaan turvaan . Kaiken lisäksi nämä otukset jäävät helposti pois vuotuisista havaintomääristä , joita käytetään pohjana tulevan kauden jahdin suunnittelemiseen.
…jos vielä vähän tuohon itse kuvaan?
Tuo metsäautotie on valitettavasti monesti ainoa paikka , jossa on riittävästi näkyväisyyttä tunnistaa , mitä ollaan ampumassa ja tämän jälkeen lähettää kuolettava laukaus oikeaan paikkaan .
KAATO on myöskin muussa yhteydessä käytetyn metsien miesten sanonnan mukaan ENSIMMÄINEN SIIRTELYMUOTO.
Kun se eläin kellistyy lähelle kuljetusreittiä , ei tarvita aina edes sitä yhtä nitroa kielen alle , kun saalis saadaan hilatuksi kyytineuvoon. Hankalampien ”vetonumeroiden ” jälkeen saatetaan tarvita ambulanssia.Usein kuulee myös valituksia siitä , että taimikoita tärvellään , kun vedetään hirvenruhoja tien varteen. Kuvassa , jos laukaus on onnistunut , vältytään tältäkin pahalta.
Passit metsäautoteillä on suunniteltu siten , että TIEN SUUNTAISESTI EI AMMUTA ja ,että ULKOPUOLISILLE EI AIHUTETA VAARAA. Laukaukset ammutaan sektoriin , joka on tieltä turvallisesti poispäin ja mahdollisuuksien mukaan ylhäältä alaspäin , jolloin mahdollisesti ohi tai läpi saaliin kiitävä luoti osuu maahan.
Jos metsäautoteitä (ei yleinen tie) ei käytettäisi tarvittaessa passialueina , jäisi merkittävä osa hirvistä kaatamatta. Ainakin kommenttien sävystä voisi päätellä , että hirviä pitäisi vähentää. Pitäisikö siinäkin turvautua pelkkään ajatuksen voimaan?
Tänä päivänä ja nykyisellä tietämyksellä metsänkasvatuksesta syntyy paljon vähemmän huonolaatuisia metsiä , kun runsas 30 vuotta sitten . Edellyttäen , että taimikot hoidetaan paremmin , kuin ennen . Liian reheville kasvupaikoille istutetaan enää harvoin mäntyä ja taimien alkuunlähdön varmistamiseksi on nykyisellään riittävästi tietoa. Homma siis toimii , jos on halua tehdän jotakin metsän hyväksi.
Gla:n kuvioltakin löytyy varmasti 350-400 tukiksi kelpaavaa runkoa hehtaarilta viimeisen harvennuksen jälkeen . Kun työskenetelyä haittaavaa aluskasvosta ei ole ollut , on koneenkuljettajan ollut mahdollista POISTAA HEIKKOLAATUISIMMAT RUNGOT ja JÄTTÄÄ PARHAAT KASVAMAAN. Heikommissa olosuhteissa näkyvyyden ollessa rajoitettu olisi moni hyväkin runko päätynyt hakkuun yhteydessä kuitutavaralajiin ja heikompaa puuainesta olisi jäänyt odottamaan päätehakkuuta.
Peitteisyys haittaa sekä puiden valintaa että apteerausta . Suurin vahinko aiheutetaan , kun poistetaan harvennuksessa hyvälaatuisia runkoja huonojen asemasta.
Kun olisikin kyse vain hirvistä , mutta on kyse myös harrastuksesta jonka aiheuttamia kuluja innokkaasti korostetaan. Jokainen hirvikolarin uhri on toki liikaa , mutta verrattuna toisen harrastukseen –
juopottelun – seurauksiin ovat vahingot alle promillen luokkaa.(3600 uhria vuodessa vrt 0-3)Metsävahinkojen määrään on mahdollista vaikuttaa muutoinkin , kun tappamalla kaikki hirvet .
Toinen asia , jota harvemmin otetaan puheeksi , on metsästyksen sosiaalinen luonne. Kuinka monta ihmishenkeä säästyy , kun ihmisillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen harrastajatovereiden kanssa hyvän harrastuksen parissa . Metsästysporukka hyvin toimiessaan on monesti korvaamaton tuki siloin , kun jollakin jäsenellä tuntuu maailma kaatuvan päälle.Esimerkkinä tästä Kainuun Hyvä mehtäkaveri-malli , jossa kaveria autetaan , kun ote elämään alkaa lipsua.Hirvet oppivat varsin nopeasti , missä saa olla rauhassa . Jos ruokaa on runsaasti eikä tietä ole mailla halmeilla , ei ole ihme , että sinne kerääntyy hirviä isoltakin alueelta. Jos tilanteeseen toivotaan parannusta , on jompaa kumpaa tekijää vähän viilattava . Joko teitä tiheämpään tai tehostettava taimikoiden hoitoa.
Mutta tuohon kahdeksaan hirveen… Jos metsästysseuran pyyntialueen koko on esim 5000 ha ja kaikki sen seudun hirvet ovat kerääntyneet yhteen laumaan /8 yksilöä , ollaan alle 2 hirveä / 1000ha tiheydessä .Joukossa saattaa olla eläimiä naapuriseurueidenkin alueilta. Tätä tosin yksittäisen maanomistajan saattaa olla vaikea käsittää , mutta keskenään yhteyttä pitävillä seurueilla on tieto asiasta ja kokonaisuus paremmin hallinnassa.
Ms200:n esittämässä tapauksessa on päätös jahdin keskeyttämisestä saatettu tehdä koko riistanhoitoyhdistyksen tilanteen perusteella . Monella rhy:llä on ollut tapana jo pitkään pitää välipalaveri seurueiden kesken jahdin puolivälissä . Tuolloin on tehty yhteenveto jahdin senhetkisestä tuloksista ja hirvihavainnoista. Sen perusteella on päätetty , miten jahtia jatketaan , jos jatketaan , metsästyskauden loppupuolella.
Tulossa on reaaliaikainen hirvihavaintojen kirjaaminen sähköiseen muotoon . Tällöin on mahdollista reagoida hyvinkin nopeasti tilanteisiin , joissa hirvikeskittymiä alkaa syntyä. Havaintojen tarkastelukokonaisuutena on laaja-alainen kesä- ja talvilaidunalueet sisältävä hirvitalousalue . Jotta järjestelmä toimisi hyvin , se edellyttää yhteilupakäytäntöä koko alueelle. Tällöin rajat eivät ole järkevän toiminnan esteenä.
..yksikin hirvi pystyy tekemään ne kaksitoista makuuta taimikkoon hyvinkin lyhyessä ajassa . Vai oliko tilanne se , että yöllisen lumisateen jalkeen taimikossa oli ne kaksitoista tuoretta makuusta?
Hirviporukalla on yleensä hyvä kokonaisnäkemys alueensa hirvikannasta. Jahtia harvoin lopetetaan aiheetta . Ei olisi lainkaan ihme , että jonkun metsästysalueen kaikki hirvet kerääntyvät yhdeksi laumaksi myöhemmin syksyllä . Tästä saattaa olla ms200:nkin esittämässä tapauksessa kyse . Myös muiden seurueiden alueilta vaeltaa hirviä alueille , jossa on rauhallista ja hyvät ruokamaat .
Jonkun mielestä runsas makuuksien määrä pienellä alueella on esimerkkitapauksessa enemmänkin seurausta siitä , että alue on suojainen ja ravintoa on tämän ohella ja seurauksena riittävästi. Vasta ms200:n saapuminen paikalle muutti tilanteen epäedellisemmaksi hirvien kannalta. Talvehtimisalueilla on aina runsaampi hirvikanta jahtikauden lopulla , kun kaikki lähes kaikki seudun hirvet kerääntyvät sinne. Se ei siis ole merkki suuresta hirvikannasta yleensä , vaan siitä , että hirvet siirtyvät talveksi edullisempiin olosuhteisiin.
Gla:n lainaus
”Joissakin osissa maata alhaiset kaatoprosentit/lupien käyttöasteet olivat kuitenkin metsästäjäkunnan tapa alleviivata itsemääräämisoikeuttaan. Ministeriö ja/tai riistanhoitopiiri saattoivat kehottaa anomaan enemmän lupia kuin paikallisesti harkittiin hyväksi. Luvat anottiin, mutta niistä käytettiin vain sen verran kuin tarpeelliseksi katsottiin. Kaatoprosentit jäivät näin alhaisiksi ja kanta usein tiheämmäksi kuin riistanhoitopiirikohtainen tiheystavoite olisi edellyttänyt.”
Tätä olen koko ajan yrittänyt tuoda esille , kun on syytetty riistahallintoa joidenkin mielestä heikosti sujuneesta hirvipolitiikasta.
Ei ole aina välttämätä ollut kyse edes halusta alleviivata itsemääräämisoikeutta , vaan yksinkertaisesti on ollut kyse saamattomuudesta tai resurssien vähäisyydestä. Näissä tilanteissa parjattu riistahallinto on aseeton.Hirvikannan kehitystä edesauttoi voimakas maaltamuutto asutuskeskuksiin. Jahtialueille jäi aina vain vähemmän metsästäjäpotentiaalia ja osaamista. Toimivat metsästyskoirat olivat harvinaisuuksia ja metsästystä helpottavia apuvälineitä oli niukasti.Kun vielä tilanteeseen lisättiin paikoin laiha naapurisopu , ei tarvitse ihmetellä hirvikannak kasvua . Metsästäjätkin olivat tyytyväisiä , kun kannan kasvaessa metsässä ei tarvinnut viettää koko syksyä.
Nyt ollaan monin paikoin metsästyksen osalta tilanteessa , jossa harrastus ei enää kiinnosta saaliin käydessä liian harvinaiseksi (kerran elämässä). Toisaalta taas on alueita , joilta ei löydy riittävästi metsästäjiä . Täydennystäkin on nykyisessä taloustilanteessa vaikeaa saada , kun jokainen joutuu miettimään entistä tarkemmin harrastustensa kulupuolta.Monella kivääri on vaihtumassa marjaämpäriin tai sienikoriin.
