Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Alue ei kenties ole vajaatutuottoinen , muutta lipsuminen taimikonhoidosta rassaa arvokasvun osuutta kymmeniä prosentteja. Ylispuiden alla kärvistelleistä havupuista tulee niukasti tukkia .
Mistä johtunee Jessen vastenmielisyys taimikonhoitoa kohtaan . Minusta ennakkoraivaus ennen jokaista hakkuukertaa on paljon työläämpi toimenpide .
Metsän kasvua ja laatua ei ennakkoraivauksella enää pystytä parantamaan . Jo satasen lisäpanostuksella taimikonhoitoon hehtaarilla voidaan pelastaa tuhansien arvosta puuta kasvamaan arvokkaammaksi tukiksi .
Runkojen tekniset viat ovat varsin usein seurausta taimikkovaiheen hoitotoimenpiteiden laiminlyönneistä. Monilatvaisuus ja levottomasti aaltoileva runkomuoto selkeimpinä esimerkkeinä edellisestä.
Tukkien kuljettaminen välittömästi pois ei johdu mistään ”kätkennästä ”. Tänä päivänä puu pidetään mahdollisimman kauan pystyssä , hakataan tarpeen vaatimilla mitoilla ja jalostetaan mahdollisimman nopeasti toimitettavaksi asiakkaalle . Eletään siis kädestä suuhun . Myös varastotilan puute pakottaa kuljettamaan puutavaran mahdollisimman pian pois uuden satsin tieltä . Puolen kilometrin ”lentokenttä ” tien varressa ei ole mikään silmiä hivelevä näky kenellekään , puhumattakaan , että se tehdään nuoreen metsään .
Oikeaa tietoa soisi enemmän viljeltävän näissä puukauppa-asioissa. Epäselvyydet on toki selvitettävä , mutta huolellisesti ennen , kun aletaan syyttelemään erityisesti ketään. Nyt näyttää kirves heilahtaneen ennen asian oikean laidan virallista selvittämistä.
Kokemattomankin on syytä selvittää ennen kauppoihin ryhtymistä , mitä on myymässä . Leimikosta voi ottaa myös kuvia tulevaisuuden varalle ja kokonaisuutta ajatellen kattavasti koko leimikolta . Tyvien ohella kannattaa myös katsoa koko runkoa latvaan asti ja miettiä , onko valmis ostamaan juuri siitä rungosta valmistettua sahatavaraa omaan käyttöönsä . Mutkaisuus ja mahdollisesti hoitamattomana kasvaneen metsän alhainen keskijäreys voivat pudottaa tukkiosuuden avohakkuullakin jopa 50%:iin.
Useammalle eri metsäyhtiölle puuta korjanneena on todettava , että kauppaehdot vaihtelevat , mutta varastamaan ei koskaan ole kehotettu . Epäselvyydet ovat pääasiassa johtuneet vain tiedon puutteesta ja liian korkeista odotuksista . Jos virheitä on tapahtunut , ne on pyritty viipymättä korjaamaan.
Sekin tuli selväksi , että ne Jessen kovasti yhtiötä ”kiinnostavaksi” mainostamat räipät jäivät edellisellä kohteella korjaamatta (yksi kolmasosa kohteen pinta-alasta). Vain ylispuut kelpasivat . Tämä jälkimmäinen kohde olisi myöskin jäänyt edelleen” herran haltuun” ilman naapurin tekemän metsäkaupan vetoapua. Erillisille hehtaarin kuvioille tuskin löytyy ostajaa .
Tässä tapauksessa ne kuuset oli aivan asianmukaisesti ja suurella huolella istutettu. Kuvion kuusten laatu oli hyvä siellä , missä koivun osuus oli vähäisin . Taimikko on alusta alkaen ollut täystiheä , joten koivua on aiheuttanut vain vahinkoa.
Mettämies:
””yhtiön ostomies oli tapahtumasta ihan pihalla, ei osallistunut neuvotteluihinkaan, vaikuttaa et asiat on koplattu jossain ylempänä.””Hintalistat rakennellaan kunakin hetkenä vallitsevan tarpeen perusteella . Jos kauppa tehdään tänä vuonna ja puut katkotaan pahimmillaan vasta kahden vuoden kuluttua , on katkonnan tarpeiden ennustaminen lähes mahdotonta . Ostomiehet eivät puutu apteeraustaulukoiden laatimiseen millään muotoa. Tämän vuoksi he ovat oikeasti ihan pihalla koko asiasta . Koneenkuljettajakin tekee työnsä niillä asetuksilla , jotka hänen koneeseensa sähköisesti lähetetään. Niihin ei ole lupa puuttua .
Tuo 20 sentin läpimittaraja jäi minuakin vähän vaivaamaan . Ettei vain olisi ollut kyseessä sopivasti vajaalaatuinen metsä tukkipuun osalta . Tällöin onkin otettu päätavaralajiksi hiukan väljempien laatukriteerien sorvitukki (eräs tätä jo epäili). Lajisiirtymä kuituun olisi kenties ollut vielä suurempi , jos olisi jouduttu tekemään järeämmistä rungon osista kuitua.
Nämä ajatukset heräsivät katsellessani ”katastrofikuusikon” 3 metrin kuitujen kasaa läpim. yli 16 , vaan ei 25 cm. Puut olivat tyveltään kohtalaisen järeitä , mutta mutkat ja haarat kolmen metrin välein pakottivat tekemään niistä ” kolmosen” kuitua. Epäedullisen runkomuodon takia puista ei voinut tehdä edes sorvia.PS.Ette taida monikaan muistaa, että 90-luvun puolivälin villeinä vuosina oli hetkiä, jolloin latvaläpimitaltaan yli 35 ja tyveltä 50 cm:n pölkyt tehtiin ylisuurina kuiduksi! Myöhemmin tilanteen pelasti sorvitukki , jota voitiin tehdä paksummastakin puusta ja jopa vain 260cm pituisina pölkkyinä. Pölkyn latvaläpimitan tuli kuitenkin olla yli 25 cm.
Tuosta Jessen vastausryöpystä tuli mieleen , että tuleva talvi jää lyhyeksi . Sen vuoksi soisikin leimikoiden olevan raivauksenkin osalta kunnossa , jotta mahdollisimman monen asiakkaan puut saadaan korjattua. Jo nyt on selvää , että korjuuaikataulut muuttuvat varsinkin raivaamattomien tai heikosti raivattujen kohteiden osalta . Sama pätee myös tulevaisuudessa .
Nyt on hyvä aika ja keli kunnostella jo ensi talven leimikoitakin. Kaikki alle 8 senttiset nurin ! Siitä se lähtee!
Ja Jesselle sen verran , että meidän firmassa on tapana pitää jouluviikko lomaa ja, kun sattui olemaan vielä viikko pitämätöntä kesälomaa , taukoa kertyi pari viikkoa . Nyt sitten pistellään puuta nurin täyttä häkää ja vilkuillaan hartaasti yläilmoihin , että tulisi pakkasta 🙂
Pikkuisen kauas lipsuu Jessen tarinat näkemäraivauksesta ja raivauksesta yleensä. Johtuuko tämä kenties siitä , että osa energialeimikosta jäi puiden pienuuden takia hakkaamatta ? Kohdevalintaa tehdään muuallakin , kun SE:lla 🙂
Gla:lle
Tarkoitin tuolla edellä sitä , että kuusen osuus männyn taimikossa ei saa lisätä kasvatustiheyttä suositusten mukaisesta. Toisaalta muutanman aarinkin tiheikkö männyntaimikon keskellä kulkevan ojan varressa saa hirvet hakeutumaan sinne . Puhtaassa kuusikossa hirvi ei liene ongelma . Männikköön houkutuksia ei ole syytä jättää.
Kuten tuolla aikaisemmin on todettu , ei välttämättä tarvita yhtä hirveä enempää näkyvien vahinkojen syntymiseen . Yhdettömiin tuskin koskaan hirviä saadaan metsästettyä . Lienee siis myös viisasta yrittää ohjata ne otukset alueille , joilla niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Tämä onnistuu siten , että metsänhoito on tehokasta siellä , mistä halutaan korjatapuusatoa . Metsätaloudellisesti vähemmän tärkeät kohteet voi antaa pusikoitua rauhassa. Tämän hetken tilanne on kuitenkin valitettavasti se , että yli puolet taimikoista on saanut pusikoitua kenenkään sitä estämättä.
Korjuupuolelle kaipaisi lunta ja pakkasta , mutta hirvivahinkojen kannalta nykyinen tilanne lienee paras mahdollinen .Taitaa kohta pukata lehteäkin puuhun ja tuoreita versoja maasta hirvien appeeksi.:)
Kuuset eivät saa kuitenkaan lisätä merkittävästi taimikon tiheyttä . Nuori tiheä kuusikko tarjoaa hyvän suojan tuulta vastaan ja hirvet voivat mieltyä taimikkoon tämän takia . Ojan varsien tiheikötkin on syytä harventaa/ raivata normaaliin kasvatustiheyteen , mikäli halutaan pienentää hivivahinkoriskiä tietyllä alueella.
Tiheiköitä (erityisesti lehtipuu) puolestaan kannattaa suosia metsätaloudellisesti vähemmän merkittävissä paikoissa .Soiden reunat ja puunkorjuun kannalta hankalat alueet kannattaa jättää suosiolla riistan ruokamaiksi.
Jees :
””Kuusi on saatava hyvin pieneen vähemmistöön kun on niin tautinen riiviö.”🙂 Vähän on Jessen jalka kapsanut tiealueen ulkopuolella , jos moista esittää. Mitä nyt itse olen runsaa 35 vuotta metsille ”katkaisuhoitoa” antanut , on lehtipuuaines ollut monin verroin havupuuta tautisempaa . Sitä se on ollut ihan luontaisesti , erityisesti haavan ja hieskoivun kohdalla (katso esim. lukijoden kuvista viime kesältä ). Havupuiden laatu on kärsinyt kuitenkin enemmän metsissä tapahtuneista ihmisten tekemistä virheistä , mitääntekemättömyys suurimpana niistä.
PS: Esittämäni ajatukset perustuvat useamman miljoonan rungon ”otantatiedostoon” eri maakuntien alueella omalla kohdalla 🙂