Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tukkien kuljettaminen välittömästi pois ei johdu mistään ”kätkennästä ”. Tänä päivänä puu pidetään mahdollisimman kauan pystyssä , hakataan tarpeen vaatimilla mitoilla ja jalostetaan mahdollisimman nopeasti toimitettavaksi asiakkaalle . Eletään siis kädestä suuhun . Myös varastotilan puute pakottaa kuljettamaan puutavaran mahdollisimman pian pois uuden satsin tieltä . Puolen kilometrin ”lentokenttä ” tien varressa ei ole mikään silmiä hivelevä näky kenellekään , puhumattakaan , että se tehdään nuoreen metsään .
Oikeaa tietoa soisi enemmän viljeltävän näissä puukauppa-asioissa. Epäselvyydet on toki selvitettävä , mutta huolellisesti ennen , kun aletaan syyttelemään erityisesti ketään. Nyt näyttää kirves heilahtaneen ennen asian oikean laidan virallista selvittämistä.
Kokemattomankin on syytä selvittää ennen kauppoihin ryhtymistä , mitä on myymässä . Leimikosta voi ottaa myös kuvia tulevaisuuden varalle ja kokonaisuutta ajatellen kattavasti koko leimikolta . Tyvien ohella kannattaa myös katsoa koko runkoa latvaan asti ja miettiä , onko valmis ostamaan juuri siitä rungosta valmistettua sahatavaraa omaan käyttöönsä . Mutkaisuus ja mahdollisesti hoitamattomana kasvaneen metsän alhainen keskijäreys voivat pudottaa tukkiosuuden avohakkuullakin jopa 50%:iin.
Useammalle eri metsäyhtiölle puuta korjanneena on todettava , että kauppaehdot vaihtelevat , mutta varastamaan ei koskaan ole kehotettu . Epäselvyydet ovat pääasiassa johtuneet vain tiedon puutteesta ja liian korkeista odotuksista . Jos virheitä on tapahtunut , ne on pyritty viipymättä korjaamaan.
Sekin tuli selväksi , että ne Jessen kovasti yhtiötä ”kiinnostavaksi” mainostamat räipät jäivät edellisellä kohteella korjaamatta (yksi kolmasosa kohteen pinta-alasta). Vain ylispuut kelpasivat . Tämä jälkimmäinen kohde olisi myöskin jäänyt edelleen” herran haltuun” ilman naapurin tekemän metsäkaupan vetoapua. Erillisille hehtaarin kuvioille tuskin löytyy ostajaa .
Mettämies:
””yhtiön ostomies oli tapahtumasta ihan pihalla, ei osallistunut neuvotteluihinkaan, vaikuttaa et asiat on koplattu jossain ylempänä.””Hintalistat rakennellaan kunakin hetkenä vallitsevan tarpeen perusteella . Jos kauppa tehdään tänä vuonna ja puut katkotaan pahimmillaan vasta kahden vuoden kuluttua , on katkonnan tarpeiden ennustaminen lähes mahdotonta . Ostomiehet eivät puutu apteeraustaulukoiden laatimiseen millään muotoa. Tämän vuoksi he ovat oikeasti ihan pihalla koko asiasta . Koneenkuljettajakin tekee työnsä niillä asetuksilla , jotka hänen koneeseensa sähköisesti lähetetään. Niihin ei ole lupa puuttua .
Tuo 20 sentin läpimittaraja jäi minuakin vähän vaivaamaan . Ettei vain olisi ollut kyseessä sopivasti vajaalaatuinen metsä tukkipuun osalta . Tällöin onkin otettu päätavaralajiksi hiukan väljempien laatukriteerien sorvitukki (eräs tätä jo epäili). Lajisiirtymä kuituun olisi kenties ollut vielä suurempi , jos olisi jouduttu tekemään järeämmistä rungon osista kuitua.
Nämä ajatukset heräsivät katsellessani ”katastrofikuusikon” 3 metrin kuitujen kasaa läpim. yli 16 , vaan ei 25 cm. Puut olivat tyveltään kohtalaisen järeitä , mutta mutkat ja haarat kolmen metrin välein pakottivat tekemään niistä ” kolmosen” kuitua. Epäedullisen runkomuodon takia puista ei voinut tehdä edes sorvia.PS.Ette taida monikaan muistaa, että 90-luvun puolivälin villeinä vuosina oli hetkiä, jolloin latvaläpimitaltaan yli 35 ja tyveltä 50 cm:n pölkyt tehtiin ylisuurina kuiduksi! Myöhemmin tilanteen pelasti sorvitukki , jota voitiin tehdä paksummastakin puusta ja jopa vain 260cm pituisina pölkkyinä. Pölkyn latvaläpimitan tuli kuitenkin olla yli 25 cm.
Tuosta Jessen vastausryöpystä tuli mieleen , että tuleva talvi jää lyhyeksi . Sen vuoksi soisikin leimikoiden olevan raivauksenkin osalta kunnossa , jotta mahdollisimman monen asiakkaan puut saadaan korjattua. Jo nyt on selvää , että korjuuaikataulut muuttuvat varsinkin raivaamattomien tai heikosti raivattujen kohteiden osalta . Sama pätee myös tulevaisuudessa .
Nyt on hyvä aika ja keli kunnostella jo ensi talven leimikoitakin. Kaikki alle 8 senttiset nurin ! Siitä se lähtee!
Ja Jesselle sen verran , että meidän firmassa on tapana pitää jouluviikko lomaa ja, kun sattui olemaan vielä viikko pitämätöntä kesälomaa , taukoa kertyi pari viikkoa . Nyt sitten pistellään puuta nurin täyttä häkää ja vilkuillaan hartaasti yläilmoihin , että tulisi pakkasta 🙂
Gla:lle
Tarkoitin tuolla edellä sitä , että kuusen osuus männyn taimikossa ei saa lisätä kasvatustiheyttä suositusten mukaisesta. Toisaalta muutanman aarinkin tiheikkö männyntaimikon keskellä kulkevan ojan varressa saa hirvet hakeutumaan sinne . Puhtaassa kuusikossa hirvi ei liene ongelma . Männikköön houkutuksia ei ole syytä jättää.
Kuten tuolla aikaisemmin on todettu , ei välttämättä tarvita yhtä hirveä enempää näkyvien vahinkojen syntymiseen . Yhdettömiin tuskin koskaan hirviä saadaan metsästettyä . Lienee siis myös viisasta yrittää ohjata ne otukset alueille , joilla niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Tämä onnistuu siten , että metsänhoito on tehokasta siellä , mistä halutaan korjatapuusatoa . Metsätaloudellisesti vähemmän tärkeät kohteet voi antaa pusikoitua rauhassa. Tämän hetken tilanne on kuitenkin valitettavasti se , että yli puolet taimikoista on saanut pusikoitua kenenkään sitä estämättä.
Korjuupuolelle kaipaisi lunta ja pakkasta , mutta hirvivahinkojen kannalta nykyinen tilanne lienee paras mahdollinen .Taitaa kohta pukata lehteäkin puuhun ja tuoreita versoja maasta hirvien appeeksi.:)
Kuuset eivät saa kuitenkaan lisätä merkittävästi taimikon tiheyttä . Nuori tiheä kuusikko tarjoaa hyvän suojan tuulta vastaan ja hirvet voivat mieltyä taimikkoon tämän takia . Ojan varsien tiheikötkin on syytä harventaa/ raivata normaaliin kasvatustiheyteen , mikäli halutaan pienentää hivivahinkoriskiä tietyllä alueella.
Tiheiköitä (erityisesti lehtipuu) puolestaan kannattaa suosia metsätaloudellisesti vähemmän merkittävissä paikoissa .Soiden reunat ja puunkorjuun kannalta hankalat alueet kannattaa jättää suosiolla riistan ruokamaiksi.
Jees :
””Kuusi on saatava hyvin pieneen vähemmistöön kun on niin tautinen riiviö.”🙂 Vähän on Jessen jalka kapsanut tiealueen ulkopuolella , jos moista esittää. Mitä nyt itse olen runsaa 35 vuotta metsille ”katkaisuhoitoa” antanut , on lehtipuuaines ollut monin verroin havupuuta tautisempaa . Sitä se on ollut ihan luontaisesti , erityisesti haavan ja hieskoivun kohdalla (katso esim. lukijoden kuvista viime kesältä ). Havupuiden laatu on kärsinyt kuitenkin enemmän metsissä tapahtuneista ihmisten tekemistä virheistä , mitääntekemättömyys suurimpana niistä.
PS: Esittämäni ajatukset perustuvat useamman miljoonan rungon ”otantatiedostoon” eri maakuntien alueella omalla kohdalla 🙂
