Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Korjuun ongelmat ovat enemmän taloudellisia , kun teknisiä. Pienten puiden keräily ei ole taloudellisessa mielessä järkevää . SE:nkin puunhankinnan tavoite on saada järeämpää puuta korjuuseen. Uskon muillakin yhtiöillä olevan sama tavoite.
Energiapuuhommat puolestaan karkasivat käsistä täysin , kun tukien avulla alettiin vauhdittamaan toimintaa , joka ei alkuunkaan ollut kannattavaa. Luotiin kovia odotuksia siitä , että risustakin saa rahaa ja tottakai tämän uskon vallassa oli kehitettävä koneita kyseiseen tarkoitukseen , tukien voimalla näitäkin. Nyt sitten ihmetellään täydellisen mahalaskun jälkeen , mitä on tapahtunut. Ei ole tapahtunut muuta , kun että talouden lait on päässeet unohtumaan ja nyt kärsitään toteutumattomien haaveiden krapulasta .
Toisille tilanne on vielä pahempi . He joutuvat miettimään ,kuinka selviydytään ahdingosta , joka johtuu investoinnista tuottamattomiin koneisiin.(=nipistimet , joukkokäsittelylaitteet , keräävät kourat , kuormainvaakat. Ketjussa eteenpäin löytyy vieläkin pahempia hukkainvestointeja.)Kukaan ei muuten kiellä tekemästä OMAKUSTANTEISESTI pienempääkin puuta . Vieraalla teetettynä leikki on kuitenkin kohtalaisen kallista.
Maamme metsäteollisuuden kilpailukyky maailman markkinoilla ei ole itesestään selvää. Sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Korjuukustannukset ovat merkittävä kuluerä , joten keinoja niiden alentamiseen on syytä kaikkien pohtia. Puutavaran järeys ja korjuuolosuhteet vaikuttavat erittäin paljon tuottavuuteen ja kulurakenteeseen. Tästäkin syystä metsiä on hoidettava nykyistä paremmin ja tarvittavt ennakkoraivaukset tehtävä ilman suurempaa ihmettelyä.
”kuusessa ollaan ” on laittanut kelpo kuvamateriaalia siitä , mistä keskustellaan . Tuohon tahtiin ei näkemäraivatuissa kohteissa koura liiku . …olisi tietysti ollut hyvä saada vastaava video työskentelystä alamittaisessa kampiakselikoivikossa . Homma ei olisi ollut läheskään noin sujuvaa , jäljen laadusta puhumattakaan.
Joukkokäsittelynä tapahtuva ylispuukoivujen poistaminen kuusikosta on kohtalaisen haastava laji . Yksin puinkin tehtynäkin hakkuu vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä . Toisaalta pimeässä yksinkertaista , kun heittää vain kouran valkoista runkoa kohti , tarttuu jostakin kohtaa kiinni ja teurastaa rungon siihen , mihin se sattuu kaatumaan 🙂
Toiveajattelua tuo Jessen viittaus kuivan kesän vesomista vähentävään vaikutukseen . Ainakin niille energiapuun korjuualoille , joita olen hakkaillut runsaan kymmenen voden aikana on siunaantunut aluskasvosta vähintäänkin kiitettävästi. Tuon ajattelun toki jotenkin ymmärtää , kun vasta ensimmäinen energiahakkuu on takana ja kesät , jolloin versoja kehittyy , edessä.
Tuolla edellä mainitsemani peitteisyydestä johtuva virheellinen puiden valinta ei tainnut oikein aueta ajatuksena. Selvennetään vielä , että vaikutus on melkoinen , jos terve tukkipuunalku sipaistaan helpompana tapauksena kuitupinoon jo ensiharvennuksessa ja viereinen pusikon peitossa lymyävä tukiksi koskaan kelpaamaton runko jää kasvamaan . Muutama kymmenen virheellistä valintaa hehtaarilla pudottaa tulosta metsän kasvatuksessa helposti satasilla.
Jos vielä seuraavassakin hakkuussa alueella on liikaa aluskasvosta , konemies tekee tukkiläpimittaisesta puusta kuitua epävarmassa tilanteessa laadun varmistamiseksi. Tälläkin palstalla on kannettu suurta huolta juuri tukkiaineksen joutumisesta kuitukassaan . Oikea-aikaisilla ja riittävillä raivaustoimilla voidaan tätäkin ongelmaa pienentää.Palataanpa varsinaiseen aiheeseeen , näkemäraivaukseen.
Näkemäraivaus menetelmänä kehiteltiin , jotta raivauskustannuksissa olisi tullut säästöjä . Tosiasiassa kuitenkin säästettiin käytännössä vain työmäärässä , ei kustannuksissa. Joissakin tapauksissa motivoitunut ja tunnollinen raivaaja sai hakkuun kannalta jopa kelvollista jälkeä aikaiseksi , mutta liian paljon oli tapauksia , joissa raivaussahan kantamisesta leimikon läpi on maksettu aivan turhasta.Pahimmissa tapauksissa juuri eniten hakkuuta haittaava ja eniten peittävä puuaines on jätetty pystyyn . Nämä epäonnistumiset ovat antaneet varmasti myös aiheen näkemäraivauksesta luopumiseen.
Liian kevyt raivaus harvennuskohteilla hankaloitaa merkittävästi myös yksittäisten runkojen laadun arviointia . Tämä koskee niin ensi – kuin kakkosharvennuksiakin. Ensiharvennuksissa poistetaan helposti parhaiten näkyvissä olevia , ei heikompilaatuisia puita , jotka saattavat olla pusikon peitossa. Näköesteistä johtuvat virhevalinnat puiden valinnassa voivat vaikuttaa hyvinkin merkittävästi metsätalouden tuottoon koko kiertoajan puitteissa . Satasen säästö raivauskustannuksissa voi aiheuttaa moninkertaiset tappioot virheellisten puuvalintojen seurauksena.
Kuvia voit laittaa myös kolmen – neljän vuoden kuluttua . Näkymä ei tuolloin ole kehuttava .
Kun olen käynyt yli kymmenen vuotta sitten hakkaamillani energiakohteilla , ovat näkymät olleet vähintäänkin järkyttävät hakkuun jälkeisestä siististä ilmeestä huolimatta. Valtava ennakkoraivausurakka odottaa ennen tulevia hakkuita. Tätä tuskin moni on ottanut huomioon valitessaan puiden kasvatusmetoodiksi energiapuuhakkuun kunnollisen ja oikea-aikaisen taimikonraivauksen asemasta.
Muistutan vielä , että se ennakkoraivaus on tehtävä lähes vuosi ennen hakkuuta , jotta se vastaa tarkoitustaan . Ostotoimihenkilöille on viime aikoina painotettu kohdevalinnan tärkeyttä , joten raivattu palsta on aina kiinnostavampi , nopeisiin kauppoihin jopa ainoa mahdollisuus.
Kukapa sitä nyt vehjettä , joka käy ja kukkuu moitteettomasti suohon ajaisi 🙂 Investoisit sinäkin oikeaan raivaussahaan , ainakin sellaiseen jossa on kunnon valjaat. Sille tulee olemaan jatkossa käyttöä .
Kannattaa muistaa , että ennakkoraivaus on entistä useammin kaupanteon ehto . Kaukana takana ovat ne ajat , jolloin jopa neuvontaorganisaatiot kehottivat metsänomistajia menemään vasta moton jälkeen siistimään leimikon kemerakuntoon .
Ei syytä ihmetellä hinnan laskua Jessen kohdalla . Puolen hehtaarin kivikkopalstat ja yhtiön jääminen saamapuolelle energiahakkuun yhteydessä pudottavat tukin hinta tässä nimenomaisessa tapauksessa. Myrskypuut tuskin paljoa yleiseen hintatasoon vaikuttavat . Niiden sumaahan on aikaa sulatella koko talvi. (jos se sattuu vielä joskus tulemaan).
Kiinnostuksen puute koivua kohtaan taitaa eniten johtua siitä , että kunnon koivuja puhumattakaan kunnon koivikoista , ei tahdo löytyä mistään . Jos tarjolla on enimmäkseen ylispuukoivikoita , joista kuusi alkaa kasvaa läpi , ei ole syytä ihmetellä alhaista hintaa ja vaimeaa kysyntää . Korjuukustannus on näissä olosuhteissa korkea ja tavaran säilyminen laadukkaana hankalan hakkuuprosessin aikana on epävarmaa .
Koivutyömailta on tullut viime aikoina hälyyttäviä viestejä liian huonosta laadusta . Omallekin kohdalle on tullut lyhyen ajan sisällä pariinkin kertaan ”kurinpalautusta” koivutukin laadusta , vaikka harakiritavaraa ei koneeltani ole tilastojen mukaan lähtenyt . Joiltakin ilmeisesti on ja paljon. ( männyn kohdalla omakohtainen tilanne on valitettavasti toinen )
Kun koivua ei voi kaikissa olosuhteissa tukea katkaisusahauksen aikana , lohkeamat tukissa ovat yleinen vaiva .Ylispuukohteilla tyvilahoja ja mutkia jää huomaamatta liiallisen peitteisyyden vuoksi . Virheitä tosin tapahtuu molempiin suuntiin (mikä on kuljettajan kannalta varsin ikävää) . Kun tukiksi tehty pölkky osoittautuukin lopulta laadultaan kuiduksi ja jos näitä virheitä tulee useampi peräkkäin , alkaa tukin laatuvaatimukset täyttävää puuta eksyä kuitukasaan laadun varmistamiseksi . Näitä taustoja vasten tulee mieleen , että tukkia pitäisi yrittää tehdä vasta aukosta , ei ylispuukohteilta.
