Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
” Harrastelija ” kiteytti varsin hyvin raivauksen tarkoituksen pääperiatteen . Kun taimille taataan hoitotoimenpiteiden avulla riittävä kasvutila jo varhain , on varsinaisen ennakkoraivauksen tarve lähes olematon. Vanhat konstit toimivat hyvin tänäkin päivänä . Vesuri vaan on vaihtunut raivaussahaksi.
Keppimetsiä ei todellakaan tarvitse energiaksi kasvatella , eikä tuo kahdeksan senttiäkään kovin kummoinen korjattava ole. Niitäkään ei tarvitsisi välttämättä jättää montaa palstalle lahmaantumaan.
Parhaana energiametsänä pidetäänkin yleisesti tietä lähellä sijaitsevia päätehakkuukuusikoita . Niistä saadaan ainespuu ja energiajakeet kilpailukykyisin kustannuksin niitä käyttävile laitoksille . Hehtaarin keppikuvio on energiamielessäkin korkeintaan huono vitsi.
Tarkennetaan , että kyselyssä haastatellut koneenkuljettajat hyväksyisivät korkeintaan 1000kpl alle 1,3 metrin havupuita ja alle 1500kpl alle 1,8 metrisiä lehtipuita hehtaarilla jääväksi raivauksen jälkeen käsiteltävälle kuviolle. Totaaliraivausta pidettiin kuitenkin parhaana vaihtoehtona ! Luonnollisesti aluetta ei tarvitse raivata , jos nämä lukemat alittuvat.Samaa kysyttiin myös toimihenkilöiltä ja yrittäjiltä . Heidän vastauksensa käy ilmi tämän ketjun kirjoituksista lisäyksellä , että toimihenkilöiden mielestä vasta yli 1,7 metrin aluskasvos kuusen osalta ja 2,2 metrin aluskavos lehtipuuna haittaa hakkuutyöskentelyä.
Kaksijakoinen kasvatus on ongelmallista hakkuun osalta varsinkin, jos ylispuiden korjuussa viivytellään ja taimikko kasvaa tiheänä . Yli
1,5 metrin taimikon seasta ylispuiden poistaminen alkaa olla jo haastavaa. Taimia kannattaisi harventaa jo ennen hakkuuta , jotta riittävä näkyvyys hakkuutyötä ajatellen saavutetaan.Tähän raivausongelmaan olisi olemassa parannusehdotuskin. Koska yrittäjien ja metsäyhtiön välisten urakointisopimusten mukaan leimikolla EI OLE hakkuuta haittaavaa aluskasvosta , voitaisiin sopia reilusti etukäteen , että mikäli ehto ei täyty , leimikko hakataan tuntityönä . Samaa periaatetta voitaisiin noudattaan suurta tarkkuutta ja huolellisuutta vaativilla ylispuu – ja jatkuvan kasvatuksen kohteilla. Tämän tuloksena markkinat huolehtisivat siitä , mikä on missäkin tapauksessa järkevin ja taloudellisin tapa toimia.
Ei tässä tarvitse raivata yhtään sen isompaa puuta , kun aikaisemminkaan . Se keppi on ennakkoraivauksissa kaadettu , mikä raivaussahalla on kertasipaisulla katkennut . Tähän väliin on vain tullut sotkemaan ansiottoman energiapuustatuksen saanut korjuuta ajatellen liian pieni puuaines . Ilman tukiaisten (ei näitä feminiinejä ) mukanaoloa tätä keskustelua ei edes tarvitsisi käydä .
Samaan aikaan metsät ovat menneet hoidon puutteessa (lue VMI:n tilastojen kehitys tähän päivään) vuosi vuodelta huonompaan kuntoon . Ennakkoraivauksen tarve on lisääntynyt pelkästään tästä syystä .
Koneet ovat tulleet tehokkaammiksi ja samalla kalliimmiksi . Kuitenkaan niistä ei saada tekniikan kehitystä vataavaa hyötyä irti olosuhteiden huononemisen takia .Kuljettajien niskaan ladataan lisää paineita . Tehokkaat ja kalliit laitteet on saatava tuottamaan. Tämä kuitenkin onnistuu valitettavan harvoin , kun lähes sokkona pitäisi tehdä huipputulosta laadun ja metsän kärsimättä . Työntekijän perusoikeuksiin kuuluva , nähdä selvästi mitä on tekemässä , ei toteudu läheskään kaikilla leimikoilla. Havaintojen tekoa ja suunnittelua haittaavaa arvotonta puuainesta on aivan liikaa edessä.
Harvennustyömaiden puustovauriot , pitkät kannot , ajourituksen epäonnistumiset , lajisiirtymät tukista kuiduksi ja päinvastoin (aina huonompi vaihtoehto) , pitäisi kyllä olla selkeä singnaali siihen suuntaan , että ennakkoraivauksia ei pidä jättää tekemättä. Kehityksen sanelemat tuoreimmat ohjeet selviävät tämän keskustelun sisällöstä.
Tässä nyt näyttää tiedonkulku selvästi törmäävän johonkin esteeseen . Yrittäjälle miltei vannotaan urakointisopimusta tehtäessä , että ennakkoraivaamattomia kohteita ei tarvitse tehdä , niitä EI OSTETA .
Kuitenkin metsänomistaja on tehnyt saman firman kanssa sopimuksen , jossa ennakkoraivauksesta ei edes mainita mitään . Tästä johtuen onkin siirrytty käytäntöön , jossa työmaa käsitellään tai ollaan kaäsittelemättä , jos sopimusehdot eivät täyty.Tähän sopimusten ristiriitaan ovat koneyritykset ja kuljettajat täysin syyttömiä . He noudattavat omaa sopimustaan . Ilmeisesti SE on avaamassa peliä siihen suuntaan , että pelinsäännöt ovat vihdoin yhtenevät kaikkien osapuolten kesken .
Ennakkoraivausten tarpeellisuus on varmasti kaikkien tiedossa ja myös se , että työstä ei joka tilanteessa suoriuduta kädenkäänteessä . Nyt on olemassa selvä aikaraja , jota ennen palsta on hoidettava kuntoon , jos tarvetta on . Lisäksi on selkeä läpimittaraja , jota pienempi puuaines on poistettava hakkuuta haittaamasta. Jos metsä on hoidettu ajallaan , asia on läpihuutojuttu. Miksi tästä pitää vielä väitellä , selvästä asiasta.
”Mittauksissa todettu juuri tuo, että 160-190 latvamittojen tukit on kaikki ajettu kuitumittaan, nähtävästi ovat säätäneet matriisilla tukin minimilatvaksi tuon 200”
Oliko mahdollisesti tukista saamasi kantohinta huomattavasti muita tarjouksia korkeampi ? Jos oli , sillä on saatettu kompensoida lajisiirtymää tukista kuiduksi . Jos tästä ei ole sitten mainittu erikseen , on harmisi täysin ymmärrettävä . Onhan tukin ja kuidun hintaero kenties tästä johtuen jopa normalia isompi. Aika huimalta kuitenkin tuntuu tuo tukin latvaläpimittaraja . Koivulla ok , mutta havupuulla ei oikein tunnu hyvältä .
Metsuri motokuski :
”Kyllä metsäkonemiehen ammatti on palveluammatti.”Tämä on viimeisen päälle juuri näin . Vaikka tällä palstalla käydään välillä napakkaakin kädenvääntöä eri asioista , on tilanne toinen , kun ollaan tosen metsässä töissä. Maanomistajien vierailut eivät ole minuakaan koskaan häirinneet ja asiat on saatu selviksi leppoisasti jutustellen . Joskus lyhyemmän , toisinaan pidemmän kaavan kautta. Työjohdon kanssa on sitävastoin muinoin jopa hiukan väitelty , kun ohjeistus yrittäjän ja metsäyhtiön puolelta ei ole käynyt yksiin. (..taisi muuten pirulainen olla justiin tämä energiapusavotan kohdevallinnan epäonnistuminen työmuodon alkutaipaleilla )
Kun parastaan koittaa ja kuuntelee asiakkaan tahtoa mahdollisuuksien mukaan ovat ongelmat harvinaisia. Työturvallisuudesta ja työnantajan ohjeista on kuitenkin pidettävä kiinni.
Luin hiljakkoin erään kohtalaisen ison metsäkoneyrityksen toimitusjohtajan mietteitä hyvästä koneenkuljettajasta . Hän ei yllättäen vaatinut sitä , että kaveri välttämättä hallitsee työn ja koneen täydellisesti . Hän totesi arvostavansa vielä enemmän kuljettajan sosiaalisia taitoja.
Näin vuosi sitten :
”Järkeä energiapuun korjuuseen minimikokoa kasvattamalla”lyhyt lainaus :
””Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan
Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.
40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,
40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon
70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3
70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3
100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3
100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3 ””
Lieneekö EG:n organisaatiokin laskelmissaan päätynyt samoihin johtopäätöksiin, kun ovat omien sanojensa mukaan taklanneet ulos ostoslistalta läpimitaltaan alle 8 sentin rungot . 🙂
Ajallaan hoidetuissa mestsissä ei raivausta kovinkaan usein tarvitse tehdä , joten varsinaisille puuntuottajille raivaus ei ole ongelma . Se on tehty silloin , kun metsän tila on niin vaatinut . Valitettavasti näitä oikeita puuntuottajia on hädin tuskin 20 prosennttia metsänomistajista ja puunkorjuussa on toimittava äänekkään harrastelijaenemmistön ehdoilla.
Lukijoiden kuvissa sivulla 45 (15.12 -12 ) on pari kuvaa täysin mitääntekemättömästä raivauksesta , jota myös olen kuullut kutsuttavan näkemäraivaukseksi.(Liekköhän osunut Enson miesten silmiin , kun jotain on vihdoin alkanut tapahtua )
Kerrataan nyt vielä , että näkemäraivauksesta ollaan luopumassa siksi , että siitä ei oikeasti hyödy kukaan. Raivattavien risujen ja riukujen läpimittarajan nostaminen puolestaan johtuu siitä , että alle 8 sentin raippojen käsittely ei lyö , eikä tule koskaan lyömään leiville. Näiden olemattoman pienpuisten kohteiden saanto on ollut vähäinen ja monesti palstaa ei olisi ollut järkevää kuormittaa koneellisen puunkorjuun merkeissä , jos olisi nähty metsä puilta.
Teollisuuden esitys nostaa raivattavan puuaineksen läpimittarajaa johtuu mahdollisesti myös sertifiointiehdoista. Pieniläpimittaisten kohteiden korjuuvaurioiden osuus on ollut aivan liian korkea ja monin verroin normaalin ainespuuhakkuun jälkeä kehompi. Yli puolella korjuualoista on ollut huomautettavaa ja lähes puolella alueista korjuujälki ei ole ollut edes välttävä. Työn jälki paranee selvästi , kun puut ovat järeämpiä ja niitä on vähemmän (= metsänhoitosuositusten mukainern tiheys) . Yhtiöt tuskin haluavat pilata mainettaan korjaamalla puuta jo alkuaan epäonnistumaan tuomituilta kohteilta.
Se , että joku on vielä hetki sitten markkinoinut toimintaansa ostamalla raivaamattomia leimikoita , ei tarkoita sitä , että sama toimija toimii samoin vuoden tai parin kuluttua. On paremminkin ollut kyse kokemattomuudesta . Onhan noita koneitakin markkinoitu sopivina raivaamattomaan metsään , esim Fixteriä vielä pari vuotta sitten . Maksoivat jopa bonusta 50 senttiä kuutiolle , että pääsivät töihin . Viimeisimmissä konemainoksissa kehutaan koneen tuotosten tuplaantuneen . Tämä johtuu siitä , että käsitellään keskim 80- litran puita …. raivatuilta kohteilta .
