Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vielä itse aiheeseen.
Suhtautuminen raivauksen tarpeellisuuteen vaihtelee katsantokannasta riippuen melkoisesti. Haastatelluista (SE) koneenkuljettajista ennakkoraivaamattomia työmaita , jossa ei olisi ollut raivaustarvetta, ei muistanut kukaan hakanneensa. Yrittäjät vastasivat samaan kysymykseen , että noin viidesosan työmaista olisi voinut tehdä ilman ennakkoraivausta. SE:n korjuuhenkilöt olivat sitä mieltä , että komasosaa kohteista ei olisi tarvinnut raivata ennakkoon.Mitähän mieltä metsänomistajat asiasta lienevät ? Ainakin tällä palstalla tunnutaan uskovan , että ennakkoraivaus on pääosin tarpeetonta:) Saattaa kuitenkin käydä niin , että ne , jotka eivät seuraa kehitystä , voivat joutua jatkossa seuraamaan sivusta mestäkaupallista toimintaakin. Kaikki leimikot eivät välttämättä käy kaupaksi.
Mukavasti on keskustelu virinnyt !
Tarkennetaan vielä , että SE :n työmaat on oltava uuden suosituksen mukaan raivattuna ennen koneen tuloa ja raivaus tuskin kuuluu välittömästi koneyrittäjien työvalikoimaan . Yhdeksän kuukautta ennen hakkuuta on moni kauppa vielä tekemättäkin.
Miksi raivataan viimeistään 9 kuukauta ennen ?
Siksi , että raivattu risukko ehtii varmasti painua maata vasten ja työstä saadaan täysi hyöty irti .( Kukaan ei muuten kiellä hoitamasta metsiä jo taimikkona niin , että ennakkoraivaus on tarpeeton ennen hakkuuta .)Myöskin uusien versojen syntyminen raivauskantoihin on vähäisempää , jos puut varjostavat kantoja harventamatta vielä yhden kasvukauden ajan.Kahdeksan sentin rk-läpimittaan on päädytty , koska sitä pienempien raippojen keräilystä ei hyödy kukaan. Ainoastaan korjuukustannukset kasvavt jyrkästi korjattaessa tätä pienempiä runkoja. 8 sentin minimirungosta tulee yleensä yksi kuitu /6 cm latvasta , ei tosin ihan aina. Energiapuolen sama läpimitta on aivan perusteltua , koska sitä pienempi puuaines heikentää puun kilpailukykyä suomalaisessa energiantuotannossa.
Tuota viimeistä Tanelin kummastelemaa sanontaa käyttävät toimihenkilöt , kun koneen kuljettaja kyselee raivauksen puutteista. ”Piti olla raivattu…” ”oli kuulema raivattu ” ja ” se on näkemäraivattu” selitetään , kun palstaa ei välttämättä ole raivannut kukaan.
Koneenkuljettajien vaatimustaso on , että palstalla ei saa olla 1000-1500 kpl /ha enempää hakkuuta haittaavaa aluskasvosta . Toimihenkilöiden arvio haittavista räipistä on tehdyn kyselyn mukaan 2000- 3500kpl /ha.Pienempi luku tarkoittaa kuusta , isompi lehtipuuta . Veikkaan , että metsänomistajien arviot ,ovat tätäkin suuremmat . Paras asiantuntemus on kuitenkin siellä koneen kopissa , joten keskustelua on syytä jatkaa.
Lainaus ”maaseudusta”:
Kapia eli syyhytautia sairastavaksi epäilty susi on nähty useaan otteeseen Huittisissa Satakunnassa. Eläimestä on myös riistakamerakuvia. Eviraan ei ole tullut kapisia susia moneen vuoteen.
Paikallisten mukaan riistakameran kuvassa vieraillut yksilö ei ole ainoa sairastunut susi.
Näihin ei tarvita tapporahoja . Antaa vain luonnon hoitaa…parhaassa tapauksessa koko lauman.
Olihan siellä palstan sisällä muutama ihan kelpo koivukin . Kun niille on riittävä tila , on homma ihan ok.
Kehotan Jesseä lukemaan vielä kerran avauksen . Siinä totesin , että kuusien mekaaniset vauriot alkavat n . 2,5 mertistä maanpinnasta lukien , toisaalta yli 6 metrissä ei vikoja enää ollut . Tätä taustaa vasten energiapuuharvennuksella ei enää pelasteta mitään. Vahingot taimikolle ovat ehtineet tapahtua jo tätä ennen (= ennen 6 metrin pituutta). Taimikonhoito riittävän aikaisin on oikea lääke esittämiini ongelmiin.Tarkennettakoon vielä , että koivut olivat kasvaneet jo pelkästään kuusen osalta riittävän tiheän taimikon seassa , ei aukkopaikoissa.
Siellä missä koivun kantoja ei ollut havaittavissa , oli kuusten laatu parempi ja runkotilavuus satoja litroja suurempi .Lisätään vielä tuosta monimuotoisuudesta. Se on ihan hyvä juttu , kunhan se ei koske puiden runkomuotoa. Onhan se tietenkin monimuotoisuutta , kun runko on kiero , kun poran lastu ja täynnään k…oksia . . Näkyipä sellä jopa rungon kolme latvaversoa,
`a 5 metriä , kietoutuneina toistensa ympärille niin , että ne muistuttavat enemmän pullapitkoa , kun puuta. 🙂Taneli:
”Tässä ketjussa nyt vain oli kyse siitä, miksi tukkiprosentti on pienempi kuin puuston tukiksi kelpaavan osan prosentti. ”Jos verrataan hakkuussa toteutunutta tukkiprosenttia esim . metsätaloussuunnitelman esityksiin , voi ero olla huomattava metsän teknisen laadun puuteista johtuen . Tuukkiosuushan määritellään mts.suunnitelmiin lähes pelkkien läpimittatietojen perusteella , laatua ei oteta huomioon . Kun tiedustelin metsätaloussunnitelman laatijalta , miksi näin , hän totesi , että he eivät lähde ennustamaan konjuktuureja.
Tämän päivän leimikko(;josta pitäisi tulla havintoaineistoa kuvien muodossa) oli hyvä huono esimerkki . Tukkia pystyi valmistamaan hädin tuskin puolet siitä , mitä runkojen koko olisi edellyttänyt. Tarkan yksityisen mailla olisi varmasti käyty kovaa kädenvääntöä tukkiprosentista . Yhtiön maalla tehdään sitä , mitä on tullakseen eikä ihmetellä sen enempää .
Mitä noihin matriiseihin tulee , ne toimivat kohtuullisen hyvin normaaleissa olosuhteissa ja niiden esityksen pohjalta runko tulee jaettua kokonaisuutena paljon paremmin , kuin keskiverto koneenkuljettaja pystyisi asian tekemään . Tarve ratkaisee katkonnan , ei mielihalut eikä mieltymykset.
Päällekkäin on kaksi listaa. Varsinainen matriisi ja jakaumataulukko , jolla painotetaan haluttuja mittoja =nostetaan ”hintaa”. Jakauman toteutumista seurataan sahalla hyvin tarkasti . Noottia alkaa tulla , jos aletaan toimia ominpäin ja jakauma ei ala toteutua.
Onhan noissa hienouksissa omat varjopuolensakin. Jos jotain haettua tavaralajia tietyissä mitoissa ei ala löytyä , käsketään siirtymään toiselle leimikolle , joka soveltuu paremmin kyseisiin tarpeisiin . Toisaalta leimikko voidaan keskeyttää hyvinkin lyhyellä varoituksella , kun tiettyä tavaraa on tullut riittävästi .Esimerkkinä tästä oli , kun kaveri soitti , että kerrankin pääsi kunnon leimikolle… ja kaksi tuntia myöhemmin samainen kaveri ilmoitti , että hakkuu on keskeytettävä , kun kiintiö tuli täyteen. Siitä sitten hallille uutta leimikkoa odottamaan…pariksi päiväksi.
