Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuota..se puu liikkuu jopa 5-6 metriä sekunnissa..
Puiden yleinen laatu ja se , kuinka hyvin rungot ovat näkyvissä (se raivaus!) määräävät paljolti konemiehen ratkaisut apteerauksessa. Jos näkyvyys palstan puille ja kakarsittavalle rungolle on huono ja metsän yleisilme mutkainen , menee varmasti arvokkaampaakin ainesta jonkin verran kuituun laadun varmistamiseksi. Mitä parempi näkyvyys , sitä enemmän parempaa puuainesta saadaan oikeaan osoitteeseen eli tukiksi.Kun puita lähdetään valmistamaan pölkyiksi , on eri mittojen asiakaslähtöinen tarve se asia , joka määrää mitä katkotaan ja miten . Tätä varten koneille annetaan katkontatavoitteet eli ns hintalistat. Kone hakee automaattisesti niitä mittoja mitä on tilattu . Kujettaja ohjaa katkontaa ainostaan havaittuaan teknisiä puutteita valmistettavassa rungossa .
Tilannetta voidaan verrata asiointiin kenkäkaupassa . Kun asiakas haluaa 45;t kengät , hänelle toimitetaan juuri ne , eikä 43:sia tai jotain muuta kokoa….tai puutavaralikkeessä: Kun asiakas haluaa 520 cm pitkiä 2X 4:sia , hänelle tuskin muut pituudet ja paksuudet kelpaavat , vaikka myyjä kuinka innokkaasti olisi tarjoamassa eri vaihtoehtoja . Tarve ratkaisee.Tietokoneella hyvinkin erilaiset tarpeet voidaan yhdistää toimivasi kokonaisuudeksi.
Kun valmistetaan puutavaraa asiakkaiden toivomalla tavalla , saadaan jalosteista myös paras hinta , jolla puolestaan varmistetaan kyky maksaa puusta jatkossakin . Hävikki ja sopimattomat mitat ovat kustannuseriä , jotka aiheuttavat painetta laskea puun hintaa myöhemmin .Palataanpa vielä tuohon avaukseen …
Keskeytettyä hakkuutapahtumaa ei suinkaan ole viety” liittotasolle” . Päätöksen menettelystä oli tehnyt korjuuyrittäjä . Asiasta keskusteltiin oman osastomme syyskokouksessa . Mukana keskustelussa oli henkilöitä koneyrityksistä , jotka työllistävät yhteensä likemmäs sata metsäkoneenkuljettajaa maakuntamme alueella .Harjavallan tapaus on tyyppiesimerkki siitä , että ei ole nähty metsää puilta .Ihan kahteen mieheen on erehdytty pitämään korjuukelvotonta palstaa korjuukelpoisena . Mahdollisesti vieraalta paikkakunnalta komennettu keikkayrittäjä on joutunut toteamaan , että hakkuukohde kuihtui puoleen osan ollessa sopimatonta korjattavaksi .(vaikka joku olis ollut kuinka mielellään sitä tekemässä aikaisemmin kesällä. …vaan eipä tehnyt edellinen eikä jälkimmäinen). Yrittäjien oikeusturvassa on selkeä puute tällä kohtaa . Tehtäväksi voi tulla millainen kohde tahaansa , mutta työ on tehtävä tiukasti sovitulla urakkahinnalla . Kaiken huippuna nämä hakkuuseen kokonaan tai osittain soveltumattomat kohteet .
Tässäkin ketjussa on parikin tapausta , joissa metsänomistaja on luvannut huolehtia leimikon kunnostuksesta , mutta työ on jäänyt puolitiehen . Tämä on valitettavasti se yleisin selitys , minkä ostomies antaa , kun raivauksen puutteista huomautetaan .Oma lukunsa ovat nämä , jotka julkisesti kieltäytyvät raivaamasta leimikoitaan. Ilmekään värähtämättä puutteiden vuoksi kesken jätetty leimikko jätetään harmiksi seuraavalle korjuukierrokselle. Mitään ei ole opittu.
Näille” raivaamattomille tikkumetsille ” työmaina ei oikein tahdo löytyä ” isää” . Siksi onkin hyvä keino jättää ne niiden hoteille , jotka ovat ne työmaiksi määritelleet . Isä kyllä löytyy , kun työmaata ei aloiteta , tai se jää kesken. Se , että aiheesta kirjoitellaan vähän paksummalla fontilla , johtuu siitä , että ongelmaa pallotellaan puolelta toiselle ilman ,että asiat korjaantuvat.
Energiapuukaupan haasteet ovat olleet tiedossa jo kauan , mutta halu parantaa käytäntöjä tuntuu puuttuvan edelleen . Raivauksista ja kohdevalinnoista keskustellaan palavereissa alituiseen , mutta viestiä siitä , mitä pitäisi tehdä paremmin , ei saada jostakin syystä vietyä metsänomistajille asti . Ongelmia tuskin esiintyisi , jos metsien hoitoon olisi paneuduttu edes tyydyttävästi . Jos rästiin jääneet hoitotoimet ujutetaan korjuuyrittäjän talkootyöksi , ei ole ihme , että tietynlaista vastareaktiota alkaa syntymään. Kireä kilpailutilanne puunkorjuussa ei siedä enää senttiäkään vastikkeettomia lisäkustannuksia.
Mitä tulee työmaiden keskeytyksiin tai siihen , että leimikkoa ei aloiteta olosuhteista johtuen ollenkaan , on tapahtunut jo iso taloudellinen vahinko . Turhaan näihin toimenpiteisiin ei turvauduta.
Ennakkoraivaus on tänä päivänä välttämätön toimenpide . Isojen alojen työstäminen voi viedä vuosiakin . Tämä on metsänomistajan otettava huomioon puukauppoja suunnitellessaan . Silloin on myöhäistä rypistellä , kun kone on (tai oli ) palstan reunassa. Jos leimikolla on hakkuuta haittaavaa aluskasvosta , on raivaus tehtävä riippumatta siitä , mitä hakkuutapaa käytetään.
”Itse teen leimikoista suht hyviä kokonaisuuksia missä kyllä pärjään sekä minä että varmasti myös metsäkone yrittäjät.Enkä ole myöskään keppejä metsästä myynyt vaan nytkin tein reilu 10ha nuoren metsän kunnostusta raivaus sahalla jotta saadaan puille vielä lisää aikaa järeytyä harvennusta varten.Siltikin saan n.200e/ha kemera tukea eikä tuo työnä minusta niin kovahomma ollut.”
Lähetetty: 15 h, 45 min sitten
Lähettäjä: kepaHommat sujuisivat kaikin puolin hienosti , jos kaikki toimisivat näin !
” Eipä oikeastaan edes kiinnosta saako se koneurakoitsija mitään mutta kaipa niitä sitten täytetyöksi niidenkin kannattaa tehdä. Aivan selkeästi energiapuun osto on lisääntymään päin. Ja kannattavuus ainakin erikoistuneilla näyttää olevan paranemaan päin. Tunnuslukuja seuraamalla.”
Lähetetty: 17.11.2012
Lähettäjä: jees h-valta..että näin vuosi sitten 🙂
Tässä on keskusteltu pelkästä hakkuun osuudesta . Lähikuljetuskin on tehtävä .
Energialeimikoiden vähäiset hakkuukertymät ja hakkuutyön hitaus
tuovat ongelmia toiminnan ketjutuksen kanssa. Ajokoneelle ei synny riittävään tahtiin kuljetettavaa , joten työtä ei voida tehdä tuottavasti. Tätä ei aina tiedetä , kun palsta aloitetaan . Leimikon loppupuolella ajomiestä on passitettava muualle (=ylimääräinen siirto) tai pitämään pekkasia tai pakkolomia , kun valmistettua tavaraa ei ole kuljetettavaksi. Normaaleilla ainespuuhakkuilla tämä ongelma huomattavasti harvinaisempi.Harjavallan työmaakin on tyyppiesimerkki yllä mainitusta ongelmasta. Kelvottomin osa työmaasta on juduttu jättämään kesken jopa siksi , että saman ketjun ajokone olisi joutunut päiväksi työttömäksi , jos palstan viimeisetkin risut olisi käyty näpertelemässä . Varsinkaan kaukaa tuleva yrittäjä ei tee ylimääräisiä siirtoja muutaman risumotin takia .
Kiitos Jesse , kun laitoit tekstini paremmin esille . Täyttä totta ja tätä päivää joka sana , Harjavallassakin . Tulkintasi tosin ontuu aika pahasti ..taas kerran .
Alkuperäinen teksti :Olin viikko sitten keskusteluissa ammattiosaston pj:n kanssa . Heidän yrityksensä kohdalle oli sattunut useiden kymmenien hehtaareiden työmaa , joka ei ollut täyttänyt sopimusehtoja hakkuuolosuhteiden osalta (raivaus) . Peli oli selvä . Työ keskeytettiin ja jatkettiin vasta , kun asiat olivat kunnossa . Mo oli luvannut hoitaa raivauksen , mutta urakka oli jäänyt vaiheeseen . Urakanantaja joutui omalla kustannuksellaan hoitamaan raivauksen loppuun ennen hakkuun jatkamista.
Ei ole myöskään ensimmäinen kerta , kun Jesse erehtyy jossakin asiassa . Tällä kertaa on kyse palkkauksesta . En aja urakkapalkalla .
Koneenkuljettajien edunvalvonta on ollut jo pitkään huolissaan kehnoista työolosuhteista , mutta jostakin syystä aiheeseen liittyneet julkilausumat ja tiedotteet eivät ole herättäneet suurempaa kiinnostusta . Aina edes uutiskynnys ei ole ylittynyt. Tehokkain keino vaikuttaa asioihin näyttääkin olevan suora toiminta . Yrittäjien kanssa on selkeä yksimielisyys siitä , että kelvottomia leimikoita ei tehdä , ne kierretään . Tämän on Jessekin joutunut vihdoin kokemaan ja tunnustamaan.
Tapaukset on syytä aina tutkia tarkoin , enen kun puhutaan huijaamiseta . Puukauppatoiminta on pääosin rehellistä toimintaa . Ikävä maku kaupoista saattaa jäädä pelkästään liian kovien odotusten tai virheellisten arvioiden vuoksi . Tutkitaan siis ensin ja hutkitaan vasta , jos todellista aihetta ilmenee .
Mettämies:
”kuitupinon PÄÄLTÄ mitattu kolme runkoa: kaikissa latvaläpimitta 16cm ja tyvi 20cm, pituus 4,35m, suoria kuin mitkä, katkottu sopimuksessa olevaan tukkimittaan. ”Mettämiehen kannattaisi vilkaista tukkikasasta 4,30- luokan pölkkyjen pituuksia . Kone katkaisee tukin +/- 1-2cm:n katkaisuikuunassa ja tuo 4, 35 on selvästi liian pitkä pölkky. (mikäli mittalaite on oikein kalibroitu) . Yleensä sahat haluavat sentin tai pari modulimittaa lyhyempiä pölkkyjä (esim 4,28m) . Jos varsinaisessa tukkikasassa on järjestään muutaman sentin ylipitkää tavaraa (myös sahan mittavaatimus tarkastettava) , on mittalaitteen pituuskalibrointi jäänyt tekemättä . Jos taas ylimittaa ei esiinny , ei niitä kuitukasan päällä olleita pölkkyjä ole voitu rekisteröidä tukiksi , koska ne ovat vaaditun sahausikkunan mittojen ulkopuolella. Miksi näin on mahdollisesti käynyt , on syytä selvittää perinpohjin .
Hakkuutähteisiin en tässä tilanteissa takertuisi lainkaan .Kukaan ei piilottele valmistettua ja mitattua puutavaraa havukasojen alle.
