Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tuntuu homma selvitystä vaativan . Kerrothan meille lopputuloksen syineen ja seurauksineen , kun tilanne on selvitetty.
Vitosen nakkasin kuusikkokuvalle ja sille , että niitä otoksia vihdoin saatiin . Kuva-aineisto on ihan kelvollista ja toivottavasti sitä saadaan vielä lisää keskustelujen värittäjäksi . Jesse on turhan vaatimaton suhtautumisessaaan omiin mahdollisuuksiinsa kuvauksen saralla . Anna kännykän ”laulaa” sopivilla kohteilla . Imuroi kuvat tietsikalle , raakkaa epämieluiset ja pistä mielestäsi parhaat otokset näytille. Hyvä siitä tulee!
Värimerkki jää tulematta , jos puu ei jostakin syystä rekisteröidy tukiksi . Tämä voi johtua vanhoissa koneissa virheellisistä
asetuksista . Toinen syy saattaa olla , että pölkky on valmistuksen jossakin vaiheessa alittanut tukin läpimittarajan , eikä lyhempääkään pituutta ole käytössä . Millikin alle , niin kuituun menee , eikä pöllin päähä tule luonnollisestikaan väriä . Näin voi käydä esim , kun pölkkyä joudutaan syöttämään syystä tai toisesta edestakaisin . Ensimmäisellä ajokerralla läpimitta saataa juuri ja juuri riittää , mutta edestakainen liike pudottaa läpimitan jo tukin rajan alle . Näitä ”pukeja” sattuu valmistettaessa oksaisia ja nopeasti kapenevia
runkoja . Jos vielä ei ole luotettu koneen apteeraukseen ja on käytetty ns pakkopituutta , on ongelma valmis . On haluttu tehdä tukki , mutta läpimitta ei olekaan riittänyt . Ajomies luonnollisesti kiikuttaa värittömän pölkyn kuitukasaan.Kehottaisin avaajaa ottamaan ensiksi yhteyttä ostotoimihenkilöön ja häntä odotellessa tutustumaan varmuuden vuoksi vielä kerran tukin laatuvaatimuksiin .
Tukkinpölkyn läpimitta ei ole tae siitä , että pölkky olisi välttämättä laadultaan tukkia. Jos palstan puut ovat monivääriä ja oksaisia , ei ole aihetta ihmetellä hakkuun toteutuman ja leimausselosteen välistä eroa. Metsäsuunnitelmissa ei välttämättä ole huomioitu puuston laatua. Jos leimausseloste tehdään pelkästään metsäsuunnitelman pohjalta käymättä palstalla lainkaan , voidaan joutua avaajan kertomuksen mukaisiin tilanteisiin.
Yllä mainittiin eri yhtiöiden välisistä eroista puunkäyttötavoissa . Eroa löytyy . Pelkästään sahaukseen keskittyvät yhtiöt tutustuvat tarkemmin leimikoihinsa . Ne ostavat vain paraslaatuiset . Kolme suurta puolestaan joutuvat ostamaan lähes kaikki mahdolliset kohteet saadakseen tarpeensa täytettyä . Joukkoon mahtuu runsaasti huonompaakin laatua.
Tukkiaines päätyy näiltä kolmelta suurelta usein oman toiminnan ulkopuoliselle taholle . Näissä tilanteissa ostaja määrää laadun . Olen huomannut käytännössä , että välitettävän puun laatukriteerit ovat jonkin verran kireämmät , kuin jos tavara jalostetaan omilla tuotantolaitoksilla . Lievästi vajaalaatuisesta autokormasta tukkia saattaakin tulla ”harakirikuorma” toisen tuotantolaitoksen pihaan ajettuna . Tästä tulee tieto minuuteissa puutavaraa valmistavalle koneelle .Tämä tieto puolestaan johtaa siihen , että kuljettaja on huolellisempi (raakkaa herkemmin epävarmat pölkyt kuiduksi).
Valmistustaksa riippuu leimikon keskimääräisestä runkotilavuudesta . Se , mihin tavaralajiin pölkky päätyy , ei vaikuta tekotaksaan .
Lauri K kertoo vain osan artikkelista. Tämänhetkinen tilanne on hyvin huolestuttava. 2009 alueelta kaadettiin 844 hirveä ja vuonna 2013 pyyntilupien määrä pitäjässä on 31 !
Metsästäjät olisivat tyytyväisiä 300-400 yksilön lupamääriin ja eläinten tiheyskään ei olisi kohtuuton . Jos hirvikanta on pudonnut niin alas . että on voitu myöntää vain31 pyyntilupaa ei metsästyksestä voida enää puhua.(alue 3500 neliökilometriä)
Alueelta oli muuten kehotettu ampumaan vuonna 2011 1570 hirveä! Saalis oli kuitenkin VAIN 507 yksilöä. Paljon parjattu riistahallinto olisi tapattanut hirvet kerralla yhdettömiin .
25.11 oli juttua uuden lupahakemuksen jättämisestä , siksi totesinkin edellisessä kommentissani ”JOS päivitetty hakemus on tuottanut tulosta ” . Olisi muuten ollut ennenäkemättömän nopeaa toimintaa lupaviranomaisilta .
Kuka katsoi ”susi-iltaa” viime maanantaina. Tämä ”susileski ” oli A-studiossa ja heti sen jälkeen Ronkainen oli susien elämää tutkimassa. Raakalta vaikutti tutkimustyö . Pannoittaminen ei ole leikin asia kummallekaan osapuolelle .
Ohjelmaa katsellessa tuli mieleen ajatus , että olisi varsin helppoa poistaa nuo jatkuvia häiriöitä aiheuttavat pedot tutkimuksen yhteydessä ja jättää nämä villimmät paremmin erämaissa viihtyvät otukset jatkamaan sukua . Annettaisiin vain se nukutuspiikki . Herätysannoksen voisi jättää antamatta . Poistettava yksilö olisi tuolloin 100%:sti oikea.
