Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Olisihan se somaa , jos hommat ulkoistetaan esim. MHY:lle. Siinä onkin jessellä nielemistä , kun puunostajalla ja hoitopalvelujen tarjoajalla on ”yhistyksen” logo lippalakissa. 🙂
”Puun poltto on jäämässä välivaiheeksi”
””Metsäpoliittisen selonteon valmistelussa on tullut esiin vahva näkemys, että markkinatalous ohjaa puun tuotantoon, jossa arvonlisä on polttoa korkeampi.”” (forest.fi )
Tämä lainaus ei oikein tue avaajan käsityksiä , ei myöskään se , että Metsä Group on lisännyt palveluvalikoimaansa metsän uudistamisen varmistamiseksi tehtävän uudistamispalvelun taimitakuulla.
Siinä huolehditaan , että uudistusala lähtee nopeasti ja varmasti uuteen kasvuun. ”Energia-asento” ei ole millään muotoa tavoitteena. Group huolehtii maanmuokkauksen ja istutuksen lisäksi myös varhaisperkauksesta. Metsänomistajan vastuulle jää jatkohoito , jos on tarpeellista. Selkeä tavoite on pyrkiä ensiharvennukseen ilman mitään välivaiheen puuhasteluja nuorissa metsissä.Tilan koko ei ollut tutkijan mielestä oleellisin tekijä , vaan osaaminen ja aktiivisuus. Pienemmillä alueilla on paljon helpompaa pitää asiat kunnossa , kun liian isoilla. Työ ei ole ylivoimaista , kun taitoa ja haluja riittää. Mertsuripulaakaan ei tarvitse valitella , kun tekijä löytyy omasta takaa. Tarvittaessa voi tarjota apua naapurillekin.
Metsäntutkimuslaitoksen voisi olla hyvä aloittaa tutkimus kustannustehokkaasta puuntuotannosta. Koko ketju taimesta tuotantolaitokselle olisi asetettava suurennuslasin alle.
Yllättävän monessa kohdassa aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Näitä kipupisteitä ei valitettavasti läheskään aina tunnisteta , kun yhteiskunta tai ketjun seuraava /t lenkki hoitavat asiat kelvolliselle tolalle toisten puolesta. Yleisesti tutkimuksissa keskitytään vain kapeaan sektoriin tai yksityiskohtiin. Kokonaisuus on harvoin täysin hallinnassa.
Vertailun vuoksi… 100 litraa kantokäsittelyainetta riittää aukolla noin 200 m3:n hakkuun kantojen käsittelyyn. Yhdistelmäkorjuussa pienten runkojen joukkokäsittelyä käytettäessä kuluu kantokäsittelyainetta jopa viisi litraa valmistettua puukuutioa kohden. Jos runkojen koko on pääsääntöisesti alle 10 cm rinnan korkeudelta voidaan päästä (?) tätäkin suurempiin kulutuslukuihin. Mitä enemmän keräilykaatoa , sitä enemmän aineen ohivirtausta . Nipun ensimmäisellä rungolla ohivirtaus on vähäisintä , viimeisellä puolestaan moninkertainen todelliseen tarpeeseen verrattuna.
Energialaitokset evät valitettavasti oikein usko tuhon puu/risu hommaan. Ihmisten lämmönsaanti varmistetaan kivihiilellä ja venäläisellä hakkeella. Sikäli kyllä kannattaa niitä metsänkasvatus konsteja parannella , että paksumpi puu saattaisi kiinnostaa enemmän. Kemeralla höystetyt risut ovat liian kallista puuta energialaitoksille.
Hirvi tuskin tulee ongelmaksi , mikäli lehtipuuta jää n. 10% taimien kokonaismäärästä (vain valioyksilöt).
Jos maltat vielä sipaista kasvuun lähteneet kantovesat syyspuolella reilusti ennen ruskaa tantereeseen , voit jäädä odottelemaan rauhallisin mielin ensiharvennusta.
Tämä saman kesän aikana tapahtuva vesakon ja kantovesojen raivaaminen on Ruotsissa käytetty menetelmä. Tämän jälkeen taimikko mitä todennäköisimmin hoitaa jo itse iseään. Kun vesottujen lehtipuun kantojen energiavarat on syöty , jää uudelleen versominen tutkimusten mukaan alle 10 %:n tasoon.
Jos et ehdi tai tohdi tehdä toista raivausta tänä kesänä , lähes yhtä hyvä tulos saavutetaan tekemällä kantovesojen raivaus tulevana kesänä. Hirvi tosin voi olla kiinnostunut niistä kantovesoista jo sitä ennen.
Korjuukertojen vähentäminen kaukana tiestä olevilla tai hankalasti korjattavilla kohteilla ei ollut aivan oma ajatukseni. Tätä on joku viisaampi jopa laskelmin perustellut. Ajatus tuli sopivasti pintaan kolistellessani yhdistelmäkorjuuna tehtävälle ”keppikuviolle ” runsaan puolen kilometrin päähän . Lisää ajattelun aihetta syntyi , kun avohakkuulle reiluksi vuoroksi riittävä kantokäsittelyaine loppui kesken päivän. Tässä vaiheessa muistui mieleeni työkavereiden maininta, että pienipuisilla kohteilla kantokäsittelyaine ”ei tahdo ihan riittää koko vuoroksi”= loppuu kesken päivän . Normaalilla harvennuksella ei ole tätä ongelmaa.
Mainitsin koneyritysten (koko Suomen) kehnoista talousluvuista. Tämä on eritysen huolestuttavaa , koska työmäärä on lisääntynyt , mutta tulos on pysynyt heikkona. Yksi kolmasosa yrityksistä on kirjannut tappiollisen tuloksen . Tämä heijastuu tulevaisuudessa väkisinkin palvelujen tarjontaan ja laatuun. Varsinkin niissä yrityksissä , joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen mietitään jo toimintojen ajamista alas heikkojen tulevaisuudennäkymien takia.
Olen koettanut varovasti tuoda esille , että kun pyritään hyvään metsien hoitoon , myös muut tuotantoketjun lenkit menestyvät . Nyt moni ei ole hoitanut omaa tonttiaan , josta on ollut seurauksena tuotantokustannusten kasvu. Viisaimmat(?) ovat jopa onnistuneet siirtämään osan kustannuksita seuraavan portaan maksettavaksi. Koneyritykset ovat olleet valitettavasti se kuormitetuin porras.
