Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Talonpojan matematiikalla….
Ruotsissa hirvionnettomuuksien määrä on runsas 7000 tärskyä vuodessa ja Suomessa vastaava lukema on hiukan yli 1300. Onkohan ne ruotsalaiset hirvet kolariherkempiä , kuin suomalaiset ? Puolta suurempi hirvien määrä aiheuttaa lähes 5-kertaisen määrän onnettomuuksia !?Pääsääntöisesti metsävahinkoja syntyy vain talvisin . Tuolloin maamme hirvikanta ( talvi 2012-13) oli 72 tuhatta yksilöä. Tämäkin lukema oli vain arvio. Jos tarkastellaan hivikolareiden määrää tuo talvikanta on voinut olla todellisuudessa huomattavasti alempi.
Hirvijahtia ei yleensä keskeytetä aiheetta. Jos ollaan tavoitetiheyden alarajalla tai alle sen , on aivan luonnollista , että metsästystä jatketaan vasta tulevana syksynä.
Marraskuun alussa pidetään ns. puolivälin palaverit , joissa selvitetään alueiden hirvitilanne varsin kattavasti . Tolloin on vielä mahdollista kohdentaa kaatolupia uudestaan , jos aihetta on. Tämä tosin on mahdollista vain yhteislupa-alueilla. ”Villit ” seurueet pelaavat niillä luvilla , jotka on syksyllä jaettu. Käyttävät kaikki tai ovat käyttämättä . Niitä ei voi siirtää muille.
..kummasti viipyy kuvat…ja tulokset…
Kyllähän tuon ”Reetun ” vuodatus on enemmänkin sitä kahvilatasoa , mutta totta toinen puoli. Kauneimmat haaveethan olivat voimalaratkaisuja tehtäessä , että laitos toimisi 30 %:sti turpeella ja jopa 70 % polttoaineesta olisi puuta . Myöhemmin puun osuutta jouduttiin pienetämään kattilasotkun takia. Melkoisen todennäköistä on , että voimalaratkaisu olisi ollut kovasti erilainen , jos päätöksentekovaiheessa olisi ollut pieniäkin viitteitä kivihiilen käytöstä kyseisessä laitoksessa. Kivihiili on pakon sanelema ratkaisu nykytilanteessa , jos kylä aiotaan pitää lämpimänä.
Maakunnassa tehtiin kovasti investointeja koskien nimenomaan energiapuun korjuuta kyseiseen laitokseen . Jokainen voi miettiä , mitä seuraa , kun investoinnit on mitoitettu lähes puolta suuremmalle korjattavalle puumäärälle , kun todellisuudessa käytetään . Ei liene vaikeaa päätellä , että jollekin käy huonosti tässä leikissä ….ja kaiken huipuksi turveala lyödään polvilleen typerillä veropäätöksillä ja soiden käytön rajoituksilla .
Välillä on käynyt mielessä , että onko kokonaisuus kenenkään hallinnassa . Päätökset ovat olleet sen verran ristiriitaisia .Tähän seikkaan tulisi saada pikainen muutos .On saatava riittävästi asiantuntemusta jo kokonaisuuksien hallintaa päätöksentekoketjuun .
tarkennus
Kaksi otusta / 4000ha. ( vrt. tavoitekanta 2-3 yksilöä/1000ha = jäävän kanan tulisi olla 8-12 yksilöä)
Neljä viidestä pyyntiluvasta käytetty. Taitaa viimeinen lupa jäädä käyttämättä , koska näyttää siltä , että alueelle jäi vai kaksi hirveä , uros ja naaras. 🙁
”Toisaalta ainakin 11 vuotias saa vapaasti metsästää, kunhan isäpappa touhottaa jossain siinä lähettyvillä. ”
Pientä tarkennusta ylläolevaan.
11 vuotias ei saa metsästää vapaasti. Aikuisen , isän tai jonkun muun kokeneen metsästäjän , on oltava koko ajan niin lähellä , että pystyy tarvittaessa puuttumaan tilanteeseen esim aseeseen tarttumalla . Vain yksi ase sallitaan . Jos juniorilla on ase kädessä , sitä ei saa olla vanhemmalla. Tätäa asiaa on joskus jouduttu käsittelemään erävalvonnan yhteydessä , kun isä ja poika sattuivat olemaan vähän kauempana toisistaan ja molemmilla oli oma ase (kyseessä ei ollut hirvijahti).Ukkoontuminen on ongelma ja toisesta päästä joukkoja nakertaa se , että metsästys lakkaa kiinnostamasta , jos saalista ei saada. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto uhkaa lähinnä nuorimpia metsästäjiä .
Omassa seurasamme olemme pyrkineet järjestämään ”virkaiältään” nuorimmat passipaikoille/tilanteisiin , joissa saaliin saaminen on todennäköisintä . Jos tässä ei onnistuta , ei kaveri montaa vuotta ole pelkkää raitista ilmaa haistelemassa. Mikäli touhuun liitetään pakottamista tai lisätään kustannuksia , harvenevat joukot vieläkin nopeammin.
Joissakin kommeneteissa luotetaan poliittisiin tai järjestöllisiin voimiin . Tässä suhteessa olen jokseenkin eri mieltä . Enemmän luotan eri sidosryhmien vapaaehtoisen yhteistyön myönteisiin vaikutuksiin . On olemassa aivan riittävästi esimerkkejä siitä , kuinka vähäisellä tiedolla , mutta innokkaalla politikoinnilla saadaan asiat täysin päälaelleen.
Näinhän siinä on käymässä , että vastuuta siirretään entistä enemmän konekuskille . On asiassa hyvätkin puolensa. Jos leimikkoa ei ole rajattu , voi huoletta jättää heikommat paikat hakkaamatta 🙂
Sellaisiakin nauhoituksiin liittyviä tarinoita olen kuullut , että toimihenkilöt eivät ota vastuuta nauhoittamisesta varsinkaan, jos leimikko kulkee ”välikäsien” kautta . Raivatuilla työmailla ei nauhattomuus ole ongelma , mutta peitteisillä on ja iso.
Keltaisista nauhoista…
Kerran aloitin tiehen rajoittuvan leimikon , johon ihmeekseni oli laitettu varastopaikkaa osoittavat nauhat . Toinen hämmästelyn aihe oli , että kerrankin oli merkitty riittävästi varastotilaa . Aloitin luonnollisesti hakkuun avaamalla varstopaikan . Vähän aikaa työskenneltyäni saapui isäntä paikalle vaikuttaen ”lievästi ” hermostuneelta . Pysäytin koneen
ja kysyin , että onko kaikki kunnossa. EI OLLUT ! Keltaisilla nauhoilla oli merkitty kaksi hirvimiesten lähekkäin olevaa passipaikkaa . Olin avannut ”aavistuksen verran ” liikaa varastoaluetta eli lippujen välisen alueen kokonaan auki .Kaiken lisäksi isäntä kävi pienentämässä leimikkoa noin puoleen siitä , mitä karttaan ja hakkuuohjeisiin oli merkitty . Kyllähän se pienennetyltä palstalta kerätty sadan motin nökkönen vaikutti kieltämättä vähän orvolta n. 75 metrin mittaisella varstopaikalla. 🙂
…eli kannattaa tarkkaan miettiä , mitä nauhoja asettelee ja minne . Tässäkin tapauksessa värillä oli väliä.
ET!