Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
”Tukkisakset, relaskooppia en käytä ollenkaan.”
???
vai tarkoititko mittasaksia ? 🙂###…..koska pyyntiluvat jaettiin seuroille hyvin pitkään ensisijaisesti metsästysmaan pinta-alan mukaan.####
(Mehän poika alkaa päästä sylttytehtaalle johtaville jäljille…)
Tuo yllä oleva lause oli varsin kauan totta ja lienee edelleenkin
siellä , missä ei ole yhteislupakäytäntöä.Paljon parjattu riistahallinto teki hartiavoimin töitä siinä , että pyyntilupien määrä perustuisi hirvien määrään , ei metsästysalueen pinta-alaan . Tähän reagoitiin kentällä aivan liian hitaasti . Hirvikannan hallitsemattoman kasvun alkutahdit määräsi nimenomaan lupien sitominen pinta-alaan. Tihentymät saivat jatkaa kasvuaan kaikessa rauhassa , kun pidettiin sitkeästi kiinni manttaalien mukaan myönnetyistä kaatoluvista . Niistähän ei ollut vielä jotakin vuosia sitten edes mahdollista luopua toisen seurueen hyväsi kesken jahdin.Vasta yhteisluvat mahdollistavat joustavamman käytännön .
Konetta varten harvennuksia ei juurikan tarvitse leimailla . Ainoastaan selvästi vikaiset rungot voi merkitä esim. sillä sinisellä nauhalla . Konemiestä on syytä informoida nauhojen merkityksestä.
Joskus näkee käytettävän punaista nauhaa paikoissa , joissa sen käyttö aiheuttaa sekaannusta . Olisikin parasta pyhittä punainen väri vain leimikoiden ja tilan rajojen merkitsemiseen.
-punainen nauha =palstan raja , kaksi päällekäin =tilan raja
-sinistä käytetään palstojen erottamiseen toisistaan( esim harvennus/avo)
Joskus värisokea toimihenkilö turvautuu käyttämään sinistä nauhaa kaikissa edellä mainituissa tilanteissa– oranssilla nauhalla merkitään mahdolliset ajourat ja reitti leimikolle
-keltaiset nauhat tien varressa ovat varastopaikan merkitsemistä varten
.keltainen/ vihreä nauha on merkityn jättöpuuryhmän ympärillä (suojele/säilytä) , myös yksittäiset jättöpuut ja lähteet voi merkitä em nauhalla
.sähkölinjat merkitään myös keltaisella nauhalla , jossa on aiheeseen viittaava teksti
ja vielä… solmu uraa tai leimikkoa kohti (kone ohittaa solmun puolelta)
###….ensimmäisinä vuosikymmeninä vuoden 1968 jälkeen, kun saalista alkoi tulla entistä enemmän hirvikannan jyrkän kasvun vauhdittamana, alkoi hirviporukoihin pääsy vaikeutua. Ei haluttu helposti lisää porukkaa jakamaan saalista. ###
Tuohon aikaan syntyi myös uusia pieniä porukoita (osa isoista seurueista hajosi) , jotka lämpesivät hyvin vahvasti sisäänpäin . Muutamat olivat päättäneet tulla omillaan toimeen , kun hirviluvat lisääntyivät . Metsästys sidottiin vahvasti maanomistukseen ja maattomilta evättiin pääsy joukkoihin mukaan .Syntyi paljon rajapintoja ja luonnollisesti sen mukana kitkaa .Tähän samaan ongelmaan törmättäisiin jälleen mikäli pyyntilupakäytännöstä luovuttaisiin .Porukat pienenisivät ja metsästyksen teho laskisi.
Pyyntilupakäytäntö ei millään muotoa ole syynä hirvikannan heilahteluihin . Heilahteluja pyritään tasaamaan lupien oikean kohdentamisen avulla.
On korostettu voimakkaasti metsätysoikeuden sitomista vahvasti maanomistukseen . Tämä voi lopulta olla syynä siihen , että hirvien määrä ei pysykään joka paikassa hallinnassa. Maanomistajien rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä kaikkialla tarpeeksi tehokkaaseen metsästykseen , mutta oikeuksista tiukasti kiinni pitäen ei haluta maattomia avuksi hoitamaan urakka loppuun. Tuntuukin varsin irvokkaalta , että syytetään ”maattomia mafioosoja” , vaikka syyt ongelmiin löytyvät aivan muualta.
ERÄ nro 12/2013
” Karhujen liikkeiden tutkiminen GPS-seurantapantojen avulla tullaan todennäköisesti lopettamaan kokonaan.”Koskahan moiset viritykset poistuvat susien kaulasta ?
Puun taakse
Maaseudun asukkaita ( itsekin sellainen) on toki ”ymmärretty” petoasioissa , mutta siitä ei ole pidetty suurempaa elämää. 🙂
Ährärin- Virtain suunnalle on anottu lupaa kaataa kolme sutta. Lumien tultua on jälkiä tavattu pihoissa varsin yleisesti . Jotkut ovat sitä mieltä , että niitä on jopa paljon odotettua enemmän ! Kolmen suden joukko kiertelee pihoilla , kun kotonaan ja varsinkin siellä , missä on tuotantoeläimiä.
No , en minäkään aivan tunteeton ole eläinten kohdalla. Jarrutan ja väistän mikäli se on turvallista. Jos peruutuspeilistä näkee lukea takana tulevan automerkin (esim. SISU ), ei tule mieleenkään jarrutella.
Talvirenkaat on täällä ainakin ”must”! Siitä oli osoituksena työmatkani varrella (sillä samalla pitkällä suoralla , kun edellä) varhain perjantai aamuna ojanpohjalla lojunut auto. Talvi oli yllättänyt. Oli nipin napin välttynyt törmäämästä liittymään .Kaksi metriä korkea penger oli puolen metrin päässä keulan edessä. Lunta oli tuolloin tiellä noin 10 cm……vaikkei tämä nyt millään muotoa hirvikannan säätelyjärjestelmään kuulukaan. Yhtä vähän , kuin pyyntiluvista luopuminen.
