Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa tuo yhdessä toimiminen olla lopultakin se kaikkein pahin asia ainakin ”mehänpojan” kohdalla .
Metsästysseurat ovat mukana monissa maaseutukylien aktiviteeteissä . Yhtenä esimerkkinä muiden joukossa on Jämsän Koskenpään aluella toimiva metsästysseura. Siellä on juuri saatu kylälle yhteiset kokoontumistilat , metsästysmaja ja ajanmukaiset riistankäsittelytilat . Kylätaloa , metsästysmajaa ja riistankäsittelyyn taikoitettua rakennnusta on rakennettu talkoolla , johon metsästysseura on aktiivisesti osallistunut . Hanke tuskin olisi päässyt alkua pidemmälle ilman metsästäjien panosta . Nyt on valmista. Siitä hatunnosto heille.
Pienempiä hankkeita , kuten kokoontumistiloja , laavuja ulkoilureittien varteen ja talkoita apua tarvitseville ovat metsästysseuralaiset olleet tekemässä varsin yleisesti. Siksi ihmetyttää tämä muutaman henkilön hirvien varjolla tekemä metästäjien arvostelu.
Kun on sopivasti metsästettävää , säilyy haja-asutusalueiden kenties merkittävin harrastajaryhmä tukemassa alueiden toimintaa. Tämän vuoksi hirvikannan (kuin myös petojen) määrä tulee perustua paikallistason päätöksiin , joihin alueen eri tahot voivat olla demokraattisesti vaikuttamassa. On alueita , joilla halutaan säilyttää vahva hirvikanta ja niitä , joilla hirviä halutaan vähentää. Toimittakoon molemmissa tapauksissa paikallisen enemmistön ehdoilla sovittamalla pyyntilupien määrä kuhunkin tilanteeseen sopivaksi.
Lukekaapas mitä ”Tokka Tauno ” kirjoittaa…
http://www.metsakoneet.fi/keskustelu.php?&cat=&showmsg=360005Otsikko ei välttämättä pidä kaikilta osin paikkaansa. Salametsästys on varmasti pienempi vammojen aiheuttaja susille , kuin esim , kotieläimen suojelemiseksi tarkoitettu ”suunnattu anti” petoa kohti. Jos samaan haukkuun tai ajoon ilmestyy susi passimieheksi , vain harva jättää lähettämättä karkeita ryynejä pedon suuntaan turvatakseen nelijalkaisen jahtikaverinsa hengen. Siinä tilanteessa ei ole varaa viedä metsästäjän esitystä tilanteen ratkaisemiseksi lausuntokierrokselle viranomaisille , saati EU:hun , ennen päätöksen(purisataa liipasinta) toteuttamista. ”Vekku” tai ”Julle” on tuokiossa hukan hampaissa , jos ei toimita nopeasti ja päättäväisesti.
Tuo haulien/ luotien aiheuttamien vammojen määrä saaliksi saaduissa pedoissa tarkoittaa ainoastaan selkokielellä , että susista ei tykätä . Niin susien , kuin hirvienkin kohdalla olisi turvauduttava paikallisdemokratiaan , kun määritellään miten vahva kanta kutakin eläinlajia halutaan alueella pitää. Petojen määrän kasvattaminen on tähän asti ollut varsin pienen vähemmistön tavoite. Nyt kuitenkin enemmistö haluaa ottaa ohjat omiin käsiinsä ja on jo ottanutkin.
## Jos hirvikanta on oikeasti juuri tavoitetasolla ei noin rajua tuhoa tule edes ###
…rautalankaa….Tiirolan kotipitäjän metsäpita-ala on n. 40 000 ha. Jos hirviä on keskim. 1/ 1000ha , tarkoittaa se 40 yksilöä koko pitäjässä , 2/1000ha yksilömäärillä päästään jo 80 hirven kantaan. Jos näistä puoletkin (20 tai 40 yks) siirtyy Tiirolan taimikkoon talveksi , on varmaa ,että merkit vierailusta näkyvät . Suurimmassa osassa pitäjää ei kuitenkaan välttämättä näy jälkeäkään hirvistä koko talvena.
(enimmillään tuossa pitäjässä ammuttiin useana vuotena peräkkäin 5-7 hirveä tuhannelta hehtaarilta metsästyskauden aikana., nyt ainoastaan 1-2 .On syytä muistaa , että on kyläkuntia , jotka pitävät tarkoituksella ja yksissätuumin hirvikannan kohtalaisena , jotta metsästys olisi vaivatonta . Toisaalla taas seurueet näivettyvät verenvähyyten, kun uusia metsästäjiä ei ilmoittaudu mukaan harrstuksen pariin . Tämä tarkoittaa alenevaa metsästyspainetta , jonka myös hirvet helposti huomaavat. Vaaran uhatessa ne siirtyvät sujuvasti alueille , jossa kinnostus tai kyky metsästykseen on vähäinen. Muualla voidaan korkeintaan levitellä käsiä , kun metsästysoikeus on vain metsästysseuralla ja paikallisilla seuraan kuuluvilla maanomistajilla.Pyyntilupakäytännöstä luopuminen ei muuttaisi tilannetta näissä tapauksissa lainkaan.
…….”Tähän myös valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) puuttui hirvitarkastuksessaan 100/2005, mutta mitään korjausta epäkohdan poistamiseksi ei ole haluttu tehdä.”….
Aika paljon on kuitenkin tehty. Tuosta ajasta hirvien talvehtiva kanta on reilusti puolittunut , hirvivahinkojen korvausmäärät pudonneet kymmeniä prosentteja vuosittain ja liikennevahingot ovat tuskin kolmasosaa 2000-luvun alun määristä.
Jos jossakin on ongelmia , ei niitä ole syytä yleistää enää koko valtakuntaan . Paikalliset ongelmat hoidetaan siellä , missä niitä esiintyy yhteistyössä maanomistajien ja metsästäjien kanssa.
Kun hirvien määrää on saatu ”lupamenettelystä huolimatta” vähennettyä alle puoleen , voidaan samalla kaavalla kyllä hoitaa viimeisetkin alueelliset tihentymät .
Paikalliselle tasolle heittää vastuun muuten MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajakin hirvikannan hoidossa. Hänen metsätilansa on esimerkki siitä , että vaikka lähes koko pitäjässä hirviä on alle tavoitetiheyden (2-4 yksiöä/1000ha) voi jollakin yksittäisellä alueella esiintyä merkittäviä vahinkoja. Hirvet kerääntyvät vuodesta toiseen talvehtimaan juuri em henkilön maille aiheuttaen hänelle isot vahingot. Muualla vahinkoja ei esiinny juuri lainkaan.
Iso kiinniotto-operaatio on aiheuttanut myös ennenkuulumattoman kiinnostuksen juttua kohtaan. 25:n henkilön kuulusteluissa mukana toiminut rikoskomisaario ei muista pitkän virkauransa ajalta yhtään tapausta , joka olisi kiinnostanut ihmisiä ja mediaa yhtä paljon , kun tämä Perhon tapaus.(tuohon lähes 30 vuoden ajanjaksoon mahtuu varmasti mukaan paljon ”oikeitakin” ja todella törkeitä rikoksia.)
Timpan kanssa samoilla linjoilla. Metsästys vaatii onnistuakseen useampia metsästäjiä , hyvän(t) koiran ja riittävästi tilaa. Joitakin sattumahirviä voi yksittäinen maanomistaja saada mailleen kaadetuksi vuosien saatossa sitkeästi yritettyään , mutta kokemuksesta tiedän , että saalista ei tule edes joka vuosi.
Asuin aikoinaan hyvin runsaan hirvikannan alueella ja seurailin hirviä Timpan tapaan tuvan ikkunasta ympäri vuoden.Varsinaisia kaatoja omille maille tuli ahkerasta yrittämisestä huolimatta huomattavan vähän verrattuna seuruejahdin saalismääriin. Porukalla onnistumismahdollisuus on aina parempi ja ongelmatilanteissa apu on lähellä.Edullisen sijaintini vuoksi minulla oli seurueen puolesta lupa ampua hirvi , jos se oli sopivaa laatua ja hyvällä ”hollilla”.
Höpinät pyyntilupakäytännöstä luopumisesta on syytä lopettaa. Ajankohtaisempaa ja hedelmällisempää olisi keskustella eri tahojan yhteistyön lisäämisestä . Esimerkiksi kuinka täydentää verenvähyyttä potevia metsästysseuroja tai mahdollisesti jopa yhdistää useita seuroja keskenään. Tiedonkulun parantamiseksi yhteislupakäytännöt yleisempään käyttöön alku ja välipalavereineen . Maanomistajien edustus niissä tilaisuuksissa tulisi olla itsetäänselvyys. Tällöin kaikkien mielipiteet tulisivat huomioiduiksi ja yheislupa-alueen hirvitilanteestakin muodostuisi totuudenmukainen kuva kaikille.
…. Hyvä huomio GLA:lta. Mutta palatakseni avaajan toiveikkuuteen jk-metsien kiinnostavuuden suhteen , kannattaa se varsinainen tarina lukea tarkkaan . Hakkuun kohteena olleessa metsässä tehtiin vasta reipas yläharvennus ja tulevaa taimiainesta (=hakkuuta haittaavaa aluskasvosta ) ei ollut lainkaan . On päivänselvää , että tällainen kohde kiinnostaa ostajia . Tilanne muuttuu aivan toiseksi sitä mukaa , kun /jos peitteisyys ja eri-ikäisyys lisääntyy.
Lehden kannessa olevan kuvan perusteella voisi päätellä mieluummin , että jk-menetelmä lähinnä hymyilyttää ammattilaisia…ja kun tulevaisuudessa leimikot hinnoitellaan todellisen arvon mukaan , (jk)metsänomistajaa ei hymyilytä lainkaan.
