Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Keskisuomalainen nyt…
”Ähtärin suunnalle haetaan useita sudenkaatolupia ”
Juttuun liittyvässä kuvassa susi ”luonnollisessa” ympäristössä navetan nurkalla riistakameran kuvaamana :). Tällä otuksella oli pantakin , mutta Rkl:n mukaan heidän seuraamansa pantasusi ei ollut mailla eikä halmeilla kuvanottohetkellä .Kuvan otus ei ollut alueella ainoa riistakameran kenttään eksynyt. Kuvamateriaalia on runsaasti eri susiyksilöistä pannoitettuna ja ilman pantaa eripuolilla pitäjää.
Ei muuten säästy . Vain puhtaaksi perkaaminen auttaa . Mitä monipuolisempaa ravintoa taimikosta löytyy , sitä varmemmin hirvet sinne tulevat . ..vielä , kun vähän pajua ja katajia , niin ei tarvitse paljon ihmetellä , että tuhoa tulee.
Pihjlaja on merkki hyvästä kasvupohjasta , joka sopii kuuselle . Mäntyä sille maapohjalle on turha viritellä . Rehumänniköitä on jo riittävästi.
”Näyttää mehänpojalla ”mopo karkaavan käsitä”. Aika lennokkaat ovat jutut ja ihmellisiä vastuukantoja sitä ollaan jakamassa.”
Tämä mp on juuri niitä veijareita , joiden touhut eivät oikein suju yhteisellä hiekkalaatikolla . Kun ei kelpaa porukkaan , on keksittävä omia leikkejä ja sääntöjä ja siinä sivussa heiteltävä kiviä ja käpyjä sovussa leikkivien kiusaksi. Yksinäisellä laumasta häädetyllä sudellakin on ankeaa , saati sitten vastaavan kohtalon kokeneella ihmispoloisella.
Olipa täälläkin päin nuori neiti hirvikoetta suorittamassa (14v) ja näytti monelle kaksilahkeiselle mallia , kuinka homma tehdään. Oman seuruemme nuorin jahtimies on 14 v ja oli mukana jo vuosi sitten .
Nuorenea on tytöt ja pojat metsästysharrastuksen piiriin ohjattava , mikäli halutaan , että joku hoitaa nuo hirvihommat tulevaisuudessakin.
Omiani (4) en ole onnistunut kasvattamaan metsästäjiksi . Palloilut ja joukkuelajit ovat kiinnostuneet enemmän , kujilla maleksiminen onneksi vähemmän.PS. Kerran tuli äkkilähtö kolarihirvelle . Eppuluokkalainen tytär oli juuri tullut koulusta ja äiti oli töissä . Tytär hyppäsi labradorin kanssa autoon ja ajelimme etsimään vammautunutta hirveä . Tytär oli todistamassa jalkansa menettäneen hirven lopettamisen ja teurastamisen , eikä hän siitä ole kummemmin traumoja kärsinyt . Hän ymmärsi myös varsin hyvin , että se mitä tehtiin oli ainoa oikea ratkaisu.
Käytin tuota ”pesä”-ilmaisua , koska varsin usein hirvet löytyvät metsästyksen yhteydessä kuvailemastasi paikasta . Se saattaa olla juuri se osa metsäistä aluetta , josta on muodostunut osa paikallisen naarashirven asuinaluetta. Vasat se sitten pukkaa vuodesta toiseen samoille seutuville elämäänsä aloittelemaan .
Kannattaisi keskustella paikallisten metsästäjien kanssa tuon ”kantalehmän ” ja sen perillisten eliminoimisesta . Kun naarasta ei enää ole , eivät uroksetkaan viihdy enää alueella . Tärkeintä kuitenkin on saada ne eniten vahinkoa aiheuttavat vasat pois päiviltä.Gla:lle
Olet ottanut hyvän otteen hoitaessasi historiallisista syistä heikolle huomiolle jääneitä taimikoitasi . Homma on vielä kesken , eivätkä tulokset näy heti alueelle tottuneiden hirvien kiusatessa sinua edelleen . Sinun mailtasihan löytyy suoranainen hirvien pesä !
Lainaus omasta tekstistäsi:
” Tilalla on jo yksi kuvio, jossa on epätasainen koivun, haavan ja pihlajan muodostama puusto lisättynä harvalla alikasvoskuusilla.”
Tässä syy , miksi hirvet käyvät napostelemassa koivuntaimia.Esimerkki ei ollut omasta seurasta , vaan lähitienoon seurasta.
Veikkaan omalle seurueelleni pikaisempaa loppua tai fuusiota johonkin isompaan kokonaisuuteen . Kyläläisiä ei metsästys ole kinnostanut enää aikoihin. Seurueessa on vain yksi maanomistaja eikä häntäkään ole vielä tänä syksynä metsällä näkynyt (poissaoloon hyvät perusteet).Heitänkin yllä mainituin perustein toisen näkökulman erääseen aiempaan kommenttiin . Mesänomistajat voivat jatkossa päättää montako elukkaa jätetään , mutta kuka ne ylimääräiset metsästää?
”Hirvi kuuluu metsänomistajille ja metsänomistajat saavat tulevaisuudessa päättää montako elukkaa jätetään jäljelle.”
Varsin monessa kyläyhteisössä on menetelty juuri yllä kerrotulla tavalla . Monesti kaikki metsästäjät ovat kyläläisiä ja metsänomistajia tai heidän sukulaisiaan . Hirvestys on keskeinen osa kylän toimintaa . Tämä näkyy yhteisinä tapahtumina, yhteisvoimin rakennettuina kokoontumistiloina , luontopolkujen varsille rakennettuina laavuina ja mittavina saaliinkäsittelylaitoksina , joiden rakentamiseen on haettu ja saatu jopa useiden satojen tuhansien €urojen avustukset EU:lta .
Jotta nämä hankkeet eivät olisi turhan panttina , on hirvikarjaa harvennettu maltillisesti tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia ajatellen , ei viimeiseen sorkkaan saalistaen. On päätetty yhdessä ja toimittu sen mukaisesti , että harrastus jatkuu tulevaisuudessakin .
