Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän suurin osa metsästysseuroista ole maanomistajavetoisia ja päätökset tehty sen mukaisesti . (meillä tosin maanomistajien osuus alle 10 % jäsenistä,,,mutta ei ole hirviäkään eikä valituksia hirvivahingoista 🙂 )
Päätösmahdollisuus hirvien määrästä ja metsästyksen voimakkuudesta on jo nyt lähes täysin paikallisella tasolla . Haluaisinkin tietää , että ketkä hoitavat sen ”vapaan” pyynnin ? Lähes kaikki asekuntoiset ja mieleltään terveimmät ovat jäseninä metsästysseuroissa ja päätökset metsästyksen voimakkuudesta tehdään maanomistajien ja metsästäjien yhteistyön tuloksena .
Gla: ”Kerrotko lisää tuosta tilastointitavan muutoksesta?”
Valitettavasti asiaa ei selvitetty tarkemmin lukemassani
lehtiuutisessa . Parempaa tietoa löytynee tilastonikkareilta.Mitä noihin tilastoihin hirvien määristä tulee , on syytä muistaa , että vielä 2000-luvun alussa tilastointi oli rajusti pielessä . Todelliset hirvimäärät alkoivat paljastua vasta vuodesta toiseen jatkuneen ankaran verotuksen jälkeen . Uskallan väittää , että hirvikantaa on aliarvioitu jo 70-luvulta lähtien ja vasta 2000 luvulla on päästy lähemmäs totuutta. Pahin moka lienee tapahtunut 90-luvun puolivälissä , jolloin hirvien määrä karkasi hallinnasta virheelisen kanta-arvion ja tästä seuranneen lupamäärien rajoittamisen vuoksi.
Hirvivahingot ovat olleet puheenaiheena jo 40 vuotta ja jo 70-luvulla jotkut vaativat jopa armeijaa hävittämään elukat sukupuuttoon. Sama laulu tuntuu jatkuvan edelleen . Osa solisteista on ainoastaan vaihtunut.
MJO taitaa oikeasti tietää , mikä on hirvitilanne.
….niin… pari jahtiviikonlopua takana ja kaatoja nolla. Vilaukselta on tuona aikana nähty 4 otusta ja nekin ovat kiireenvilkkaa siirtyneet naapuriporukoiden puolelle . Ovat olleet meillä joko ”kylässä ” tai läpikulkumatkalla.
Hirvet eivät tahdo nykyisin pysähtyä koirien haukuttaviksi . Jolkottelevat lähtökiihdytyksen jälkeen turvallisesti noin 0,5- 1km koiran edellä .
Vauhti on tuolloin 3-6km tunnissa ja sitkeän koiran matkamittariin yhden hirven perässä saattaa kertyä jopa 40 km päivässä.Koirien käytön lisääntyminen ja hirvien ottaessa entistä useammin ”pitkät ritolat” voivat olla syynä hirvikolarien suhteellisen suureen määrään verrattuna todelliseen kantaan. . Toisaalta on todettu , että vuoden 2012 hirvionnettomuudet on tilastoitu aiempaa tarkemmin , joten onnettomuuksien ” lisääntymien” johtuu osittain tästä.
…tuohon ,” missä minä olen?” kysymykseen vastaamaan tarvitaan vain viisaaseen puhelimeen asennettu free-mallin koiratutkaohjelma ja painallus napista GPS. Kun kaverillakin on sama ohjelma , ei tarvitse selitellä , missä kukin on . Se näkyy kartasta muutaman metrin tarkkuudella… 🙂
Tuskinpa meikäläinenkään naamakirjoihin ja kaikenmaailman twittereihin sekaantuu . Tuntuu tärväytyvän tuota aikaa ihan riittävästi tälläkin palstalla palloillessa ja lehtien pääuutisia selaillessa.
..ja kukapa tätäkään naamaa kovin montaakertaa kehtaisi töllistellä..on tuota naamanpesualuetta sen verran pitkästi…takaraivolle asti
Pähkäilijälle :
Kanta-arvio on perustunut oman rhy:n alueella metsästäjien ilmoituksiin tilanteesta jahdin päättyessä . Yhteisluvan puitteissa (koko pitäjä /13 seuruetta) on lisäksi pidetty ns puolivälin palaveri marraskuun alkupäivinä (jo lähes 25 vuoiden ajan) , jolloin kaatotavoitteita on hienosäädetty tilannetta vastaavaksi .
Varsinkin vasojen epätasainen esiintyminen eri vuosina on aiheuttanut muutoksia pyyntilupien käyttöön eri seurueiden kohdalla. Myös kaatolupia on luovutettu niille seurueille , joiden alueilla on alkanut syntyä tihentymiä . On järjestetty jopa muutama vierasjahti , jolloin pitäjän rajojen sisältä on kutsuttu poruka jahtiin , jotta se saisi kiintiönsä täyteen.Rajanaapureiden kesken tätä on harrastettu useinkin .
Koirien kohdalla on luovuttu ns 1/2 tunnin säännöstä ja hirvi on voitu kaataa haukusta heti , jos raja on ylitetty . Sitäkin mahdollisuutta on käytetty , että hirvi on luovutettu sille seurueelle , jonka puolelta se on lähtenyt.
Ilma-alusta on hirvien laskennoissa käytetty muistini mukaan vain kerran 40 vuoden aikana. Naapuripitäjien talvehtimisalueilla on hirviä laskettu ilmasta käsin useammin , joskaan ei säännöllisesti.
Olisi kaikkien osapuolien kannalta parasta laskea ne hirvet valtakunnanlaajuisesti edes kerran perusteellisesti. Tämän jälkeen verrattaisiin saatuja lukemia metsästäjien ilmoituksiin jahdin päättyessä . Silloin olisi helpompi suunnitella tulevaa ja nämä joutavat jorinat jäisivät vähemmälle. Luonnollisesti kaikkien tahojen , joita asia koskee , olisi osallistuttava laskentaan . Vain näin saadaan turhat luulot hälvennettyä , olipa niitä sitten metsästäjillä tai maanomistajilla.
