Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Toivottavasti ne luvat annetaan nopeasti ilman eri hakemusta ja uutta kierrosta niille , jotka ovat saaneet perusteltuun hakemukseensa kielteisen päätöksen. Vielä maassa oleva lumi auttaa löytämään juuri ne yksilöt , jotka käyttäytyvät liian tuttavallisesti…..avoin valtakirja poistaa liian lähelle asutusta uskaltautuva peto olisi tietysti paras vaihtoehto . …
Ihmisten henki olisi varmasti vaarassa , jos susien määrä olisi eräiden piirien tavoitteeksi asettama 1 000 yksilöä. Samat tahot ihmettelivät , että susien määrä ei ole kasvanut , vaikka niitä heidän ajattelemansa kehityksen mukaan pitäisi olla tällä hetkellä 700!!! Onneksi jossakin on oltu viisaampia….
Nykyiset petovahingot(ei pelkästään suden aiheuttamia) ovat noin 5 milj.euroa vuodessa . Valtio on tinkinyt korvauksista ja maksaa vain 4 milj. euroa vahingonkorvauksia . Pelkästään poroja susi tappaa n. 1 000 eläintä vuodessa jo nykyiselläkin ”vahvuudella”. Kun tähän lisätään muut kotieläinvahingot , voidaan puhua jo useamman tuhannen euron vahingoista yhtä Suomessa asuvaa sutta kohden vuodessa.Vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja ihmisten suojelemiseen (koulukuljetukset) käytetyt varat on myös laskettava petojen hyysäämisen aiheuttamiksi kustannuksiksi.
Huomattavasti halvemmalla päästään tulevaisuudessa , kun liian kesyt , alle 150 metriä asumuksista ja eläinten laitumista liikkuvat pedot julistetaan lainsuojattomiksi . Saloilla olevat pedot puolestaan jätetään rauhaan , kunhan vain pysyvät poissa ihmisasutuksen läheisyydestä.
Kannattaa suhteuttaa vahingot eläinten määrään. Kun korvatut susivahingot jaetaan eläinten määrällä , päästään melkoisiin lukihin / susiyksilö. Jos susien määrä kymmenkeraistettaisiin (toivottavasti ei), olisi ihmisuhrejakin varmasti enemmän , kuin nykyisten hirvieläinonnettomuuksien tuloksena liikenteessä.
En houkuttele laittomuuksiin. Totean vain mitä on tapahtunut , ja ennustan mitä tapahtuu , jos paikallisten asukkaiden kantaa ei kuunnella tai väelle suorastaan valehdellaan päin naamaa. Paine purkautuu tämän seurauksena joskus arvaamattomin seurauksin.
…kuten tuolla jossakin toisessa ketjussa totesin on parasta kilauttaa 112:een jos peto luuhaa nurkissa .
…niin hiukan yli 100 sutta ei kerkeä , mutta niitä on todellisuudesa paljon enemmän. Perhossakaan ei pitänyt olla susia lainkaan , mutta kolmen kaadon jälkeenkin on alueelta löytynyt ainakin kuuden takkuturkin jäljet. Kuinka paljon täällä Suomessa on noita haamususia , joita ei ole virallisissa tilastoissa? Joka puolelta maatamme tulee viikottain lukuisia ilmoituksia pihasusista.
Eräs vuosien takainen tapahtuma noudattaa samaa kaavaa , kuin Perhossa .Pedot pyörivät asutuksen tuntumassa , kotieläinvahinkoja tuli runsaasti , mutta tietyt tahot väittivät , että susia ei ole . Runsaan kymmenen yksilön haamulauma teki aikansa tuhoja , mutta sitten hommalle tuli stoppi. Valitettavsti Perhossa ei päästy ”maaliin”. Oli suuri virhe antaa petojen levittäytyä koko Suomen alueelle . Riekaleeksi revityt kotieläimet eivät lisää sympatioita susia kohtaan. Ennustankin , että susi suojellaan tätä menoa maassamme hengiltä.
Menneille ja toisten tekemisille ja tekemättömyyksille ei mahda mitään. Omalla kohdallani ensimmäinen urakka uutena metsänomistajana oli uudistaa 8 hehtaaria harsinnalla pilalle hakattua raiskiota. Harsinta oli tehty noin 20 vuotta aikaisemmin edellisen omistajan aikana ennen vanhempieni omistajuutta .
Kriittisyyteni koneelliseen nuoren metsän kunnostukseen johtuu siitä , että se konemies /yrittäjä tekee myöhässä oevan työn käytännössä talkoolla . Hehtaarisaannot eivät ole kummoisia , mutta käsiteltävä runkomäärä monesti hirmuinen.
Tuo kahta sataa kuutiota hipova energiapuumäärä hehtaarilla tarjoaa jo jonkinlaisen mahdollisuuden tehdä tulosta toisin , kun tuhansista raipoista keräilty 30- 40 kuutiota/ha energiapuuta.
On syytä miettiä sitäkin , onko järkevää kuluttaa aikkaa pahasti myöhässä olevilla nuoren metsän kunnostuskohteilla , jos samaan aikaan on vaara , että nuorempien taimikoiden varhaishoito jää tekemättä. Nykytiedon valossa on varmasti viisaampaa suunnata rajallinen työpanos nuoriin taimikoihin ja siirtyä ongelma-asteelle kehittyneille kohteille vasta niiden jälkeen , jos ”virtaa” ja intoa vielä riittää. Suurin hyöty saavutetaan , kun rästejä aletaan purkaa pienemmästä päästä (runkotilavuudeltaan).
…Harjavallasta
”Ottaen huomioon että oikea lähtövertailupohja on se että vieras tulee raivaamaan veloituksella. Tuo 10ha maksaa vieraalla teetettynä jo tuhansia. Tuossa asennossa varmaan lähes viisi tonnia. Jolloin plussattu on jo toistakymmentä tonnia”...yllä oleva kommentti tarjoaa selityksen sille , miksi energiapuun korjuu on tappiollista. Työmuodon tultua koneyrittäjien ”tuotevalikoimaan ” on alan kannattavuus laskenut merkittävästi. Yleisesti puhutaan 0- tai – merkkisistä tulosluvuista. Vielä heikompi tilanne on kaukokuljetuksessa ja haketuksessa. Nämä työmuodot ovat taloudellisessa mielessä kirkkaasti pakkasella. Kovalla työllä ja kustannuksilla aikaansaadut puunökköset tuottavat tuloa ainoastaan pusikon kasvattajille. Heikot katteet ja työvoimapula ovat uhka energiapuun saatavuudelle jo nyt. Tulevaisuus on vielä synkempi.
Kotimaisen energiaraaka-aineen korkea hinta ja heikko saatavuus ovat johtaneet alunperin kotimaiselle polttoaineelle suunniteltujen laitteiden päivittämisen myös kivihiiltä käyttämään . Muutoksia tehdään Jyväskylässä , Kuopiossa , Porissa , Mikkelissä , Pietarsaaressa ja pian myös Seinäjoella. Puhutaan jo energiakriisistä.
Keuruun -Virtain susilupahakemukset tulivat taas bumerangina takaisin . Tällä kertaa perustelu luvan epäämiselle oli varsin mielenkiintoinen. Lupahakemuksessa ei voitu osittaa , että joku tietty yksilö vierailee pihoissa. Niissä vierailee KOKONAINEN LAUMA ! Luvan voi siis hakea yhdelle tietylle sudelle , mutta jos kokonainen lauma asettuu ”taloksi” ei tule ensimmäistäkään kaatolupaa !
Ei ihme , että josssakin on otettu oikeus omiin käsiin.
Kyläläisten lienee viisainta ruvettava soittelemaan 112:een. Sieltä saa tarvittaessa tilanteen vaatiman määrän tappomääräyksiä.Hirvivahingot tänä päivänä ovat vain paikallinen ongelma. Apu siihen löytyy ottamalla yhteyttä alueen hirviseurueeseen. Nyt suunnitellaan parasta aikaa tulevan jahtikauden kaatolupamääriä , joten yhteydenotot hirvien tämänhetkisestä määrästä ja eläinten olinpaikoista ovat tarpeen. Lupia saadaan kyllä riittävästi , kunhan tiedetään missä hirvet piileskelevät. Kuluneen jahtikauden havainnot hirvistä ovat olleet alhaisimmat vuosikymmeniin monien seurueiden alueilla. Tihentymiä on lähinnä talvilaidunalueilla , nekin paljon pienempiä , kun 10 vuotta sitten.
