Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Akkumurheita, akkumurheita. Ei sen kummempaa. Olen joutunut todistamaan useita kertoja ,kun yhtä listan autoista houkutellaan hinurin kyytiin. Syyksi ilmoitettiin päivitysongelmia. Ongelma taisi olla kuitenkin lopulta se akku. Itsellä olisi mennyt jo hermo.
Eipä ollut juurikaan ennakkoraivauksissa poistettavaa , lähinnä mitättömiä räippiä. .Joukossa joku paksumpi nopeakasvuinen koivu. Välillä ennakkoraivaus oli tarpeeton. Tarvittavat raivaukset tehtiin 2-3 vuotta ennen hakkuuta . Raivaustähteet kasvoivat jo sammalta hakkuuvaiheessa. Koivu- ja mäntyyhdistelmiäkin löytyi eikä niidenkään tila poikennut ainakaan huonompaan suuntaan.
Sattuipa kohdalle sellainenkin kuvio ,josta käytiin erikseen kaatamassa etukasvuiset koivut moottorisahalla ja jätettiin palsta järeytymään muutamaksi vuodeksi. Tämä siksi ,että koivut eivät olisi voittaneet kasvavia havupuita. Siitä on toki 10 vuotta aikaa ja lähetin siitä joskus kuviakin palstalle. Samassa yhteydessä sahailivat uudistusalan männyntaimikkoon jääneet edellisen sukupolven aluskasvoskuuset nurin. Reipasta kuitukokoa nämäkin.
Puuttuneeko raivaajilta ammattitaito , vai miksi en kohdannut Finsilvan puolella ainoatakaan kohdetta viimeisen kymmenen työvuoteni aikana ,jossa ennen ensiharvennusta olisi pitänyt tehdä joku välivaiheen koneellinen hakkuutoimenpide? Harvennuskohteen puusto koostui juuri siitä puulajista ,jolla kuvio oli uudistettu ja kaikki poistettava oli reilusti kuitupuunkriteerit täyttävää tavaraa riippumatta siitä oliko kyseessä kuusikko tai männikkö. Tähän on riittänyt oikea-aikainen ja oikein toteutettu raivaus.
Minun ei tarvitse muuttaa näkemyksiäni. Finsilvan leimikot ovat tuottaneet keskimääräistä paremmin puuta ja harvennukset on ollut helppoa toteuttaa. Siitä on vuosikymmenien kokemus ja se riittää minulle. Raivausten aikaistamisella on ollut selkeä myönteinen vaikutus tuloksiin. Tukien pönkittämillä malleilla ei ole päästy läheskään vastaavaan. Tämä on moton mittaustietojen lahjomatonta kertomaa. Ei ole tarvetta säveltää.
Totean vielä , että aiheesta on käyty ajan mittaan rakentavaa vuoropuhelua suunnittelijoiden kanssa ,joka on osaltaan vaikuttanut kehityksen suuntaan. Siinä suhteessa AR on survomassa pakkia silmään.
Suojelun kohdentamista näihin rästikohteisiin voisi pohtia siltäkin kannalta ,että puusto muodostuu monipuoliseksi ja huomattavasti vahvemmaksi kestämään luonnon tuhoja verrattuna vanhoihin järeisiin kuusikoihin. Jälkimmäisistä saattaa muodostua ajan myötä varsinainen tuholaisten keidas ,joka uhkaa merkittävästi ympäröivien talousmetsien terveyttä.
Jossakin vaiheessa se vesakko on kuitenkin karannut silmien tasoa ylemmäs. Sitä se ei saa tehdä . Siitä seuraavat ne vielä kalliimmat jatkotoimet.
Tuolla edellä olleella videolla näkyvät seuraukset ,mihin hidastelu johtaa. Ei korjata kokopuuta , vaan vasta vuosia myöhemmin tehdään ensiharvennus. Tänä aikana lehtipuu on ehtinyt tuhota ison osan havupuista ja jäljelle jäävätkin ovat erittäin alttiita luonnon voimille heikosti kehittyneen juuristonsa takia. On menetetty valtavasti potentiaalista tukkiainesta.
Korjuu näyttää vaatineen ennakkoraivauksen . Kaikki kerätään järkevästi rankana samaan energiapuukasaan. Ei näy kokopuuta. Lopputulos on toki olosuhteisiin nähden paras mahdollinen ,mutta kaukana siitä ,mitä oikea-aikaisin toimin olisi parhaimmillaan ollut mahdollista saavuttaa.
