Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kankeaa tuntuu olevan tien käyttö. Omalle kohdalle sattui kerran tilanne , jossa jouduin ajamaan naapurin (ei minun) metsätietä tiettömälle metsäpalstalle . Se tie oli niin kapea ja huonokuntoinen , että sitä oli pakko levittää ja parantaa . Puitakin oli kaadeltava kaivurin tieltä kymmeniä kuutioita . Lisäksi tehtiin standardien edellyttämä kääntöpaikka puutavara-autolle kyseisen tilan maille . Eikä tässä vielä kaikki . Oli vielä hakattava varastotila usealle sadalle puukuutiolle , joden purkamien tapahtui metsän puolelta .
Luottamus konemiehen ammattitaitoon oli kova , kun sai toimia ”toimitusinsinöörinä” ja toteuttajana samalla kertaa.
Tästä kokemuksesta on jäänyt itämään ajatus siitä , että kuinkahan paljon puuta jää maassamme korjaamatta puuttuvan tien tai kelvottomien kulkuolosuhteiden takia . Puhumattakaan hankalista naapureista.
”Eiköhän metsäpuolella yksi jos toinen lie itsekin liittänyt katkaistuja lankoja aikoinaan ”
Joskus on joo. Kerran oli ajettava palstalta varastolle pihan läpi ja tottakai reitin ylitti talon seinään menevä puhelinkaapeli. Ajomies muisti laskea yhtä kertaa lukuunottamatta puomin pitkälleen kuorman päälle.
Oli aika mielenkiintoinen unohdus. Puhelinjohto kiskoutui irti jopa sisällä olevasta pitorasiasta . Taitaa olla ainutkertaisimpia paikkoja tehdä korjausasennusta tuvan puolella kaapelin tartuttua pihalla kuormaimeen . Toinen yhteensattuma oli , että koneenkuljettaja oli alunperin käynyt ammatillisen koulun kyseisiä asennuksia varten.On todella syytä varmistaa se , onko linja käytössä vai ei. Hyvinkin surkeassa kunnosa olevia linjoja pitkin viesti vielä kulkee. Lahoihin tolppiin ei kukaan uskalla kiivetä ja kaapeli voi olla välillä maassakin kiinnikkeen petettyä.
Ei ole monttakaan vuotta , kun siirryin leimikolta toiselle tietä
pitkin . Sen reunassa kulki puhelinlinja , jonka tolpat sojottivat jos minnekin ja niihin ripustettu kaapeli kulki pitkiäkin matkoja maan pintaa myöten. Pihapiiriin tultaessa kaapeli oli kietaistu narulla lahoon puun runkoon , jonka kohdalta se ylitti tien ja jatkui asumuksen suuntaan . Päättelin näkemäni perusteella , että tuota linjaa ei ole käytetty enää aikoihin ja sipaisin surutta lahon rungon tien varresta nurin ja pinoon. Arvaatte , miten puhelinkaapelille kävi.Talon väkeä tuli paikalle esittämään pihapuiden harventamista , Totesin , että sehän käy …ja tuota kaapeliakaan , kun ei tarvitse varoa… Tähän talonväkeen kuuluva mieshenkilö totesi , että kyllä tuo anoppi vielä tänä aamuna sitä linjaa pitkin puhelun soitti….
…ja eikun vahinkoilmoitusta tekemään.
Olen samaa mieltä siitä , mitä ”Rane” esittää ensimmäisessä lauseessaan . Myös se , että kitkentään tarvitaan huomattavasti nykyistä halvempia koneratkaisuja , on totta. Tässä törmätään kuitenkin siihen ongelmaan , että vanhoilla vehkeillä(=se halvempi vaihtoehto) ei pystytä kulumisen aiheuttamien välysten takia ja tekniikan kehittymättömyydestä johtuen kellosepän tarkkuutta vaativaan työhön . Löytyneekö innokkaita kuljettajiakaan käyttämään näitä parhaat päivänsä nähneitä liikkuvia ”öljylähteitä” . Saattaa olla , että se MCPA on jopa ympäristönkin kannalta paras ratkaisu , kun mietitään kokonaisuus loppuun asti.
Pienmetsäkoneet ovat vain hyvätuloisten hupivehkeitä . Oikeisiin töihin niistä ei ole. Helppoja kohteita ei löydy riittävästi kohtuullisilta etäisyyksiltä tuottavaa liiketoimintaa ajatellen .
Monen taimikko on jäänyt hoitoa vaille liian kalliina pidetyn metsuriraivauksenkin pelottamana . Miksi siis haikaillaan vielä kalliimpien menetelmien perään ?
…niin Jesse.. en tyytynyt pelkästään katselemaan , vaan aiheesta hiukan keskusteltiinkin kuljettajan (kokemusta yli viisi vuotta kyseisestä menetelmästä) kanssa . Ei pitänyt toimintaa kultakaivoksena ja totesi innostuksen menetelmään olevan enemmän insinööriosaston , kun suorittavan portaan puolella . Vähäinen innostus kohtuullisen kokemuksen jälkeen johtuu puhtaasti tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Tätä kannattavuusasiaa mietittiin myös sen kaverin kanssa , joka antoi vinkin työskenetelvästä kitkijästä . Hänellä on kohtalainen tuntuma siihen , mihin ihmisvoimin taimikossa pystytään . (on muuten se sama karpaasi joka pakkasta uhmaten saatteli raivurilla palstan hakkuukelpoiseksi lähes metrisessä hangessa)
Minun ei onneksi tarvitse srtessailla tuon homman parissa , mutta täytyy kuitenkin uhrata pari ajatusta urhoolliselle motokuskille ja valmistella kyseistä työmuotoa havittelevia metsänomistajia varautumaan kohtalaiseen laskuun toimenpiteen jälkeen . Lasku kannattaa avata istualtaan käsin,
Kone työskeneteli normaalissa Keski-Suomalaisessa maastossa , jonne otsikossa mainitulla koneella ei olisi mitään asiaa . Varhaisperkaus oli työmuotona .
Vaikutti vähän hassunkuriselta , kun ”miljoonavehje” nyppi 10-25 mm läpimittaisia ja pituudeltaan 60- 150cm rasseja kuusentaimien seasta. Kyseessä on todellinen taitolaji ISOLLA T:llä. Siinä on kuskin hermot , silmät ja hartiat lujilla , vaikka työ ammattimiehen kysessä ollen helpolta näyttääkin. Myönteistä sävyä tilanteeseen toi se , että kerrankin oltiin tekemässä varhaisperkausta riittävän varhain . Jääkö käsittelykerta ainoaksi , onkin se mielenkiintoisempi asia. Ainakin näin menetelmää markkinoidan.
Ne koivut olisi viisasta hoidella varsin tarkkaan pois jo taimikoita hoidettaessa . Tihenevän taimikon varjostus pitää ”kuokkavieraat ”(kantovesat) kurissa . Jos tätä ei tehdä on luvassa hikisiä työrupeamia koko metsikön kiertoajalle . Raivausta ei ainakaan koskaan pitäisi jättää välittömästi hakkuun yhteyteen . Muuten käy kuten ”kuitupuunkasvattaja ” esimerkissään kertoo.
Ei ole lainkaan hassumpi ajatus poistaa kaikki koivut viimeisen kasvatushakkuun yhteydessä . Tällöin on mahdollista säästyä uudistusalan ei toivotulta pusikoitumiselta. ….mutta kannot pois ja muutama koivu jättäpuuksi , niin tekemistä riittää ahkerammillekin käsille varmasti tarpeeksi !
