Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ei tule, vaan taimet lähtee ja risukko jää 🙂
Kannattaa jättää vain suoria koivurunkoja kasvamaan. Ei tahdo nimittäin motolla saada oikein mutkaisia koivuja pölkytettyä , kun karsimaterät pyrkivät tekemään mutkaisista rungoista ”vapaamittaisia halkoja”. Nämä eivät luonnollisestikaan kirjaudu mihinkään , teettävät vain turhaa työtä. Tarinoitiin asiasta hiljattain hallilla Ponssea ohjastavan minua virkaiältään vanhemman kaverin kanssa . Hän totesi , että koivu pyrkii lentämään säleinä kauas lepikkoon ja työnteosta ei tahdo tulla mitään koivuvaltaisilla kohteilla , varsinkaan kesällä. Deerellä on sama ongelma , tosin ne sälöt jäävät pienemmästä syöttönopeudesta johtuen vähän lähemmäs ajouraa…. No onhan siitä omatoimisen metsänomistajan helpompi keräillä niitä polttopuuksi.
eli , jos halutaan niistä koivuista kantorahatuloja , kannattaa jättää vain suorat rungot kasvamaan.
Montaa värkkiä on tullut metsäreissuilla ajeltua . VW Transporteria ja Volvo 145:tä 80-luvulla. Hiace ja Sisu ja yrittäjän ensimimmäiseksi 4-vetoautoksi hommaama turbo Celica tarjosivat kyydin metsään 90 -luvu alkupuolella. (tuolla jälkimmäisellä taittui siihen aikaan melko notkeasti jopa 200 kilometrin työmatka suuntansa 🙂 ) Takatuuppari lukollinen Toyotakin oli yllättävän käypäinen metsäauto. Ei hinailtu viiten vuoteen kertaakaan ja aina pääsi sinne ,mihin pitikin ja sieltä pois . Pari muutakin Japsi -avolavaa on ollut käytössä nelivetoisena.
Tässä vähän ihmetyttää porukoitten rapakoissa rypeminen ja painiminen autojen irrotusoperaatioissa. Itse olen ollut ketjun/vetoliinan jatkeena vain kolme kertaa 25 vuoden aikana. Sisua kiskottiin märän peilijään tarjottua” persmäet”. Mitsu oli liinan jatkeena , kun väistin tien täydeltä alamäkeä tullutta tukkirekkaa ojan puolelle . Nissani puolestaan joutui autettavien listalle , kun neliveto yhtäkkiä hävisi ja auto lakkasi kulkemasta savikossa 1500 kilon kuorma perässään.
Näin vähillä ongelmilla olen selvinnyt käyttämällä välillä vähän päätä ja tarvittaessa jalkoja. ”Jos on kaksi tervettä jalkaa persuksissa kiinni , niitä pitää käyttää!” Tämä siteeraus on reippaan työn toteamus porukoitten vinoiluun , kun hän kyydin puuttuessa käveli 15 kilometriä tanssi-illan päätyttyä kotiinsa. Näin koviin suorituksiin tarvitsee harvoin turvautua , jo muutamalla askeleella voi välttää kiinni juuttumiset. Ne viimeiset metrit autolla voivat viedä lopulta kohtuuttoman paljon aikaa.
Tuskinpa tuo pakastinten täyttyminen estää metsästystä. Onhan niihin saatu mahtumaan jopa viisinkertainen määrä tavaraa nykytilaan verrattuna . Jos hirvistä ei näy merkkiäkään , on siellä metsässä turha notkua . Parempaakin tekemistä löytyy.
Monilta jää huomaamatta se asia , että hirvien liikkeitä seurataan aktiivisesti myös viikolla tulevan viikonlopun jahtia varten . Mikäli havaintoja ei ole , jahtiinkaan ei ryhdytä . On parempi olla reilusti muissa hommissa , kun seisoskella turhanpanttina odottamassa jotakin , jota ei tule .
mutta asiaan..
Hirvet eivät ole enää merkittvä este koivun viljelylle. ”Saamattomat” metsästäjät ovat pudottaneet hirvikannan varsin lyhyessä ajassa alle puoleen pyyntilupakäytännöstä huolimatta 🙂
Tulisiko hirvien jahtaaminen jokamiehen oikeuksien piiriin ? Ellei , pyyntiluvista luopumisesta ei ole mitään hyötyä . Tällä hetkellä haitallisia hirvitiheyksiä syntyy helposti sinne , missä on syystä tai toisesta evätty mahdollisuus metsästää .
Edelleen muistutan , että hirvilupia anotaan varsin monessa seurueessa enemmän , kun on metsästettävää (myös meillä) . Tästäkin syystä lupia jää käyttämättä. Alhainen kaatoprosentti on merkki siitä että hirvikanta on arvioitua pienempi.
..olisikin tuolla Virroilla vain se YKSI susi . Lehtitietojen mukaan siellä on tämän kevään pentujakin jo yhdeksän. Montako lie edellisiä pentueita…
Kuusmottisen kannattaisi tehdä alueellaan piiitkiä ulkoilulenkkejä koiriensa kanssa. Tuolla Itä-Euroopassa laumanvartijakoirat leikkivät mielellään susien kanssa kissaa ja hiirtä . Se ”hiiren” osa on ollut näkemieni videoiden perusteella aika ankea.
…ai niin , ne kuusmotin sesset taisivatkin olla vain taskukokoa…vähän sivuun kemeraraiteilta mutta…
Olettekos Timppa ja Puun takaa seuranneet , tuleeko tuolla tiheydellä riittävän tanakoita ja suoria runkoja ? Surettaa nimittäin , jos tyvitukin osuus kasvaakin liian heiveröisenä mutkille tai sama tapahtuu puutteellisen juuristokehityksen takia. On ikävä huomata tulos vasta vuosikymmenien kuluttua.
Tämä tilanne on niinsanotusti ”in” . Teen parhaillaan 2-harvennusta kohteelle , josta saa hakemalla hakea suoraa tyveä. On otettava ensimmäisenä 2,6 mertin paksu kuitu tyvestä ja sitten mahdollisesti pari pikkutukkia , jos runkomuoto antaa myöden.
Tuolla kohteella saattaa vikaisuuden syynä olla osittain istutusvirhe, mutta saman ”tuloksen” saa aikaan laiminlyömällä taimikonhoidon tai kasvattamalla rungot liian lähellä toisiaan. Siksi en ole kovinkaan innostunut yli 2000 rungon ha-tiheyksistä.
viestiin :Lähetetty: 8 h, 23 min sitten
Lähettäjä: GlaKemera-ehdon täyttymistä on odotettu niin metsänomistajien kun Mhy:kin taholla. Liian monessa tapauksessa taimikon kunnostukseen on ryhdytty vasta , kun suunnitelmiin ja toteutukseen on ollut mahdollista saada tukea . Osa on odotellut tukea tarkoituksella ja se osa , joka on odotelluut tietämättömyyttään , on saanut Mhy:n kemeralla voidellun viestin metsän hoitotarpeista. Toimenpiteiden ”parasta ennen” -päivämäärä on kuitenkin ohitettu jo aikapäiviä sitten.
Metsätalouden edistämiseen tuki on toki paikallaan , mutta se, että tukea on mahdollista saada vasta pilalle meneviin tai menneisiin kohteisiin ei tunnu hyvältä ajatukselta . Vielä pahemmaksi tilanteen tekee , kun joku asettaa kyseisen toimintatavan tavoitteekseen . Tästäkin ketjusta löytyy esimerkki siitä , että tuet ovat ohjanneet mestän kasvatusta totaalisesti hakoteille. Tämä tapaus ei valitettavasti ole mitenkään ainutlaatuinen. Toki myönteisiäkin esimerkkejä löytyy . Kumpia on enemmän , sitä sietäisi tutkia.
Tuo neuvovien organisaatioiden aktiivisuus tiettyjen persooniin kohdistuneena on valitettavasti aiheuttanut muutamien vihastumisen neuvon antajiin . Tämä vihastuminen johti kyseenalaiseen metsälakiremonttiin sen sijasta , että nämä vihastuneet olisivat laittaneet metsänsä kuntoon.
Hiluxmetsurilla on lyhyestä , mutta ei vähäisestä metsäkokemuksesta huolimatta ajatukset ja asenteet kohdallaan.
