Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tähän asi MHY:stä ja metsäkeskuksesta on otettu metsänomistajiin yhteyttä ja muistuteltu unohtuneista asioista. Tulevaisuudessa , kiitos metsälakiuudistuksen , MHY:ltä tulee palveluja vain maksaville asiakkaille ja vain heidän pyynnöstään . …odotellaan sitten jatkossa entistä aktiivisemmin
Samalla rahalla mieluummin runsas hehtaari taimikonhoitoa päivässä, kun kolmasosa hehtaari lirveikon (lue nuoren metsän???) kunnostusta samassa ajassa.
Jos taimikoita jää vaille hoitoa sen vuoksi , että metsureiden aika kuluu saamattomien metsänomistajien heikkoon kuntoon ajautuneissa nuorissa metsissä , on systeemissä pahemman kerran mätää.
Hiluxmetsurille voisi antaa suosituksen luopua ajatuksesta perata taimikko vain osittain. Vedä raakasti alue suositustiheyteen ja jätä tarvittaessa laadultaan parhaat riittävän erillään toisistaan kasvavat lehtipuut täydentämään havupuutaimikkoa (ohjeet viimeisessä Metsälehti Makasiinissa). Kantovesat kannattaa poistaa tulevana kesänä ennen lehtien putoamista (ruskaa) .
On jo suuria alueita , joilla hirvistä ei ole haittaa . Siellä voi aivan hyvin sopivilla kasvualustoilla kasvattaa koivua tuleviin tarpeisiin . Joka paikkaan koivua lienee kuitenin turha tunkea. Puulajin kysyntä on rajallista. Koivukuitua saataisiin sivutuotteenakin aivan riittävästi , jos taimikoiden täydentäjinä kasvava puuaines saataisiin järeytymään huomattavasti nykyisiä ”onkivapoja” suuremmiksi ensiharvennukseen mennessä.
Tosiasia on , että tuilla on työllistävä vaikkutus . On hyvä , että aidon unohtamisen tai mahdollisen edellisen omistajan puutteellisen metsänhoidon johdosta huonoon kuntoon päätyneitä nuoria metsiä kunnostetaan tukivaroin. Tämän toiminnan tulisi kuitenkin tähdätä siihen , että samoja virheitä ei toisteta .
Nyt on valitettavasti joidenkin kohdalla jouduttu tilanteeseen , että metsän (taimikon) tulevaisuutta lasketaan tukien varaan ja
unohdetaan ne keinot , miten metsä saadaan tuottamaaan todellisuudessa paremmin . Tätä ilmiötä on vahvistanut lisäksi neuvontaorganisaatioiden riippuvuus tukivaroista palvelujen kysynnän hiipumisen ja metsäsnomistajien välinpitämättömyyden vuoksi. Kun tähän on lisätty vielä tarve lisätä uusiutuvan energian käyttöä tuella pönkitettynä , on ajaudutta jo osittain hallitsemattomaan tilanteeseen.
Lause , ”Odotetaan vähän , että saadaan kemerat”, on kuulunut liian usein neuvontaorganisaationkin suulla . Kaiken lisäksi näitä tukieuroja on valunut puita ostavan tahonkin liiveihin . Työkustannusten kattamiseen rahat eivät ole läheskään aina päätyneet.…mutta kaikesta tästä vuodatuksesta huolimatta … kipin kapin tekmään suunnitelmia ja käytämään näitä metsätalouden tukemiseksi tarkoitettuja varoja siellä , missä niitä todella
tarvitaan .Kannattaa käyttää mahdollisuus vielä , kun se on olemassa.”yltäkyllin kemeraa..” tämä tarkoittaa varmuudella VAIN vuoden 2014 loppuun saakka .Tukien kohtalo siitä eteenpäin on täysin hämärän peitossa. Tämä käy ilmi mm Makasiinin energiapuun korjuuta käsittelevän artikkelin sisällöstä..
PS Makasiinissa asialliset artikkelit taimikon hoidosta ja energiapuun korjuusta. Siitä kiitos!
Kumpikos on tärkeämpää , mahdolliseti saatava tuki vai , että metsä tuottaa? Tuntuu tuo Jesse painelevan pelkkien tukien perässä , kun laput silmillä ravaava hevonen. Kun lasket energiapuiden(keppien) kasvatuskuluihin ennakkoraivauksen mukaan (1-2pv/ha a` 250 €/päivä)ja maksat korjuusta täyden hinnan on taimikon pilaamiselle kertynyt hintaa jo ihan riittävästi. Kemeratkaan eivät riitä viemään tulosta plussalle.
Ne tuet , mitä nyt on saatavilla , tulee toki käyttää metsien kunnon kohottamiseen ja parantamaan kasvua. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä , että niihin tukiin ei tulevaisuudessa tarvitse turvautua .
Istutukset olisin voinut tehdä aikoinaan vuotta tai paria aikaisemmin . Raivauksissa sorruin monen muun tapaan kemera-ansaan ja odottelin liian kauan vesakon vahvistumista. Kerran tein hommat kuitenkin vahingossa etuajassa . Manasin raskaasti , kun en saanut kemeroita. Myöhemmin kuitenkin olin tyytyväinen siihen, että olin saavuttanut taimikon kannalta paremman lopputuloksen. Sopiva ajoitus oli paitsi säästänyt vaivaa , myös alentanut työkustannuksia niin , että kemeroiden ohella oli säästynyt jopa omaakin rahaa.
Harvennuksia olen myös tehnyt turhan varovaisella kädellä . Nyt alkaa vihdoin löytyä sopiva taso siinäkin. Luonto opettaa , kun pitää silmät auki.
Suurin virheeni , joka on pakko tunnustaa , lienee se , että ehdotin runsas 10 vuotta sitten ”väärässä seurassa” energiapuuleimikoiden puutteessa korjuun ulottamista nuorten metsien kunnostuskohteille.
Itse totesin varsin pian , että homma ei ole millään muotoa järkevää . Iso pyörä oli kuitenkin lähtenyt pyörimään vauhdilla väärään suuntaan. Hoitamalla taimikot ajallaan , voidaan tuokin työmuoto (nuoren metsän kunnostus) heittää lähes tarpeetomana romukoppaan.Valitettavasti en pysty suurentamaan kuvaa niin, että lustot näkyisivät . Haavat ovat peräisin otoksen ”tili tehty” kuviolta . Sen alueen keskijäreys oli poistettavien puiden osalta 75 litraa .
Haavat ovat lähteneet kasvuun kuviolle tehdyn taimikonhoidon jälkeen. Veikkaisin ,että haavoilla on ollut ikää parikymmentä vuotta. Olivat kasvaneet muiden puiden kanssa niin tiheänä ryhmänä , että runkojen tilavuus oli 50-80 litran paikkeilla. Suurimmat männyt sillä kuviolla olivat 200-300 litraisia.
