Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kärkkäinen toteaa kääntöpaikan olevan monissa tapauksissa se tien heikoin kohta .Tämä johtuu epäonnistuneesta sijoittamisesta ja vesitalouden ongelmista . Sorsat uimassa läpi kesän kääntöympyrän siällä olevassa lammikossa on merkki epäonnistuneesta kääntöpaikasta .
Kärkkäisen kirjoituksesta kävi selkeästi ilmi , että riittävän laaja ympyrä kääntöpaikkana on paras ratkaisu , kunhan se saadaan pysymään kuivana. T-ja Y- haarat tulevat kysymykseen silloin , kun vesien johtaminen pois kääntöpaikalta on ongelma . Ojaratkaisut on helpompi toteuttaa jälkimmäisten vaihtoehtojen ollessa kyseessä.Pienenä vinkkinä voisin kertoa , että tien teossa kannattaa käyttää riittävän karkeaa maa-ainesta , mieluummin mursketta , joka raekoko on yli 45mm ja joukossa nyrkin kokoistakin tavaraa . Tie ja kääntöpaikat saadaan näin kantamaan paremmin . Siinä sivussa torjutaan myös asiaton liikenne metsätiellä . Kuorma-autolla ja maasturilla pystyy liikkumaan hyvin , mutta joutavan”pimpparallin ” ajaminen tiellä pienemmällä autolla voi johtaa korjaamoreissulle….eikä tarvitse asetella puomeja eikä kieltotauluja …
Jessen vastauksesta selviää hyvin , miksi Suomen metsien puun kasvua ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti . Palstalle saattaa olla jonkinlainen tie , mutta sitä ei voida käyttää puiden kuljettamiseen nykyisin menetelmin läheskään kaikissa olosuhteissa .
Ostomiehet ovat jo onneksi oppineet katsomaan , mistä puuta saadaan sujuvasti liikkeelle . Huono tie ei nimittäin ole pelkästään auto- tai konemiesten ongelma. Se aiheuttaa pahimmillaan jopa tuotantohäiriöitä teollisuudessa . Muutama tuhat kuutiota puita kulkukelvottomaksi käyneen tien varrella ei ole pikku juttu. Kun kääntöpaikka pettää , ajo loppuu .Mistähän johtuu , että tien kunnolla ei ole mitään väliä (monen mets. om. mielestä) , kun tehdään puukauppoja ? Tilanne muuttuu jostakin syystä aivan toiseksi sen jälkeen , kun puut on saatu väkisin hilattua jalostettaviksi kehnon kuljetusreitin varrelta . Kun ajorata on joistakin kohdin sattunut pettämään kaluston alla , on vika puut ostaneen yrityksen ja ollaankin vaatimassa tien täydellistä korjaamista yhtiön piikkiin.
Haavan kasvatuskaan ei ole aivan ongelmatonta . Uuden kasvun saaminen aikaan vesasyntyisesti on melkoista riskipeliä . Todennäköisyys tyvilahoon ja myöhempään kuivahtamiseen on haavan kohdalla erittäin suuri.
Lähiaikoina ilmestyy kuva päällepäin terveen näköisitä haavoista. Vasta kaadettuna selviää puiden todellinen kunto . Kuvan usean hehtarin harvennusalalta löytyi vain muutama terve tyvi .Yli 90%:sti tyvissä oli merkkejä lahosta. Runkojen tilavuus oli 50-80 litraa/runko.
Mitä pienempi runko , sitä varmimmin se oli läpeensä laho.Hieskoivulla on myös samoja ongelmia . Kunnon ”satoa” siitä harvoin saadaan.Kun laho iskee , ei ole monta vuotta aikaa korjata puut talteen.
Ketjuluoti ei todellakaan ole mikään ihmeellinen juttu sukeltaessaan yleensä sammaliin . Ihmisen kehoon osuessaan se voi aiheuttaa hyvinkin vakavia seurauksia. Jos laippa osoittaa sahattaessa kohti , on tilanne sama , kun katselisi ladattua ja varmistamatonta asetta vapisevissa kourissa.
UPM:llä on turvallisuusasioihin kiinnitetty kiitettävästi huomiota. Asiakkaan ja metsässä työskentelevien turvallisuus on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa . Parempi on olla hiukan liian varovainen , kun ottaa turhia riskejä . (en muuten tee töitä UPM:lle)
Tämä varoitus ketjuluodista tuli vastikään koneen valmistajalta . Veikkaan , että maailmalla on sattunut joku paha tapaturma , kun aiheeseen on tartuttu niin terhakkaasti .Koneen pelteihin , ikkunoihin ja renkaisiin on ilmestynyt ketjuluodin tekemiä reikiä lähes joka ”talossa”. Hyvällä tuurilla pahemmilta vahingoilta on kuitenkin vältytty. ”Hipomisia ei lasketa”.
Tuo Jessen laskelma vähän ontuu jostakin kohtaa. Jos ”Puuntakusen” hehtaari tuottaa 60 vuodessa 650 kuutiota puuta , on siitä saatu rahamaäärä runsas 30 000 euroa . Jos samassa ajassa tuotetaan haapaa vaikkapa se 900 kiintokuutiometriä (paino sanalla JOS) , rahallinen tulo on korkeintaan13-15 tuhatta euroa /ha. ”Puuntakuselle” jää kuitenkin kulujen katteeksi yli 15 tuhatta euroa / ha enemmän samaan aikaan . Tämä summa kertyy nimenomaan arvokasvusta , jota Jessen tapauksessa ei tapahdu lainkaan.
Tuo haavan tavoiteltu jatkuva kasvatus ilman avohakkuun jälkeisiä uudistustoimia voi tuoda melkoisia yllätyksiä tullessaan. Mainitsemani lahot haavat ovat hyvin usein olleet vesasyntyisiä . Uuden tuottavan puuston kasvattaminen vesasyntyisesti saattaa lopulta olla mahdotonta.Se ei varmaan kuitenkaan avaaja hetkauta , kun se riesa siirtyy tuleville sukupolville.
Haavan kasvattaminen on vähintään yhtä riskialtista , kun kuusen tai minkä tahaansa puulajin . Tavaralajin (haapakuitu) kysyntäkin on niin laimeaa , että sen puolesta on turha laajemmin liputella . Taitaa tuo hapatukin kaupaksi saaminen puolestaan olla isoa lottovoittoakin harvinaisempi tapahtuma.
Aika monta hehtaaria on tullut runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana metsiä käsiteltyä . Tuona aikana haapa on ollut kaupan kohteena alle 10 %:ssa leimikoista. Tukkia en ole tehnyt ainoaltakaan leimikolta .
Ne harvalukuiset leimikot , joista haapaa on tullut , ovat olleet pahasti unholaan jääneitä metsäalueita.Puumääräkin on jäänyt joka palstalla reilusti alle 200 motin hehtaarilla , vaikka ikää kuvion puilla on ollut puolen vuosisadan verran. Lahoja ja pystyyn kuivaneita hapoja löytyy jokaiselta hakkuualalta samassa suhteessa kun pahimmilta kuusikon maannousema-alueilta konsanaan.Antaa tuon Jessen yrittää touhuta haapojensa kanssa samalla , kun toiset tekevät rahaa parempien puulajivalintojen ja oikein kohdistetun työpanoksen ansiosta. Ainakin ”Puuntakunen” , ”Timppa” ja ”GLA” monen muun ohella hallitsevat niksit , joilla metsä saadaan tuottamaan muutakin , kuin isoja toiveita.
Pieni tarkennus vielä jessen kommenttiin lisäbudjetin tuista. Energiapuun korjuusta ei puhuttu mitään , vaan…
” Kolmen miljoonan euron lisäpotti on tarkoitus käyttää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen, kunnostusojituksen, metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen sekä metsänuudistamisen työmäärien lisäämiseen.”
