Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Hirvittävän pientä runkoa on tarjolla konehakkuuseen edellisten kommenttien perusteella. Parhaillaan on käsillä ensiharvennus , jonka keskijäreys poistettavien puiden osalta on 70 litraa /runko. Puuta lähtee n. 60m3 hehtaarilta. Tämä kaikki on onnistunut ilman tukia ja lopputulos olisi jopa karvan verran parempi , jos taimikot olisi hoidettu vähän aikaisemmin. Varsinaista varhaisperkausta ei silloisen tavan mukaan ole tehty . Taimikko on perattu vain kerran ja nuori metsä kunnosteltu raivaamalla muutamia vuosia sitten.
Metsää koskeviin kasvatustavoitteisiin tekisi mieli puuttua vähän karkeammallakin kädellä . Maatalouspuolen tuotantoa ohjailtiin tukien avulla esim . lihantuotannossa siten , että kilohinta parani sitä mukaa , kun kasvatettava eläin saavutti kasvussaan tavoiterajoja . Hinnat oli porrastettu selkeästi suosimaan niitä , jotka kasvattivat teuraseläimet isommiksi. Rasvaa ei kuitenkaan kannustettu tuottamaan . Siitä seurasi alennusta kilohintaan.
Samaa mallia tulisi suosia metsänkin kohdalla. Olisi maksettava selkeästi parempaa hintaa haluttavammalle ja laadukkaammalle tuotteelle (tukki ja riittävän järeä kuitu) . Nyt tilanne on luisunut päälaeleen varsinkin energiapuun kohdalla . Mitä pienempää puuta tuotetan , sitä enemmän tukea saadaan.
Harvennusrästien hoitamiseen tarkoitetuista tuista on tullut jonkun mielestä tavottelemisen arvoinen porkkana . Tämän seurauksena taimikot ovat jäämässä vaille hoitoa odottamaan energiapuuharvennuksen jälkeistä ”muhkeaa” tiliä . Tämä tili koostuu pääasiassa tuesta ja koneyrittäjien talkoolla tekemästä työstä .
Pienipuisten kohteiden hakkuutaksa riittää nipin napin kuljettajan palkkaan ja polttoaineisiin , loppuosa kustannuksista jää yrittäjän tappioksi.
60 litraa pienempien runkojen käsittely tuottaa – merkkisen tuloksen tekijälleen.Tarkentaisin Metsuri motokuskille , että Äänekoskella oli kyseessä tilanne , jossa peto ahdisteli karjaa . Kukaan ei (paisi tutkijat) tiennyt sudesta aikaisemmin mitään . Ei siis ollut aihetta edes kysyä susipuhelimesta mahdollisesta uhkasta.
Tilanteessa , jossa peto jumiutuu jonkun nurkkiin , olisi enemmän kuin kohtuullista tiedottaa tilanteesta niitä , joita asia koskee.
Yllätyksenä tuntuvat pedot iskeneen Huittisissakin . Jokainen asioita vähänkin seurannut tietää , että elokuun loppupuolella lampaat ovat erityisessä vaarassa susiemon kouluttaessa pentujaan . Lieneekö jollakin rosvopaistien tekijöistä ollut panta kaulassa ? Jos on ollut , tutkijoiden maine mustui entisestään.
GLA on ymmärtänyt , mitä tarkoitan . 2000 runkoa tasaisesti kuviolla ensiharvennusvaiheessa riittää varmasti siihen ,että päätehakkuussa kahden harvennuksen jälkeen on jäljellä 350-400 hyvälaatuista runkoa.
Tuhansien ylimäärästen runkojen poistaminen tai varominen hakkuun yhteydessä aiheuttaa hyötyyn nähden kohtuuttomasti lisäkustannuksia. Tämä on nähtävissä jo nyt ”maltillisesti” kehittyneissä kantohinnoissa . On myös kohteita , joista ei tehdä edes ostotarjouksia .
Jo kauan ounastelemani energiatukien kuivuminen tukee myöskin sitä linjaa , että kannattaa kasvattaa taimikot suositusten mukaisissa tiheyksissä . Luonto on myös näyttänyt viime vuosina voimansa nimenomaan liian tiheinä kasvaneilla metsäkuvioilla.
Tiheässä kasvattamiselle ei löydy juurikaan perusteita .Laatua saadaan kasvamaan ilman erityiskikkailuja , kunhan taimiaines /siemen on kelvollista ja taimikoista huolehditaan oikealla hetkellä riittävän tehokkain toimenpitein .
Karhuja vetää puoleensa muukin , kun jätteet pihapiirissä . Aivan hiljakkoin oli Saarijärven tienoolla perhettä kohdannut melkoinen järkytys , kun 5 (VIISI !) karhua makoili pihassa omenapuiden lähettyvillä . Eivät olleet kummemmin perustaneet edes siitä , kun isäntä laukaisi asella ilmaan niitä hätistelläkseen .
Näitä suloisia nallukoita vierailisi varmasti pihoissa vieläkin useammin , jos marjasato olisi heikko . Tosin syksy on vielä nuori…. Lähitienoon kaksi pannoitettua karhuemoa pentuineen ja yksi pannoittamaton emokarhu + kaksi pentua samoilla tienoilla kurkkivat varmasti nurkissa näilläkin kulmilla ennen talviunille menoa.
Susien pantaseurannasta vielä sen verran , että viime syksynä oli olemassa tarkka tieto yhden kotieläinvahinkoja aiheuttaneen suden olinpaikoista ja liikkeistä Äänekosken seudulla , mutta jostakin syystä tätä tietoa ei käytetty varoittamaan alueen karjanomistajia uhkaavasta vaarasta .
Kovasti ihmetyttää tuo pantaa kantavien petojen tähän saakka toteutunut erityissuojelu . Muuan ”Ursa” oli tästä selkeä esimerkki. Siihen ei olisi saanut kajota , vaikka se laumoineen aiheutti merkittäviä vahinkoja elinpiirillään. Kun tilanne pääsi sietämättömän pahaksi , annettiin lupa hoitaa yksi nuori yksilö pois laumasta . Vahingossa kuitenkin tähtäimeen sattui myös tämä ”Ursa”. Sattuma oli paikallisten ihmisten mielestä jopa onnekas . Vahingot loppuivat kuin seinään.Paljon vähemmillä murheilla olisi selvitty , kun päätekijä olisi hoideltu heti , kun sen toiminta alkoi aiheuttaa ongelmia .
Karhutouhuista vielä sen verran , että Keuruun-Virtain alueella jahdista on jouduttu pidättäytymään susilauman saalistaessa samalla tienoolla. Jo kaksi koiraa on joutunut petojen hampaisiin . Hirvijahtikin saattaa kiinnosta koiramiehiä vähemmän noilla alueilla tulevana syksynä .
Mistähän johtuu , että vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut otsikoita pihoihin tunkevista pedoista ? Jätteiden käsittely oli tuohon aikaan ”jonkin verran ” väljempää ja asutusta petojen elinpiirissä maaseudulla huomattavavsti nykyistä enemmän.
Touhu alkaa mennä kovin tyyriiksi , jos haja-asutusalueiden roskapöntötkin pitää tehdä karhunkestäviksi tai sijoittaa petojen takia johonkin bukkeriin. Kun asetetaan haaskoille täyskielto , poistuu tämäkin ongelma ilman suuria lisäinvestointeja.Tanelin lista on ihan käyttökelpoinen sellaisenaan.Ongelmatilantessa ei ole aikaa ruveta saivartelemaan , miten voidaan toimia.
On olemassa jo riittävästi näyttöä siitä , mihin liian kankea byrokratia luvan saamiseksi jonkin ongelmayksilön poistamiseksi johtaa . On enemmänkin sääntö kun poikkeus , että tilanteen käydessä sietämättömäksi , tapahtuu ylilyöntejä ja kaiken kukkuraksi tilanne päättyy väärän yksilön eliminoimiseen.siis
-haaskakoille täyskielto
-ongelmaykslöt hengiltä verekseltään asutuksen ja kotieläintilojen liepeiltä (otuksia kyllä riittää -liian kesyt joutaa poistaa)
-petojen seurantaan pantoja inhimillisempiä menetelmiä (suoraan sanottuna petojen touhuja on tutkittu jo aivan riittävästi !)ja vielä yksi kysymys :
Miksi ongelmien on annettu syntyä , vaikka on ollut runsaasti seuranta-aineistoa näistä kovastikin harmia aiheuttaneista petoyksilöistä ? Jos otus luuhaa jatkuvasti ihmisten pihoissa , on sen poistaminen ensiarvoisen tärkeää muiden saloilla viihtyvien lajitovereidenkin kannalta.
Tervetuloa hirviä jahtaamaan minunkin puolestani . ”Abietis” on tehnyt oikean ratkaisun astumalla joukkoon mukaan . Jos ei välttämättä vielä ensialkuun saalista saamaan – hyvällä tuurilla jopa sitäkin – mutta ainakin havaintoja tekemään ja kokemuksia hankkimaan. Saman voisivat varsin hyvin tehdä muutkin , joita hirvien määrä kauhistuttaa.
Kynnys päästä hirviseurueeseen ei tänä päivänä ole korkea , maanomistajia jopa pyydetään mukaan . Edellyttäen tietysti , että omaa kohtuullisen terveet elämäntavat ja on yhteistyökykyinen .
Metsästysseuraan liittyminen on tapahduttava sääntöjen edellyttämällä tavalla . Liittymishakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen vuosikokousta (vuoden alkupäivinä) . Monessa seurassa on käytössä eripituisia koeaikoja (1-3 vuotta) , jonka aikana tulokkaan sopivuus punnitaan . Tuttujen kesken voi selvitä jopa ilman koeaikaa.
Metsästykseen tarvitaan myös aseita , joiden hankkiminen on käynyt varsin mutkikkaaksi muutaman viime vuoden aikana. Luvanhakuprosessi voi kestää pahimmillaan jopa kuukausia ,
mikä on syytä ottaa huomioon esim. tulevan syksyn metsästystä ajatellen . Metsästystutkintokin on oltava suoritettuna .Jos nämä edellä mainitut asiat ovat kunnossa , voi vain toivotella ”abietis:lle” antoisia jahtipäiviä !
Hirvistä kärsiville laittoi vähän ajattelemisen aihetta henkilö , joka joutui viikko sitten karhun kanssa törmäyskurssille autoillessaan .(autolla ajanut sai elämälleen jatkoajan , karhu ei )
Henkilö totesi valtakunnalliselle radiokanavalle lähettämässään viestissä , että hän näkeen nykyään liikkuessaan enemmän karhuja , kun hirviä. Ajokilometrejä kertyy vuosittain 80 000 ..että menisi vielä enemmän hakoteille (ei sentään hukkuisi paskaan) tämä jutustelu , niin jesse tuntuu ymmärtävän liikuttavan hyvin yrittäjien ongelmat omalla alallaan , mutta tekee juuri sitä samaa kiusaa , mistä kommentissaan mainitsee , harrastamansa metsätalouden puitteissa .
Pienet kuviot ja metsäkaupat erityisvaatimuksin olemattomalla puukertymällä aiheuttaa töiden toteuttajille paitsi harmaita hiuksia , myös työn tuotot ylittäviä kustannuksia. Kannattaisi raivauttaa ne metsät kerralla hyvään kuntoon eikä teettää rästitöitä talkooluonteiisesti toisilla . Puukauppojakin voisi tehdä yhden ison monen pienen asemasta .
Kun on kyse pelkästä harrastuksesta , pitäisi olla varaa maksaakin siitä. Kulut saa kyllä peittoon myymällä vähän enemmän sitä metsää .