Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
n.merkille on todettava , että läheskään kaikista taimista ei tule kunnon tukkipuuta(edes jk-metsissä). On oltava valinnan varaa. Pyrkivät nuo jk-mteisen puut jäämään hoikiksi ja niiden runkokohtainen tukkiprosentti alhaiseksi .
Huolellisesti perustettu ja hoidettu uudistusala tuottaa aikanaan tukkipuuta aivan eri tahtiin , kun jatkuvan kasvatuksen rääseiköt.Energiaakin on mahdollista ottaa talteen perinteisen kasvatuksen alueilta kantojen ja hakkuutähteiden muodossa. Jatkuvan kasvatuksen metsät eivät pysty vastaamaan tähänkään haasteeseen. Tarjonta niistä on paljon rajoitetumpaa ja puiden keräily kallista.Työkustannusten osuutta jatkuvan kasvatuksen metsissä on vähätelty , koska näille harvoille kohteille on löytynyt talkoohenkistä porukkaa toteuttamaan hakkuun. Työmuodon mahdollinen lisääntyminen aiheuttaa varmasti korjuutaksan kohoamisen. Poimintahakkuiden suurempi työmäärä perinteisiin hakkuumenetelmiin verrattuna ei voi olla vaikuttamatta korjuutaksoihin. Tuotokset jäävät helposti puoleen tai jopa kolmasosaan perinteisiin hakkuutapoihin verrattuna. Tämä puute on hoidettava korottamalla hakkuutaksaa ja alentamalla kantohintaa vastaavasti. Pelkästään kuljettajien lisäkoulutus poimintahakkuille aiheutta jo yhden prosentin korotustarpeen hakkuutaksoihin.
Putte voisi ystävällisesti avaajan mahdollisella suostumuksella postailla niitä oikeita kuvia tilanteesta lukijoiden kuviin. Tähän asti on oltu vain värikkäiden kielikuvien varassa.
Ettei tulisi aivan väärää kuvaa asenteestani tapahtuneeseen , voin kertoa , että oma kantani korvauksista on 3000-5000 euroa. Toiselle tai komannelle kympille meno on kohtuutonta.
vielä esimerkki käytännöstä : Saman maanomistajan mailla palstan rajan ylityksen johdosta hakattujen puiden korvaushinta on 2-3x maksettu kantohinta(/m3) . Tilan rajan väärältä puolelta vahingossa hakatuista puista naapuri on tähän saakka saanut vain normaalin kantohinnan ilman korotuksia.
Ymmärrän toki haitan , mutta en ymmärrä sitä , että usealta taholta tulleet ammattilaisten tekemät arviot haitasta on tulkittu vähättelyksi ja vihjailtu arvioijoen syyllistyneen laittomuuksiin asian tiimoilta. Haittaa on myös selkeästi paisuteltu (= ylimitoitettu korvausvaade) , mikä on myös oikeudessakin todettu. Tallentamissasi (Taneli) edellisen palstan aikaisissa keskusteluissa vilahtaneet lukemat 75 000 euron vaatimuksista haitasta kuluineen eivät sinunkaan mielestä liene kohtuulliset.
Heitin tarkoituksella erään todellisen ongelman porukan purtavaksi. Naapurin raja ei todellakaan ole vallinneen käytännön mukaan korvausten suhteen niin ”paha” , kun palstan raja saman maanomistajan alueella. Tämä on selvä esimerkki epäoikeudenmukaisesta käytäännöstä. Tähän ja mahdollisiin korvauskäytäntöihin tarvitaan selkeämpi ja paremmin nykyaikaan sopiva linja.
Pelko siitä , että naapurin mailta tarkoituksella hakattaisiin lisää puuta kaupan tilkkeeksi on aiheeton. Rajoja pyritään kunnioittamaan , edellyttäen , että ne on selkeästi merkitty maastoon. Tukkoisella rajalla on toki mahdollisuus virheisiin. Tahallaan ei kukaan rajoja ylitä.
Kaiikki paksut puut eivät valitettavsti ole tukkipuita tai pylväspuita. Tekninen laatu ratkaisee. Puutavaraerä oli puolestaan kolmen eri ammattihenkilön toteama ja mittaama 4, 5m3. Mukana metsänomistajien edustaja valvomasssa metsän/tontinomistajan etua. Kun tämä kuutiomäärä (4,5m3) jaetaan runkoluvulla 114 kpl., päästtään keskimääräiseen runkotilavuuteen , vähän yli 40 l/ runko . Jokunen isompi runko(2 tai 3) joukossa merkitsee sitä , että suurin osa rungoista on ollut lähes taimia.
Kumpi lienee oikeampi tulos ? Kolmen eri ammattilaisen mittaama , vai motokuskin arvioon perustuva tulos? Mielestäni mittaus voittaa aina arvioinnin . Jos mittaustulos ei miellytä , ei liene tarpeen syyllistää ja herjata mittaajia.Kiistämätön vahinko on tapahtunut , mutta sen käsittely ja asian hoitaminen on mennyt pahasti överiksi. Lisäksi on mustamaalattu metsäammattilaisia , jotka ovat tehneet parhaansa OIKEUDENMUKAISEEN lopputulokseen pääsemiseksi. Tämän sotkun selvittelyyn on käytetty myös aika suruttomasti meidän vakuutuksenottajien maksamia vakuutusmaksuja. Lopputulos vaikutta enemmänkin kostolta , kuin asian oikeudenmukaiselta ratkaisulta..
..tulipahan kalikat hintoihinsa…
4,5 kuutiota keskim 40 litraista kuitupuuta” vika paikasta” korjattuna aiheuttivat yli 50 000€:n korvausvaateen kuluineen . 15€:n kuitupuun käyvällä hinnalla laskien oli tapahtunut vain 67,50 euron vahinko.
Tunteiden astuessa peliin on päästy huimiin summiin. Vaaditun 50 000 euron kassan saamiseksi on myytävä pystymyyntinä 3300 kiintokuutiometriä harvennuspuuta pystyyn (40 litraista ehkä enemmänkin).
Tämä tarkoittaa 60 rekkakuormaa (kuorma puuta 55m3 x 15 € = 825 euroa /kuorma ) ja lähes 100:n metsähehtaarin käsiteltyä pinta-alaa. Vähän runsas 30 kuution hehtaarikertymä on odotettavissa , kun puhutaan 40 litraisista puista. Lisämainintana mittasuhteista on todettava , että kantajan puunökkösiä menee n .12 kappaletta yhteen rekkakuormaan!…että onkohan ne yhtiön miehet lopultakan mitään rikollisia , kun ovat palauttaneet jutun kantajaa vähän lähemmäs maanpintaa korvausvaatimusten suhteen. Ymmärrän hyvin , jos jossakin tilanteessa on käytetty vähän värikkäämpiä ja ”arkisempiakin” ilmaisuja asiasta keskusteltaessa.
Onko oikeudenmukaista , että rajan toisella puolella sama puutavaralaji maksaa 15 euroa kiinnolta ja toisella puolella rajaa 11111 EUROA kiinnolta!!! Toisessa tapauksessa(=isompi summa) kyse on kuitenkin pelkästä tunteesta.
Ei pidä syyllistää pelkästään organisaatioita virheellisistä ohjeista. Varsin usein on kysymys epäonnistuneesta toteutuksesta. Vielä 30-40 vuotta sitten hoidettiin metsien uudistamiset monesa tapauksessa vähän ”toisella kädellä”. Maan muokkauksessa tingittiin , istutukset hoituivat usein vähemmän motivoitununeiden kesätyöllistettyjen teinien tekemänä. Kun vielä taimikoiden hoito jäi tekemättä , on ollut lopputuloksena Kujalan mainitsemat epäonnistuneet uudistusalat. Organisaatiot ovat olleet voimattomia tämän ongelman edessä. Maanomistaja on lopulta päättänyt , mitä tehdään …tai pääasiassa mitä on jätetty tekemättä. Neuvot ovat kaikuneet kuuroille korville.
Lehtipuusta ei oikein ole männyn oksien ”hoitajaksi”. Kilpailu juuristossa jää valitettavasti monelta satunnaiselta metsäharrastajalta huomaamatta. Valitettavan usein on käynyt harvennuksen jälkeen niin , että pöheiköstä on löytynyt kylläkin oksatonta , mutta samalla latvatonta ja juuretonta mäntyä. Karsiutuminen on ollut liiankin tehokasta . Hyöty kuitenkin menetetään , kun puulta puuttuvat juuret ! Selkärepun kokoinen juurinyytti ei paljon pysty välittämään ravinteita maaperästä , puhumattakaan , että se jaksaisi pitää puuta pystyssä.
…ja edelleenkin pitäisin tuota raivaustähteiden merkitystä enemmänkin optisena harhana. Totta kai taimikon kasvu piristyy , kun taimet saavat lisää tilaa ja valoa , ja kilpailu ravinteista vähenee. Kasvu olisi ollut voimakkaampaa jo aikaisemmin , jos ei olisi ollut kilpailua em. tekijöistä.
Jotta saataisiin oikea kuva siitä , johtuuko taimikon kasvupyrähdys raivauksen jälkeen juuristokilpailun loppumisesta vai ravinteiden lisääntymisestä ( raivattujen puiden maatuminen) , olisi oltava sellainenkin koeala , jossa ei alunperinkään ole ollut kilpailevaa taimiainesta. Olen kohtalaisen varma siitä , että tehokkaan varhaisperkauksen ansiosta taimikko kasvaa koko ajan moninverroin nopeammin , kun taimikko , jota ei ole hoidettu . Myöhemmällä perkauksella saadaan toki aikaan kasvupyrähdys , mutta se ei vastaa kasvuvauhtia , minkä ajoissa perattu taimikko on saavuttanut. Sen saama kasvuetumatka on ja pysyy.
805:llä minäkin ensimmäiset rungot karsin ja katkoin. ”Nokka” oli kuormaimen ja prosessorin merkki …ja vipuja niiin p…leesti. Kaatopääkin värkistä löytyi jo vuonna 87. ….ja sitten Jokeri samoilla varusteilla …Kocums / Keto 100…..Lokomo 990 / Outokumpu 750 ja 752 . Timberjackit 870 A ja B , 1270 (useita) A, B . kourat 762 B ja C , 754, 730/energia) ….1070 ja koura t 754 ja 730…että onhan näitä nähty ja kokeiltu
