Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin Keuruun ja Virtain suunnallakaan tulevana kesänä hurraata huudellaan , kun runsaasti kotieläinvahinkoja tehneeseen susilaumaan syntyi kokonaista yhdeksän uutta pentua . Jotkut kehtasivat vielä väittää , että alfa-urokselle on tapahtunut jotakin . Ilmeisesti pedot sitten lisääntyvät jo suvuttomasti pyhän hengen voimalla!
…ja karhuihin sen verran , että yksi oli pistäytynyt männä viikolla Pylkonmäellä ”maistamassa ” hevosta pihalaitumella. (Ksuomalainen tänään)
Mehänpojalla ei taida olla edes ajokorttia , kun tuollaisia päästelee. Niiden pusikoiden suojasta voi pöllähtää muutakin , kun hirviä yllättäen ajotielle . Varsinkin alempiasteisten teiden varret ovat kauhistuttavia ilmestyksiä , joiden uumenista voi tulla mitä tahansa. Vaikka esim. moto . Harvoin on käytettävissä liikenteenohjaajaa , kun palstalle sukelletaan , tai sieltä tullaan tielle . Siinä tilanteessa ei ole epäselvää , kuka voitta ja kuka häviää . Hän joka OLI oikeassa , saattaa seurata tilanteen myöhempää etenemistä pahimmasa tapauksessa pilven reunalta käsin.
Tänä kesänä näyttää tienvarsien hoitokin kärsineen leikkauksista. . Valtateiden penkereitäkään ei ole raivattu ojaan saakka , kuten vielä viime kesänä . Sankka pajukko rehottaa ojassa ja sen takana . Näillä keinoin hirvi todella muuttuu vaaralliseksi eläimeksi . Varsinkin , kun tietä etenevää autoa kuljettaa vähäisen ajokokemuksen omaava kuljettaja.
PS. Olivat muuten onnistuneet ajamaan karhunkin tänään hengiltä . Kuoli onneksi siihen paikkaan . Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin .
Koivua voi viljellä jo varsin huoletta sopivalla maapohjalla lähes koko maassa. Männylle uudistetaan siellä , missä kasvuolosuhteet ovat sille sopivat . Enää ei mäntyä toki työnnetä joka palstalle .On opittu , että liian rehevä kasvupaikka ei ole hyvä. Räkämänniköissä riittää murhetta vielä vuosikymmeniksi. 🙂
Mehänpojalle totean , että esittämäni mahdollisuudet löytyvät Tapion ohjeista, eivät siis ole metsästäjien laatimia . Asiat , joita alleviivaan ovat , että hommat tehdään kunnolla ja riittävän ajoissa . Asia , jota en allekirjoita Tapion ohjeistuksessa , on energiapuun kasvattaminen taimikoissa.
Olen kärsinyt itsekin aikoinaan hirvien tekosista . Kauraa ei tahtonut liietä laariin asti , kun hirvilaumat pistelivät ne parempiin suihin . Se ongelma ratkesi , kun pellot salaojitettiin , piiriojat perattiin ja pajukot hävitettiin pellonpientareilta. Pellolle eksynyt hirvi oli neuvottelujen tuloksena mahdollista poistaa vapaasti päiviltä metsätysaikaan . Jos ei omat voimat riittäneet lisävoimia oli saatavissa avustamaan . Ylivoimaisesti tehokkain tapa harventa hirvikantaa oli kuitenkin tehdä homma isommalla porukalla. Vielä lisää tehoa saatiin yhteislupamenettelyn tuloksena .
Sama kuvio pätee taimikoidenkin kohdalla . Turha lehtipuu pois ajoissa , että hirvi ei ehdi tottua käymään tietyssä taimikossa . Samalla poistuu myös merkittävä osa näkösuojaa , jonka risukko olisi tarjonnut . Taimetkin kasvavat pois hirvien ulottuvilta vuosia nopeammin tällä tavoin . Joka puolella maatamme ei metsästysaktiivisuus ole riittävä , joten vahinkoja on syytä torjua omatoimisestikin .
Mielestäni olisi keskityttävä löytämään yksilöidyt syyt siihen , miksi hirviä on jossakin paikallisesti liikaa . Mestästäjien yleinen syyllistäminen mahdollisesta ongelmasta ei nykyisessä tilanteessa tunnu oikeaan osuneelta.
Viivytely metsien uudistamisessa ja liian pitkään kestävä metsien taimikkovaihe ovat hidastaneet varpujen palautumista metsin . Nyt tilanne on pranemassa , kun varvut tekevät tuloaan harvennettuihin metsiin metsäpohjan saadessa lisää valoa. Tutkijat ovat kokeneet positiivisia yllätyksiä siinä , että nuoret kasvatusmetsät vetävät taas vuosien jälkeen metsoja ja muita kanalintuja puoleensa . Kun on ravintoa , on myös lintuja .
Tehokkaasti ja aikanaan hoidetut metsät lisäävät monimuotoisuutta.
Hirvienkään ei ole helppoa piileskellä suositusten mukaisesti käsittellyssä metsässä /taimikossa.
