Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla: ”Kerrotko lisää tuosta tilastointitavan muutoksesta?”
Valitettavasti asiaa ei selvitetty tarkemmin lukemassani
lehtiuutisessa . Parempaa tietoa löytynee tilastonikkareilta.Mitä noihin tilastoihin hirvien määristä tulee , on syytä muistaa , että vielä 2000-luvun alussa tilastointi oli rajusti pielessä . Todelliset hirvimäärät alkoivat paljastua vasta vuodesta toiseen jatkuneen ankaran verotuksen jälkeen . Uskallan väittää , että hirvikantaa on aliarvioitu jo 70-luvulta lähtien ja vasta 2000 luvulla on päästy lähemmäs totuutta. Pahin moka lienee tapahtunut 90-luvun puolivälissä , jolloin hirvien määrä karkasi hallinnasta virheelisen kanta-arvion ja tästä seuranneen lupamäärien rajoittamisen vuoksi.
Hirvivahingot ovat olleet puheenaiheena jo 40 vuotta ja jo 70-luvulla jotkut vaativat jopa armeijaa hävittämään elukat sukupuuttoon. Sama laulu tuntuu jatkuvan edelleen . Osa solisteista on ainoastaan vaihtunut.
Karu totuus on , että viime syksynä oltiin 90-luvun alun tiheyksissä , mutta tänä syksynä hirviä on hädin tuskin 70-luvun alun määrää..
Mehänpojan kuvitelmat ovat samaa tasoa , kun joku valittaisi juhannuksen aikaan lumen paljoutta. 🙂
…ja joillekin arvokasvu on tuntematon käsite.
MJO taitaa oikeasti tietää , mikä on hirvitilanne.
….niin… pari jahtiviikonlopua takana ja kaatoja nolla. Vilaukselta on tuona aikana nähty 4 otusta ja nekin ovat kiireenvilkkaa siirtyneet naapuriporukoiden puolelle . Ovat olleet meillä joko ”kylässä ” tai läpikulkumatkalla.
Hirvet eivät tahdo nykyisin pysähtyä koirien haukuttaviksi . Jolkottelevat lähtökiihdytyksen jälkeen turvallisesti noin 0,5- 1km koiran edellä .
Vauhti on tuolloin 3-6km tunnissa ja sitkeän koiran matkamittariin yhden hirven perässä saattaa kertyä jopa 40 km päivässä.Koirien käytön lisääntyminen ja hirvien ottaessa entistä useammin ”pitkät ritolat” voivat olla syynä hirvikolarien suhteellisen suureen määrään verrattuna todelliseen kantaan. . Toisaalta on todettu , että vuoden 2012 hirvionnettomuudet on tilastoitu aiempaa tarkemmin , joten onnettomuuksien ” lisääntymien” johtuu osittain tästä.
Timpalle
Taitaa tuo nykymuotoinen sertifiointi edellyttää vähintää 10%n lehtipuuosuutta metsissä , joten UPM :n suunnan muutos johtunee tästä.…tuohon ,” missä minä olen?” kysymykseen vastaamaan tarvitaan vain viisaaseen puhelimeen asennettu free-mallin koiratutkaohjelma ja painallus napista GPS. Kun kaverillakin on sama ohjelma , ei tarvitse selitellä , missä kukin on . Se näkyy kartasta muutaman metrin tarkkuudella… 🙂
Tuskinpa meikäläinenkään naamakirjoihin ja kaikenmaailman twittereihin sekaantuu . Tuntuu tärväytyvän tuota aikaa ihan riittävästi tälläkin palstalla palloillessa ja lehtien pääuutisia selaillessa.
..ja kukapa tätäkään naamaa kovin montaakertaa kehtaisi töllistellä..on tuota naamanpesualuetta sen verran pitkästi…takaraivolle asti
Pähkäilijälle :
Kanta-arvio on perustunut oman rhy:n alueella metsästäjien ilmoituksiin tilanteesta jahdin päättyessä . Yhteisluvan puitteissa (koko pitäjä /13 seuruetta) on lisäksi pidetty ns puolivälin palaveri marraskuun alkupäivinä (jo lähes 25 vuoiden ajan) , jolloin kaatotavoitteita on hienosäädetty tilannetta vastaavaksi .
Varsinkin vasojen epätasainen esiintyminen eri vuosina on aiheuttanut muutoksia pyyntilupien käyttöön eri seurueiden kohdalla. Myös kaatolupia on luovutettu niille seurueille , joiden alueilla on alkanut syntyä tihentymiä . On järjestetty jopa muutama vierasjahti , jolloin pitäjän rajojen sisältä on kutsuttu poruka jahtiin , jotta se saisi kiintiönsä täyteen.Rajanaapureiden kesken tätä on harrastettu useinkin .
Koirien kohdalla on luovuttu ns 1/2 tunnin säännöstä ja hirvi on voitu kaataa haukusta heti , jos raja on ylitetty . Sitäkin mahdollisuutta on käytetty , että hirvi on luovutettu sille seurueelle , jonka puolelta se on lähtenyt.
Ilma-alusta on hirvien laskennoissa käytetty muistini mukaan vain kerran 40 vuoden aikana. Naapuripitäjien talvehtimisalueilla on hirviä laskettu ilmasta käsin useammin , joskaan ei säännöllisesti.
Olisi kaikkien osapuolien kannalta parasta laskea ne hirvet valtakunnanlaajuisesti edes kerran perusteellisesti. Tämän jälkeen verrattaisiin saatuja lukemia metsästäjien ilmoituksiin jahdin päättyessä . Silloin olisi helpompi suunnitella tulevaa ja nämä joutavat jorinat jäisivät vähemmälle. Luonnollisesti kaikkien tahojen , joita asia koskee , olisi osallistuttava laskentaan . Vain näin saadaan turhat luulot hälvennettyä , olipa niitä sitten metsästäjillä tai maanomistajilla.
Esitin näitä samanaikaisesti ja myös ilmasta tapahtuvia laskentoja juuri edellä mainitsemistasi syistä . Pähkäilijä asuu ilmeisen hirvirikkaalla alueella , mutta ne kolkat , joissa ei ole lainkaan hirviä ovat lisäääntyneet voimakkaasti .
Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen hirvikannan arviointimuoto , hirvihavaintokortit. Niihin kirjataan kauden jahteihin käytetyt päivät ja niiden aikana tehdyt havainnot . Jos havaintoja tehdään vuosi vuodelta vähemmän ja aikaa metsästykseen käytetään enemmän , voi tästäkin päätellä jotakin hirvikannan kehityksen suunnasta. Ääritapauksissa havaintoja on tasan yhtä monta , kuin kaatoja . Lienee siis syytä huoleen , jos tämä viimeinen kaato/havainto tehdään vielä joulukuun loppu päivinä .
Olisi otettava harkintan lyhentää hirvenmetsästyskautta. Jos metsästettävää on paikoin vain jopa 10 % siitä , mitä oli kannan ollessa runsaimmillaan , pitäisi kaadot olla suoritettuna ajallisesti samassa suhteessa . Jos tämä ei onnistu , ei ole kyllä hirviäkään.
Hyvä täydennys kollegalta. Metsästyksen liiallisesta voimakkuudesta kertoo entistä selvemmin hirvien ikä. Vanhojen yksilöiden määrä on vähentynyt todella nopeasti. Vielä vuonna 2010
Ilmoitettiin kaadetun 646 uroshirveä , joiden sarvien piikkiluku oli yli kymmenen. Vuonna 2011 lukema oli 437 yksilöä ja vuonna 2012 VAIN 208 kymppikerhon hirvisonnia koko maassa .Tutkija totesi vuosi sitten antamassaan haastattelussa , että Suomen hirvikannan rakenne on niin pahasti vinoutunut liian voimakkaan metsästyksen vuoksi , että vain valtakuunnanlaajuinen täysrauhoitus auttaa korjaamaan tilanteen .
Tuleva marraskuun alku näyttää suunnan , mihin ollaan menossa . Jos hirvihavaintoja on niukasti , moni seura on valmis lopettamaan jahdin kesken. Tämä on luettavissa jahtikauden kynnyksellä tehdyistä metsästäjien ja riistapäälliköiden haastatteluista eri puolelta maatamme. (myös viimeisimmästä Metsälehdestä)