Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
…jos vielä vähän tuohon itse kuvaan?
Tuo metsäautotie on valitettavasti monesti ainoa paikka , jossa on riittävästi näkyväisyyttä tunnistaa , mitä ollaan ampumassa ja tämän jälkeen lähettää kuolettava laukaus oikeaan paikkaan .
KAATO on myöskin muussa yhteydessä käytetyn metsien miesten sanonnan mukaan ENSIMMÄINEN SIIRTELYMUOTO.
Kun se eläin kellistyy lähelle kuljetusreittiä , ei tarvita aina edes sitä yhtä nitroa kielen alle , kun saalis saadaan hilatuksi kyytineuvoon. Hankalampien ”vetonumeroiden ” jälkeen saatetaan tarvita ambulanssia.Usein kuulee myös valituksia siitä , että taimikoita tärvellään , kun vedetään hirvenruhoja tien varteen. Kuvassa , jos laukaus on onnistunut , vältytään tältäkin pahalta.
Passit metsäautoteillä on suunniteltu siten , että TIEN SUUNTAISESTI EI AMMUTA ja ,että ULKOPUOLISILLE EI AIHUTETA VAARAA. Laukaukset ammutaan sektoriin , joka on tieltä turvallisesti poispäin ja mahdollisuuksien mukaan ylhäältä alaspäin , jolloin mahdollisesti ohi tai läpi saaliin kiitävä luoti osuu maahan.
Jos metsäautoteitä (ei yleinen tie) ei käytettäisi tarvittaessa passialueina , jäisi merkittävä osa hirvistä kaatamatta. Ainakin kommenttien sävystä voisi päätellä , että hirviä pitäisi vähentää. Pitäisikö siinäkin turvautua pelkkään ajatuksen voimaan?
Tänä päivänä ja nykyisellä tietämyksellä metsänkasvatuksesta syntyy paljon vähemmän huonolaatuisia metsiä , kun runsas 30 vuotta sitten . Edellyttäen , että taimikot hoidetaan paremmin , kuin ennen . Liian reheville kasvupaikoille istutetaan enää harvoin mäntyä ja taimien alkuunlähdön varmistamiseksi on nykyisellään riittävästi tietoa. Homma siis toimii , jos on halua tehdän jotakin metsän hyväksi.
Gla:n kuvioltakin löytyy varmasti 350-400 tukiksi kelpaavaa runkoa hehtaarilta viimeisen harvennuksen jälkeen . Kun työskenetelyä haittaavaa aluskasvosta ei ole ollut , on koneenkuljettajan ollut mahdollista POISTAA HEIKKOLAATUISIMMAT RUNGOT ja JÄTTÄÄ PARHAAT KASVAMAAN. Heikommissa olosuhteissa näkyvyyden ollessa rajoitettu olisi moni hyväkin runko päätynyt hakkuun yhteydessä kuitutavaralajiin ja heikompaa puuainesta olisi jäänyt odottamaan päätehakkuuta.
Peitteisyys haittaa sekä puiden valintaa että apteerausta . Suurin vahinko aiheutetaan , kun poistetaan harvennuksessa hyvälaatuisia runkoja huonojen asemasta.
Kun olisikin kyse vain hirvistä , mutta on kyse myös harrastuksesta jonka aiheuttamia kuluja innokkaasti korostetaan. Jokainen hirvikolarin uhri on toki liikaa , mutta verrattuna toisen harrastukseen –
juopottelun – seurauksiin ovat vahingot alle promillen luokkaa.(3600 uhria vuodessa vrt 0-3)Metsävahinkojen määrään on mahdollista vaikuttaa muutoinkin , kun tappamalla kaikki hirvet .
Toinen asia , jota harvemmin otetaan puheeksi , on metsästyksen sosiaalinen luonne. Kuinka monta ihmishenkeä säästyy , kun ihmisillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen harrastajatovereiden kanssa hyvän harrastuksen parissa . Metsästysporukka hyvin toimiessaan on monesti korvaamaton tuki siloin , kun jollakin jäsenellä tuntuu maailma kaatuvan päälle.Esimerkkinä tästä Kainuun Hyvä mehtäkaveri-malli , jossa kaveria autetaan , kun ote elämään alkaa lipsua.Hirvet oppivat varsin nopeasti , missä saa olla rauhassa . Jos ruokaa on runsaasti eikä tietä ole mailla halmeilla , ei ole ihme , että sinne kerääntyy hirviä isoltakin alueelta. Jos tilanteeseen toivotaan parannusta , on jompaa kumpaa tekijää vähän viilattava . Joko teitä tiheämpään tai tehostettava taimikoiden hoitoa.
Mutta tuohon kahdeksaan hirveen… Jos metsästysseuran pyyntialueen koko on esim 5000 ha ja kaikki sen seudun hirvet ovat kerääntyneet yhteen laumaan /8 yksilöä , ollaan alle 2 hirveä / 1000ha tiheydessä .Joukossa saattaa olla eläimiä naapuriseurueidenkin alueilta. Tätä tosin yksittäisen maanomistajan saattaa olla vaikea käsittää , mutta keskenään yhteyttä pitävillä seurueilla on tieto asiasta ja kokonaisuus paremmin hallinnassa.
Ms200:n esittämässä tapauksessa on päätös jahdin keskeyttämisestä saatettu tehdä koko riistanhoitoyhdistyksen tilanteen perusteella . Monella rhy:llä on ollut tapana jo pitkään pitää välipalaveri seurueiden kesken jahdin puolivälissä . Tuolloin on tehty yhteenveto jahdin senhetkisestä tuloksista ja hirvihavainnoista. Sen perusteella on päätetty , miten jahtia jatketaan , jos jatketaan , metsästyskauden loppupuolella.
Tulossa on reaaliaikainen hirvihavaintojen kirjaaminen sähköiseen muotoon . Tällöin on mahdollista reagoida hyvinkin nopeasti tilanteisiin , joissa hirvikeskittymiä alkaa syntyä. Havaintojen tarkastelukokonaisuutena on laaja-alainen kesä- ja talvilaidunalueet sisältävä hirvitalousalue . Jotta järjestelmä toimisi hyvin , se edellyttää yhteilupakäytäntöä koko alueelle. Tällöin rajat eivät ole järkevän toiminnan esteenä.
..yksikin hirvi pystyy tekemään ne kaksitoista makuuta taimikkoon hyvinkin lyhyessä ajassa . Vai oliko tilanne se , että yöllisen lumisateen jalkeen taimikossa oli ne kaksitoista tuoretta makuusta?
Hirviporukalla on yleensä hyvä kokonaisnäkemys alueensa hirvikannasta. Jahtia harvoin lopetetaan aiheetta . Ei olisi lainkaan ihme , että jonkun metsästysalueen kaikki hirvet kerääntyvät yhdeksi laumaksi myöhemmin syksyllä . Tästä saattaa olla ms200:nkin esittämässä tapauksessa kyse . Myös muiden seurueiden alueilta vaeltaa hirviä alueille , jossa on rauhallista ja hyvät ruokamaat .
Jonkun mielestä runsas makuuksien määrä pienellä alueella on esimerkkitapauksessa enemmänkin seurausta siitä , että alue on suojainen ja ravintoa on tämän ohella ja seurauksena riittävästi. Vasta ms200:n saapuminen paikalle muutti tilanteen epäedellisemmaksi hirvien kannalta. Talvehtimisalueilla on aina runsaampi hirvikanta jahtikauden lopulla , kun kaikki lähes kaikki seudun hirvet kerääntyvät sinne. Se ei siis ole merkki suuresta hirvikannasta yleensä , vaan siitä , että hirvet siirtyvät talveksi edullisempiin olosuhteisiin.
Gla:n lainaus
”Joissakin osissa maata alhaiset kaatoprosentit/lupien käyttöasteet olivat kuitenkin metsästäjäkunnan tapa alleviivata itsemääräämisoikeuttaan. Ministeriö ja/tai riistanhoitopiiri saattoivat kehottaa anomaan enemmän lupia kuin paikallisesti harkittiin hyväksi. Luvat anottiin, mutta niistä käytettiin vain sen verran kuin tarpeelliseksi katsottiin. Kaatoprosentit jäivät näin alhaisiksi ja kanta usein tiheämmäksi kuin riistanhoitopiirikohtainen tiheystavoite olisi edellyttänyt.”
Tätä olen koko ajan yrittänyt tuoda esille , kun on syytetty riistahallintoa joidenkin mielestä heikosti sujuneesta hirvipolitiikasta.
Ei ole aina välttämätä ollut kyse edes halusta alleviivata itsemääräämisoikeutta , vaan yksinkertaisesti on ollut kyse saamattomuudesta tai resurssien vähäisyydestä. Näissä tilanteissa parjattu riistahallinto on aseeton.Hirvikannan kehitystä edesauttoi voimakas maaltamuutto asutuskeskuksiin. Jahtialueille jäi aina vain vähemmän metsästäjäpotentiaalia ja osaamista. Toimivat metsästyskoirat olivat harvinaisuuksia ja metsästystä helpottavia apuvälineitä oli niukasti.Kun vielä tilanteeseen lisättiin paikoin laiha naapurisopu , ei tarvitse ihmetellä hirvikannak kasvua . Metsästäjätkin olivat tyytyväisiä , kun kannan kasvaessa metsässä ei tarvinnut viettää koko syksyä.
Nyt ollaan monin paikoin metsästyksen osalta tilanteessa , jossa harrastus ei enää kiinnosta saaliin käydessä liian harvinaiseksi (kerran elämässä). Toisaalta taas on alueita , joilta ei löydy riittävästi metsästäjiä . Täydennystäkin on nykyisessä taloustilanteessa vaikeaa saada , kun jokainen joutuu miettimään entistä tarkemmin harrastustensa kulupuolta.Monella kivääri on vaihtumassa marjaämpäriin tai sienikoriin.
Nyt on jesse oikealla asialla! Ehkä olet saanut kommenetistani hiukan väärän käsityksen , mutta juuri tuosta syystä olen suositellut hoitelemaan sen metsän kasvatustiheydet kuntoon varhaisessa taimikkovaiheessa . Paljon säästyy vaivaa bensaa ja iltarukoustakaan ei tarvitse lukea työpäivän päätteeksi pitkän kaavan mukaan (perkeleet) 🙂
Asiaan liittyen … käyttäisin mieluiten tuota kevyempää versiota , jos olisi aikeissa hankkia toinen saha nykyisen pro-mallin tilalle . Samalla suuntaisin kaikki voimavarat taimikoiden varhaishoitoon. Ennakkoraivauksen ikeeseen en haluaisi ketään tieten tahtoen johdattaa.
Hirvien lukumäärä on ollut suuri jo 70-luvulta lähtien . Tämä ei vain ole tullut ilmi epätäydellisten laskentamenetelmien ja puutteellisen havaintojen kirjaamisen vuoksi . Vasta 90- luvun lopulla alettiin eläinmäärästä saada jotenkin tolkullisia tuloksia . Tämän seurauksena pyyntilupien määrää kasvatettiin nopeasti ja voimakkaasti.
Ilmeisesti pitäjä , jossa asun , suoriutui hirvikannan leikkausoperaatiosta nopeammin , kuin monet muut. Tämä johtui siitä , että seurojen välinen yhteistyö oli tehokasta useita vuosia käytössä olleen koko pitäjän kattavan yhteislupamenettelyn ansiosta .
Aikoinaan monen mielestä arveluttavan suurien lupamäärien käyttäminen asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi . Luotettiin siihen , että hallinnon kautta esitetyt riista-arviot ja tavoitteet kannan leikkaamiseksi ovat kohdallaan. Kaatoprosentit olivat tuolloin valtakunnan kärkeä , mutta nyt kaikkia lupia ei ole pystytty käyttämään . Laiskuudesta ei ole kyse , koska nyt metsästetään kuukautta pidempi aika , kun vielä vuosikymmen sitten oli mahdollista. Metsästyksessä välttämättömien koirien määräkin on kasvanut ja sähköiset metsästystä helpottavat apuvälineet ovat tulleet käyttöön, Havaintokortteihin on tästä huolimatta kertynyt varsin niukasti aineistoa.Nollaa nollan perään.
Täällä itketään mielestäni aivan suotta vapaan metsästyksen ja pyyntiluvista vapaan toiminnan puolesta. Kuka laskisi tuolloin hirvien määrän ja metsästyksen tavoitteet ? Kuinka metsästys onnistuisi pienillä tilkuilla , joiden rajaa ei voi ylittää metsästystarkoituksessa. Tänä päivänä tuntuu tuo marjaämpärikin liian isolta ”aseelta” , kun liikutaan toisten mailla. Miten kävisi ampuma-aseen kanssa ?
Tiedoksi vain jesselle , että yhtiön ja korjuuyrityksenkin välinen sopimus on olemassa . ”Suorittava” noudattaa sitä ohjetta .Mistään kranttuilusta ei ole kysymys. Jos metsänomistaja tai joku muu ei huolehdi leimikon korjuukelpoisuudesta , se käsitellään vain soveltuvin osin. Pahimpia ei ollenkaan.
