Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
”tamperelaiselle”
Otetaanpas nyt ihan rauhallisesti….Se hirvien määrä ja kannan säätely ei ole ihan niin yksioikoinen juttu, kuin täällä annetaan ymmärtää. Hirvien todellisen määrän arviointi tuottaa todella suuria vaikeuksia asiantuntijoillekin . Hyvinkin suuri alueellinen vaihtelu eläinmäärissä tuo oman mausteensa soppaan . Kun maastot ovat muuttuneet peitteisemmiksi , voi havaintoja jäädä tekemättä. Kaatolupien määrä perustuu pääasiassa havaintoihin, ei uskomuksiin tai vuosikymmenen takaisiin tapahtumiin.
Se , että joku pajukoitunut metsätie on talvella tai syksyllä ”lavanaan” hirven(1) jälkiä ja ulosteita , ei välttämättä tarkoita , että alueella olisi hirvilauma. Yksikin eläin saa viikossa aikaiseksi melkoisen jälkiviidakon ruokamaillaan.
..mutta niitä kaatolupia ei todellakaan anneta ilman pätevää selvitystä hirvikannan koosta. Tähän voisi ”tamperelainen” ja moni muu , joka ei halua osallistua varsinaiseen metsästykseen, tarjota omaa panostaan. Yksi esille tullut keino olisi riistakamera. Näitä virittelemällä yhdessä paikallisen metsästysseuran kanssa voitaisiin saada tietoa hirvien todellisesta määrästä. Myös jahteihin voisivat metsästystä harrastamattomat osallistua havainnoitsijoina. Saattaisi vähentää luuloja ja lisätä luottamusta molemmin puolin.
Olen nähnyt muutamalta videolta , kun laumanvartijakoira tappaa suden , kuin torakan. Lauma voi olla jo kovempi vastus.
Varsinainen paimenkora on sudelle helppo saalis . Siitä ne sudet näilläkin kulmilla alkoivat teurastuksen .Seuraavana vuorossa olivat lampaat (kymmeniä) ja muut pienemmät kotieläimet. Heinä-elokuussa uhka on suurin , kun sudet opettavat pentujaan suden tavoille.
Monimuotoisuuden nimissä ollaa esittämässä siirtymistä kotieläinten metsälaidunnukseen. Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoittaa lampuri puolensadan menetetyn lampaan kokemuksella asian haasteista. (mielipiteet/ lukijalta). Tekstin perusteella voi päätellä , että aina ei oikea käsi tiedä , mitä vasen tekee (valtionhallinnossa). Onko monimuotoisuus todellakin sitä , että viedään lampaat suden ruoaksi?
Plataanpa vielä tuohon kasvatustiheyteen. Koivu kasvatetaan harvemmassa , kuin havupuut. Jos on kyseessä sekametsä , oikea kasvatustiheys on jotain näiden kahden väliltä . Käytännössä monesti se koivu kuitenkin on lisäämässä kasvatustiheyttä , jolloin sen hyöty muuttuukin haitaksi.
Ensin koivu tai koivuryhmä vioittaa istutetun havupuun . Sen jälkeen koivut kilpailevat toisensa hengiltä ja kaatuvat maatuen varsin nopeasti . Monikaan ei edes huomaa , mitä on tapahtunut , syyttää kenties vain huonoja taimia tai hirviä havupuun heikosta laadusta.Kuvatulta alueelta löytyi jopa ötökkälakirajaa ravisuttava kohta. Katkenneita runkoja oli satoja pienellä alueella ja yksittäisiä pökkelöitä lähes koko palstalla. Huomionarvoinen seikka kuitenkin oli , että hyvän runkomuodon omaavat puut olivat säilyneet lähes täysin ilman vaurioita. Lähekkäin kavaneista puista toinen oli poikkeuksetta katkennut , hoikat rungot lähes kaikki.
Muutaman kilometrin etäisyydellä oleva kuusikon tiheän kasvatuksen kokeilu on surkeaa katsottavaa. Harvennuksen (2) jälkeen tuulenkaatoja on paljon ja osa alueesta on hakattu tämän takia aukoksi. Viereisellä normaalisti kasvatetulla alueella ei ole mainittavia vahinkoja.
Tiheää kasvatusta on kokeiltu ja kokemuksista olisi syytä ottaa opiksi. Kasvatustavan ongelmat ovat nähtävillä valitettavasti vasta vuosikymmenten kuluttua.
Kolmas kuva antaa odottaa ilmeisesti itseään. …mutta odotellaan.
Tuo lehtipuiden käyttäminen apuna männyn laadun parantamiseksi vaatii erityistä tarkkuutta. Useimmissa tapauksissa mänty on saanut jo pahasti ”siipeensä” , joskus jopa kuollut , kun on todettu , että metsälle pitäisi tehdä jotain. Latvus on kärsinyt ja uusi latvakin on kenties jo syntynyt . Laadukkaaksi aiotusta puusta on tulossa silkkaa kuitua.
Puhtaat koivikot kasvatetaan havupuita harvemmassa juuri siksi , että puiden rungot järeytyisivät sopivassa suhtessa pituuskasvun kanssa. Miksi kuitenkin jotkut pyrkivät taistelemaan luonnonlakeja vastaan kasvattamalla puuta yli puolta tiheämmässä ? Sama koskee sekametsiä. Miksi niitä koivuja on siellä taimikossa jopa tuhansia lisänä , kun taimikko olisi muutenkin jo riittävän tiheä?
Tämän harrastelun tuloksena syntyy tiheän näköinen , mutta harvennuksen jälkeen usein harva nuori metsä , jota luonto vielä harventaa lisää varsinaisen hakkuun jälkeen , harvennuksen myöhästyessä jo sitä ennen.Jossakin on esitetty turistimetsästystä keinoksi metsästäjäpulan torjumiseksi. Vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen aiottuun nähden.
Varsinkin hirvien jahtaaminen on aikaa vievää ja harrstuksena kohtalaisen kallis . Jos tähän yritetään vielä ympätä kaupallisuutta mukaan , aiheutetaan lisäpaineita harrastuksen kustannuksiin mahdollisesti kasvavien maanvuokrien muodossa. Tämä puolestaan vähentää harrastuksen kiinnostusta tavallisen rahvaan , joita suurin osa metsästäjistä on , keskuudessa .
On varsin sinisilmäistä uskotella nykyisessä vallitsevassa taloustilanteessa , että Suomeen olisi tulossa ulkomailta merkittävää määrää maksukykyisiä metsästäviä matkailijoita tai , että kaupunkilaiset suuntaisivat harrastustoimintaansa kauaksi korpiin kiristyvän talouden aikana.Metsästys säilyttää kiinnostavuutensa , kun hinta /laatusuhde on kohdallaan. Kustannuksia ei voi juurikaan nykyisestään kasvattaa tai metsästettävän riistan määrää vähentää , mikäli toivotaan harrastukselle jatkuvuutta. Hirvikannan hallinta tarvitsee jatkossakin metsästäjiä , koska laimea innostus metsien hoitoon on tehnyt erinomaistet olosuhteet hirvikannan uudelle nousulle.
”mehänpojalle”
Älä puhu yltiöpäisistä metsästäjistä vaan epätoivoisista maaseutuyrittäjistä , jotka yrittävät metsästysmatkailun avulla pysyä hengissä. Metsästysmatkailuajatus on lähtöisin yrittäjiltä , harvemmin metsästäjiltä ….ja metsästäjät tietävät ,että metsästettävää on hyvin vähän , moni matkailuyrittäjä ei valitettavasti ole” kartalla” tämän asian suhteen…
A.Jalkaselle:
Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.
Puhutaan esim . koivupulasta ja kasvatusvaikeuksista. Kuitenkin istutusaloille ilmestyy tuhansia , jopa kymmeniätuhansia koivuntaimia. Puuttuu vain tekijöitä , jotka harventavat ne oikeaan tiheyteen.
Hirvikannan rakenteesta vielä sen verran , että kanta koostuu paljolti hyvin nuorista yksilöistä , joiden lisääntymiskyky on vielä heikko.
Miksi sitten sonneja on ammuttu enemmän ? Osittain siksi , että ne ovat aina laillista riistaa. Toisaalta vasta aivan viime vuosina hirvikannan vähennyttyä voimakkaasti on vältetty naaraiden ampumista , koska on epäilty eläimiä olevan vähän. Kun ammutaan naaras , ammutaan usein kolme yksilöä samalla kertaa (vasat sisällä). On myös metsästäjiä , jotka eivat ammu naarasta tai vasaa periaatteen vuoksi . Nyt on kuitenkin jouduttu tilanteeseen , että on verotettu liikaa lisääntymiskykyisiä uroksia.
