Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Uskoa ja toivoa voi ihan ilman kuluja 🙂
Tämä jessen mainitsema ”ulkoistaminen” on varsin yleinen alueyrittäjien käyttämä tapa toimia. Jos leimikot eivät ole urakointisopimusten mukaisia , hakkuusuunnitelmaa päivitetään (leikataan /palstaan ei kosketa ollenkaan). Tähän joudutaan turvautumaan jo senkin vuoksi , että tekijät eivät halua ottaa vastuuta siitä , että homma menee pieleen kelvottomien olosuhteiden vuoksi.
Jesse-herrakin on innostamassa metsänomistajia aktiiviseen toimimattomuuteen , josta ei hyvä seuraa kenellekään. Olen pikkuisen , (vaikka asia ei minulle varsinaisesti kuulu) , varoitellut väkeä , että epäkurantit palstat voivat jäädä käsiin. Sillä ei ainakaan taloutta nosteta , jos omat mokat laitetaan kiertoon ja aiheutetaan taloudellisia murheita toisille. Talous saadaan kuntoon vain tekemällä asiat vähän paremmin , kun ennen ja niin , että jokainen hoitaa oman ruutunsa kunnolla. Jesselle tämän viimeisen asian ymmärtäminen tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia.
Eli palataan vanhoihin hyviin aikoihin , jolloin miehet kalastivat ja metsästelivät ja naisväki teki muut työt.
Minäkin olen jo aloittanut paluun entiseen kalastelemalla (lomalla).
Hyvät kuhapaikat on tiedossa , jos talous painuu yleisesti vielä pahemmin kuralle . Metsästyskin on sen verran hallinnassa , että nälkäkuolema ei uhkaa ainakaan ruuanpuutteen takia. Entiselle perunanviljelijälle ei myöskään tule ongelmia , jos joutuu kasvattamaan lisäsärpimet itse.Tuo metsäkeskuksen muistutus taimiokoiden perkaamistarpeesta on lähtenyt nähdyistä virheistä. Saamani käsityksen mukaan metsänomistajia kehotetaan heinäämään ja vapauttamaan istutetut taimet liian lähellä kasvavista lehtipuunvesoista. Tämä siis tarkoittaa sitä , että taimikko hoidetaan kuntoon ajoissa ja paljon ennen , kun istutuksesta on kulunut 10 vuotta.
Taimikonhoitoon maksetut tuet ovat aiemmin ohjanneet valitettavasti hyvästä tarkoituksesta huolimatta joissakin tapauksissa viivyttelemään hoitotoimien aloitusta. Taimikkoon on siis menty vasta , kun kemera-ehto on täyttynyt. Tällöin on oltu kuitenkin jo selvästi myöhässä. Metsäkeskuksen muistutuksen tarkoitus on ohjata metsänomistajia välttämään tämä virhe.
alkuperäisen jutun linkki : http://www.metsakeskus.fi/ajankohtaista /”Taimikko tarvitsee apuasi”…ettei tarvitsae selitellä…
Metsäkeskuksen muistutukset ovat enemmän kuin paikallaan. Taimikonhoidon puutteisiin on ruvettu tarttumaan entistä tehokkaammin siitäkin syystä , että nimenomaan energiapuiden ronkkiminen taimikoista on ollut sille taimikolle erittäin tuhoisaa . Vielä pahemmaksi tilanne on mennyt , jos ei ole tehty yhtään mitään . Tarkastusraporttien tulokset ovat olleet varsin surkeaa luettavaa , joten olisikin ihme , jos tilanteeseen ei olisi reagoitu millään tavalla.Ongelma on ollut valtakunnallinen.
Eikös kuitenkin ole hyvä , että edes joku huomauttaa ajoissa taimikon olevan hoidon tarpeessa. Kaikilla ei ole aikaa tai ymmärrystä näiden havaintojen tekoon. Jos toimissa myöhästytään , voi urakka olla monelle jo ylivoimainen ja uudistamiseen käytetyt sataset ja tonnit , ovat menneet täysin hukkaan.
Tuo hybridihaapa ei ole mikään uusi keksintö. Sitä istuteltiin jo runsas 40 vuotta sitten erään hiljakkoin lakkautetun sellutehtaan lähistölle kokeilumielessä ja kovassa uskossa sen mahdollisuuksiin. Lienevätkö tuolloiset taimet olleet myös ”pääkaupungin
lähipuutarhalta” , kun hybridistä ei tullutkaan mitään menestystuotetta.Hybridihaavan kasvatuksen niukka tutkimusaineisto saattaakin johtua siitä , että hommat on menneet alussa jo niin paljon penkin alle , että asiaa ei ole ollut tarvetta tutkia enää sen kummemmin. Vettä ei pysty viiniksi muuttamaan.
Joopa joo…Mikähän se kuormittaa luontoa lopulta enemmän ? Mummon pissi vai kyppitonnin pissiin säilytystä (myös kiinteät eritteet) ja jatkohuoltoa varten tehty laitteisto? Kun tähän vielä lisätään mahdollinen ”tuotteen” keräily , tuntuu homma täysin hullulta. Ennen näihin toimituksiin riitti pelkkä monttu maassa ja riuku ja kourallinen sammalta.
Kummassako tapauksessa esim. hiilijalanjälki on suurempi?..ja tuo glyfosaatti on oikein käytettynä oiva apu heinien torjuntaan , jos tilanne niin vaatii. Säästyy paljon bensaa ja hikeä ja lopputulos on luonnonkin kannalta parempi . Kuten jo edelläkin on todettu , metsänkäsittelyn sopivalla ajoituksella voidaan välttää glyfosaatin käyttö kokonaan.
