Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Virkistysmahdollisuuksista voidaan olla montaa mieltä . Itse en näe jatkuvapeitteisiä palstoja kovinkaan houkuttelevina . Vaihtoehdon taloudellisuuskin on vähintään kiistanalainen.
Kannatta lukaista Juha Aaltoilan ansiokas kolumni .
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/kaupungit-ja-kunnat-tuottakaa-tukkia-1.16587
Gla : ”Porukoiden jatkuvuus on minunkin käsitykseni mukaan ongelma, ja samaan suuntaan vaikuttaa varmasti väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Ei jaksa lähteä Helsingistä 300 km:n päähän kotipaikkakunnalle hirvestämään.”
Paitsi , että ei jakseta lähteä hirvestämään , myös metsäpalstojen hoitaminen jää tekemättä . Perintöveroaukkokin kasvaa kaikkea muuta kun aluperin istutettua (jos sitäkään) puulajia . Pensaikko saataa olla jopa osuvampi ilmaus . Hirville on runsaasti ravintoa ja suojaa pusikossa , josta ei löydy luodinkaan metävää aukkoa.
Syyssateiden pehmittämä ja umpeen kasvava tiepohjakaan ei houkuttele harvoja metsästäjiäkään paikalle . Raiteita ei vieraiden teille mielellään tehdä. Monta metsästysvuokrasopimusta on purettu em syystä.Yllä olevassa kappaleessa käy ilmi se , että metsästyskäytön ulkopuolelle on jäämässä entistä enemmän alueita syistä , joihin metsästäjät eivät voi vaikuttaa . Näille alueille vähätkin hirvet kuitenkin keskittyvät asustelemaan. Jos ne hetkeksi erhtyvät alueelta poistumaan , tulevat kiireen vilkkaa takaisin vaaran uhatessa .
Nämä eläimet jäävät monesti myös pois metsästäjien havaintokorteilta , kun pelkän kuullun rytinän tai vanhojen jälkien perusteella ei havaintokorttiin merkintöjä tehdä. Saattaa jopa käydä niinkin , että havaintokorttiin tulee pyöreä nolla alueelle jäävän kannan kohdalle , kun kaikki nähdyt hirvet on ammuttu , eikä muita havaintoja ole. Seuraavana vuonna ei sitten metsästetä …. eikä sitä seuraavana . Hyvin paikallinen, hoitamattomalle metsäpalstalle majoittunut hirvipopulaatio puolestaan jatkaa kasvuaan kaikessa ruhassa tarjotakseen myöhemmin katsantokannasta riippuen mukavia tai epämukavia yllätyksiä.…oman lisähaasteen metsästykseen tuo myös nopeasta hirvikannan vähentämisestä johtuva kannan rakenteen voimakas vinoutuminen . Vinoutuman oikaiseminen vaatii paikoin rajoituksia metsästykseen . Kantaa on kasvatettava , jotta terve kehitys turvataan.
Gla: ”Valtioneuvosto on asettanut periaatepäätöksessään 9.3.2001 tavoitteeksi, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tämän päätöksen tueksi on tehty mm. ohjelma ”Tieliikenteen turvallisuus 2006-2010”, jossa mainittujen toimenpiteiden avulla tavoite pyritään saavuttamaan. Yhden toimenpiteen mukaan tulee ”hirvieläinkanta pitää suunnitelmallisesti niin pienenä kuin luonnon kannalta on mahdollista.”
Muita toimenpieitä olivat mm riistakäytävien teko valtaväylien ali(yli= ei toimi) . Nämä käytävät on jostakin syystä aina ensiksi raakattu pois tienrakennusohjelmasta . On tyydytty tekemään pelkkiä aitoja , jotka katkaisevat eläinten (ei pelkästään hirvien) luontaiset reitit suurillakin alueilla . Tämän seurauksena aitaan v#####ntunut ja vauhkoontunut hirvi kohtaa tiensä pään ylittäessään valtaväylää aidan viimeisen tolpan jälkeen . (Kuopion läheltä löytyy konkrettisia esimerkkejä)
Entä onko teiden varsilla riittävästi esteetöntä näköalaa havaita tien ylitystä mielivä sorkkaeläin ? Ainakin pienemmällä tieverkolla pusikko kasvaa tien varsilla ojaan saakka , joten kohtaaminen pitkäjalkaisen luontokappaleen kanssa tulee varmasti yllätyksenä. Metsien ja teitä reunustavien alueiden asiallisela hoidolla voidaan vähentää merkittävästi hirvionnettomuusriskiä .
…..ja keveneekö jalka hirvivaroitusmerkin kohdalla?Kun yllä mainitut tekijätkin otetaan huomioon liikenesuoritteen 20%:n kasvun ohella verrattavaan ajankohtaan ( v 93) nähden , voidaan päätellä , että hirvikanta on jopa tuota ajankohtaa alhaisemmalla tasolla.
On syytä muistaa , että hirviongelmat ovat useamman osatekijän summa . Metsästäjät ovat tätä summaa pienentäneet. Ovatko muut tahot olleet yhtä aktiivisia toimissaan?Ilosa uutisisa Anttonille. On selvästi nähtävissä , että hirvenmetsästäjien määrä tulee laskemaan jyrkästi tulevina vuosina (ehkä jopa alle 1 %:n) Pelkkä raitis-ilma ei tunnu enää nuorempaa polvea kinnostavan . Saalista on tarjolla entistä harvemmille ja elävän hirven näkeminen pari kertaa vuosikymmenessä ei riitä tekemään harrastuksesta mielekästä.
Mitenkäs sitten suu pannaan , kun osaaminen jahtimailta katoaa ja hirvien elinolosuhteet paranevat nykyistä tahtia ? Jo tähän mennessä on nähty ja todistettu , kuinka nopeasti liian alhaisen metsästyspaineen seurauksena hirvet täyttävät maan ja tienoot .
Onkin melkoista taiteilua pitää hirvikanta sillä tasolla , että vahinkoja syntyy mahdollisimman vähän ja metsästysharrastus säilyttää kinnostavuutensa . Kaikkia eläimiä ei pystytä kaatamaan , koska piilopaikkoja riittää , ja jos/kun metsästäjäkato yllättä , hirvikanta lähtee ennenäkemättömään kasvuun……..Mehtäpojalle tiedoksi , että viime vuonna pitäjän hirviluvista pystyttiin hyödyntämään ainoastaan 80% , mutta siitä huolimatta lupia haettiin tänä vuonna 20% viime vuotista enemmän. Lupia on siis haettu varmasti vähintäänkin riittävästi .
Hirvi ei ole enää este edullisemmalle puulajivalinnalle suurimmassa osassa maatamme . Viimeisimmilläkin ongelma-alueilla ollaan pääsemässä toivottuun lopputulokseen tehostetun pyynnin ansiosta. Hirvi ei ole enää taimikon kehityksen riskitekijä . Hoitamattomuus sitävastoin muodostaa kasvavan uhkan metsiemme tulevaisuudelle.Hirvikannan paisumien yhtäkkiä yllättävän suureksi ei välttämättä johtunut lainkaan metsästäjistä . Tutkijat ovat jälkikäteen tunnustaneet , että toimivia laskentamalleja hirvikannan kehityksen ennustamiseksi ei ollut . Sapluuna ei yksinkertaisesti toiminut kannan vomakkaimman kasvun aikana . Metsänomistajien passivoituminen omaisuutensa hoidon suhteen heitti vielä lisää bensaa liekkeihin.
Metsien yleisen peitteisyyden lisääntyminen oli vaikeuttamassa omalta osltaan hirvikannan arviointia . Peitteiset alueet jäivät luonnollisesti aktiivisemman metsästyksen ulkopuolelle jo pelkästään turvallisuus – ja eläinsuojelullisista syistä ( haavoittamisriski) .
Jokainen vähänkin hirvien elintapoja tunteva tietää , että eläin viihtyy parhaiten suojaisilla ruokamailla. Suosikkipaikkoja ovatkin autiotilat , joiden pellot kasvavat edelleenkin vähän heinää ja ojat runsaasti vesakkoa . Jos viereen osuu hoitoa vaille jäänyt uudistusaala , ovat olosuhteet optimaaliset hirven kannalta . Syrjäinen sijainti , umpeen kasvava tie tilalle ja tien päässä järeällä lukolla varustettu puomi varmistavat hirvile täysin riskittömän elinympäristön . Metsästyskielto alueella kruunaa kaiken .
Nämä tosiasiat on syytä pitää mielessä , jos arvostellaan pelkästään metsästäjiä hirviongelmista .Kyllä tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia eräille tunnustaa , että hirviä alkaa olla vähemmän kuin 20 vuotta sitten . Hirvi-invaasio oli ja meni .
Metsästäjät alkoivat vähentää paisunutta hirvikantaa huomattavasti ennen , kuin keskiverto mo tajusi , että vahinkoja on syntynyt ja elukoita on liikaa. Tuntuukin aika merkilliseltä tuo nykyinen vahinkovouhotus , kun kannan ollessa suurimmillaan vahinkoilmoituksia ei tehty merkittävässä määrin . Nyt sitten vaaditaan metsästäjien päitä vadille ja hirviä lahdattavaksi viimeistä elukkaa myöten , kun virhe on korjattu ja eläinmäärä puolitettu…… no taisihan tosiaan vielä viime vuosikymmenellä joku ”japsi” piileskellä viidakossa kuvitellen , että toinen maailmansota on vielä käynnissä…sallittakoon siis Anttoonin elää uskossan , kun ”(hirvi)sodan” päättymisestä on vasta muutama vuosi aikaa.
PS . Tämä ei ole kusetusta!Jokainen saa touhuta metsässän aivan kuinka haluaa , mutta jos muiden työpanos on tarpeen , tarvitaan hommaan myös selkeät säännöt . Nämä säännöt suojaavat tarvittaessa kaikkia osapuolia.
Jokamiehenoikeudet ja niden rajaaminen tuntuvat tässä tilanteessa hirvittävän kaukaa haetulta . Jos metsä on hoidon puutteessa , jälkien parsija on se taho , jonka toiminnalla on jotain merkitystä . Satunnaisella metsässä kulkijalla on vain jokamiehenoikeus , joka ei oikeuta kajoamaan toisen omaisuuteen.
”vihreen koneen kuskilta” jälleen tanakkaa ja monipuolisesti ajateltua asiaa ! Kiitos!
..vielä vähän tilastoista…
Hirvikolareiden määrä on vähentynyt 61% ”ennätysvuodesta” 2001 . Muutos on 3034 kolarista 1195:een epätoivottuun kohtaamiseen hirven kanssa .
Vuoden 2011 kolarimäärä oli alhaisin sitten vuoden 1993 . (Mikähän muuten oli liikennesuoritteen määrä v 1993 ? Ei ainakaan vuoden 2011 suoritetta suurempi)
Hirvien määrä on lähes puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna.
Vuoden 2011 jahtikauden kantaa leikkaava vaikutus ei vielä näy tilastoissa , mutta hirvien määrä on laskenut varmuudella edellisestä kaudesta.
Näitä taustoja vasten tarkasteltuna vuoden 2005 vahinkotilastot ja valtakunnan metsien inventointitulosten käyttäminen hirvikannan määrän ohjailuun on pahasti jälkijättöistä . Ollaan menossa vahvasti vika raiteille , jos jo pakastettujen ja syötyjen hirvien synnit luetan tähän päivään mennessä puolittuneen eläinkannan syyksi. Jos hirviä on puolta vähemmän , kuin huippuvuosina , on enemmän kuin todennäköistä , että vahingotkin ovat puolittuneet.
