Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ensin ei millään ja sitten vaikka kuinka….
Tuplaviesti poistettu
Kertomani tapauksen metsä olisi ollut hyvin nopeasti ongelmajätettä , jos omistaja ei olisi vaihtunut.
Hakkuu toteutettiin huipputehokkaasti ja taloudellisesti. Puillakin oli vain yksi ostaja , joka tosin välitti puita muuallekin , kun omaan käöyttöön.
Korjuun toteuttanut yritys sai sopivasti tekemistä hiljaisen alkusyksyn ajaksi. Olisi ollut muuten lähtö työn perässä satojen kilometrien päähän eri maakuntaan.Uudistaminen sujui myös mallikkaasti . Äes palstan nurkkaan ja töihin. Samalla vaivalla tuli alue myös kylvettyä(made by MKP). Taimikko on lähtenyt kasvuun hienosti ja on aivan normaalia (jesselle tavatonta) , että taimikko harvennetaan , kun karsiutuminen on alkanut. Sopivasti lisää tilaa jäljelle jääville taimille johtaan sellaiseen kasvuun , että kateelliset ulkopuoliset (jessen tavoin) eivät pysy nahoissaan.
Raakapuun laji ja laatuko ongelma?
Tulin juuri vuosittaiselta pyörälenkiltä , jolloin käyn tarkistamassa , mitä kuuluu viime vuosituhannen lopulla hakatulle ja kylväen männylle uudistetulle metsäkuviolle.Hyvin on uudistuminen onnistunut hirvistä huolimatta . Nyt tarvittaisiin vain ahkeria käsiä harventamaan liiat taimet pois.
Urakkaa piisaa , sillä alue oli silloin suurin Suomessa tehty aukko , vähän vajaa 50 ha . Alueen äestänyt ja kylvänyt koneenkuljettajakin kehui työmaan olleen siihen mennessä paras hänen toteuttamansa. Pitkän linjan amattilaiselta se on paljon sanottu.Hakkuutyössä mukana olleena metsän kehitys kiinnostaa erityisesti . Tuleva metsä on taatusti laadultaan ja määrältään paremmpi , kuin se , joka massiivisella hakkuulla korjattiin. Paikoin heikolle hoidolle jäänyt keppimetsä ei ollut edes kaunista katsella. Mahtui alueelle tosin puisempiakin kohtia , mutta puiden ikä oli jo liian korkea ja tuotto lähellä nollaa.
Entiselle omistajalle metsä ei liene merkinnyt kovinkaan paljoa , mutta uusi omistaja pisti tuulemaan niin , että tuntui. Monimuotoisuutta kohennettiin kertaheitolla reippaasti. Saatiin aikaiseksi todella suuri yhtenäinen metsäkuvio , joita on liian harvassa nykyään. Tässä oli äriesimerkki siitä , että toisille on tärkeää omistaa metsää , toisille taas saada metsästä rahaa.
”Puun poltto on jäämässä välivaiheeksi”
””Metsäpoliittisen selonteon valmistelussa on tullut esiin vahva näkemys, että markkinatalous ohjaa puun tuotantoon, jossa arvonlisä on polttoa korkeampi.”” (forest.fi )
Tämä lainaus ei oikein tue avaajan käsityksiä , ei myöskään se , että Metsä Group on lisännyt palveluvalikoimaansa metsän uudistamisen varmistamiseksi tehtävän uudistamispalvelun taimitakuulla.
Siinä huolehditaan , että uudistusala lähtee nopeasti ja varmasti uuteen kasvuun. ”Energia-asento” ei ole millään muotoa tavoitteena. Group huolehtii maanmuokkauksen ja istutuksen lisäksi myös varhaisperkauksesta. Metsänomistajan vastuulle jää jatkohoito , jos on tarpeellista. Selkeä tavoite on pyrkiä ensiharvennukseen ilman mitään välivaiheen puuhasteluja nuorissa metsissä.Tilan koko ei ollut tutkijan mielestä oleellisin tekijä , vaan osaaminen ja aktiivisuus. Pienemmillä alueilla on paljon helpompaa pitää asiat kunnossa , kun liian isoilla. Työ ei ole ylivoimaista , kun taitoa ja haluja riittää. Mertsuripulaakaan ei tarvitse valitella , kun tekijä löytyy omasta takaa. Tarvittaessa voi tarjota apua naapurillekin.
Metsäntutkimuslaitoksen voisi olla hyvä aloittaa tutkimus kustannustehokkaasta puuntuotannosta. Koko ketju taimesta tuotantolaitokselle olisi asetettava suurennuslasin alle.
Yllättävän monessa kohdassa aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Näitä kipupisteitä ei valitettavasti läheskään aina tunnisteta , kun yhteiskunta tai ketjun seuraava /t lenkki hoitavat asiat kelvolliselle tolalle toisten puolesta. Yleisesti tutkimuksissa keskitytään vain kapeaan sektoriin tai yksityiskohtiin. Kokonaisuus on harvoin täysin hallinnassa.
Vertailun vuoksi… 100 litraa kantokäsittelyainetta riittää aukolla noin 200 m3:n hakkuun kantojen käsittelyyn. Yhdistelmäkorjuussa pienten runkojen joukkokäsittelyä käytettäessä kuluu kantokäsittelyainetta jopa viisi litraa valmistettua puukuutioa kohden. Jos runkojen koko on pääsääntöisesti alle 10 cm rinnan korkeudelta voidaan päästä (?) tätäkin suurempiin kulutuslukuihin. Mitä enemmän keräilykaatoa , sitä enemmän aineen ohivirtausta . Nipun ensimmäisellä rungolla ohivirtaus on vähäisintä , viimeisellä puolestaan moninkertainen todelliseen tarpeeseen verrattuna.
Energialaitokset evät valitettavasti oikein usko tuhon puu/risu hommaan. Ihmisten lämmönsaanti varmistetaan kivihiilellä ja venäläisellä hakkeella. Sikäli kyllä kannattaa niitä metsänkasvatus konsteja parannella , että paksumpi puu saattaisi kiinnostaa enemmän. Kemeralla höystetyt risut ovat liian kallista puuta energialaitoksille.
