Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vapaasta metsästysoikeudesta puhuvat vain henkilöt , jotka eivät henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi kykene toimimaan ryhmässä. Sooloilijoiden saliit jäävät tunnetusti vähälukuisiksi. Pelkällä tunteenpalolla ja uholla ei kaadeta yhtään otusta.
Mehänpojalle tiedoksi.
Kuluvalle metsästyskaudelle on myönnetty nykyisen hirvikannan tuottoa enemmän kaatolupia. Jostakin syystä seurueet , jotka valittivat viime syksynä hirvien vähyyttä ja jahtikauden havaintotiedot tukivat heidän kantaansa , hakivatkin keväällä enemmän tai vähintään viimesyksyisen määrän kaatolupia. Jos luvat käytetään , ei kannan kasvusta ole pelkoa.
Taimikoita ei hoideta hirvitalouden ehdoilla , vaan metsätalouden ehdoilla. Normaali oikea-aikainen taimikonhoito riittää pitämään hirvet loitolla uudistusalalta. Viivyttely puolestaan tuplaa kustannukset alle kymmenessä vuodessa ja edistää samalla mahdollisuuksia hirvivahinkojen syntymiselle.
..ja minäkin olen kärsinyt hirvivahingoista peltopuolella. Peltohirvien metsästyksen lisäksi raivasin pellonvarsipajukot ja läheiset taimikot kuntoon. Miltei päivittäiset hirvien vierailut loppuivat tyystin näillä konsteilla.
Metsäyhtiöiden suosima lehtipuiden totaaliraivaus ensimmäisen raivauksen yhteydessä on karkottanut hirvet varsin tehokkaasti taimikoista. Voimakkaat harvennushakkuut ovat myös vähentäneet hirvien kiinnostusta oleskella käsitellyyllä alueella ja sen lähistöllä.
Jos hirvestäjiä ei maillasi jostakin syystä näy , voit yllämainituin keinoin pitää ne pitkäjalkaiset kantturat poissa tiluksiltasi. Mikäli epäilet metsästäjien antamia havaintotietoja , kannattaa liittyä porukkaan ja osallistua , jos ei metsästykseen , niin ainakin havintoaineiston keruuseen . Vain olemalla mukana sinulla on mahdollisuus vaikuttaa .
Riistahallinnossa on kannettu vastuuta hirvikannan kehityksestä , mutta kentällä kaikki ei ole aina toiminut suunnitelmien mukaan. On jo kauan kehotettu lisäämään yhteistoimintaa seurojen ja sidosryhmien välillä. Metsästystä joustavoittamaan tarkoitettua yhteislupamenettelyä on markkinoitu aktiivisesti . Siellä , missä yllä mainitussa on onnistuttu , ovat ongelmatkin vähentyneet merkittävästi.
Hirvilupien myöntäminen eri alueille sopivassa suhteessa saalistettavaan kantaan on ollut pitkään ongelmallista. Vanha metsästysalueen pinta-alaan perustuva lupapolitiika on ollut erittäin työläs muuttaa huomiooimaan hirvikannan tiheys pinta-alan sijasta.
Ennenhän luvat myönnettiin pinta-alan mukaan , vaikka alueella ei olisi ollut hirveäkään. Toisaalla jahti kesti vain hetken ja hirvikanta jatkoi kasvuaan . Samanaikaisesti tyhjien alueiden luvat jäivät käyttämättä eikä niitä voitu siirtää jahdin aikana sinne , missä metsästettävää olisi vielä ollut. (Tämä voi olla edelleen syynä paikallisiin hirvivahinkoihin)Tätä ongelmaa ryhdyttiin ratkaisemaan pitäjässämme jo yli 20 vuotta sitten. Muodostettiin koko pitäjän kattava yheislupa-alue. Kaatolupia voitiin tämän jälkeen siirtää joustavasti sinne , missä oli tarvetta . Yhteisjahteja järjestettiin niiden seurojen kanssa , joilla oli vaikeuksia kaatokiintiön täyttämisessä. Samalla lisääntyi muukin yhteistyö seurojen välillä. Hirvikannan kehitys saatiin hallintaan jo siinä vaiheessa , kun muualla alettiin vasta huomata, että otuksia on liikaa.
Suosittelisin yllä olevan perusteella maanomistajia vaatimaan vuokraajaa liittymään yhteilupanenttelyyn sen sijaan , että vuokrasopimuksella estetään kyseinen toimenpide. Vain toimintaa joustavoittamalla voidaan päästä haluttuun tavoitteeseen. Hirvet liikkuvat ja tämän vuoksi metsästyskäytäntöjenkin on mukauduttava tilanteeseen.
Kotimaisen usiutuvan energian nykytila huolestuttaa. Vastikään valmistunut Jyväskylän Keljonlahden suurvoimala on turvautumassa kivihiileen . Laitoksen piti alunperin toimia 70 %:sti puulla ja 30 % :sti turpeella. Käynnisysvaiheessa on kuitenkin käytetty huomattavasti enemmän turvetta (70%), kun todettiin ,että kattilan toimitusehdot eivät salli suunnitellun suuruista puun käyttöä. Nyt turve alkaa olla loppu eikä puutakaan voida polttaa korvaavaa määrää. Kivihiili jää siis ainoaksi vaihtoehdoksi turvata voimalan energiantuotanto .
Yksi pitkä talvi kuitenkin joudutaan odottelemaan kattilan päivittämistä kivihiilelle. Asian tuntevat toivovat hartaasti , että talvi on lauha ja lyhyt. Muussa tapauksessa voimalan asiakkaille tulee vilu!
Paljon puhutaan puun mahdollisuuksista korvata ydinenergiaa. Tosiasia kuitenkin on , että tarvittavat puumäärät ovat valtavat eikä energiayhtiöillä ole varaa ostaa kovin kallista puuta. Mitä pienempää , sitä kalliimpaa . Suurten määrien saatavuuskin on jo nyt ongelma.
Hyvästä tahdosta huolimatta on pakko ajatella taloudellisuutta ja varmuutta. On siis käytettävä edullisempaa tuontipuuta(=riittävän järeää) ja täydennyksenä kivihiiltä. Turpeen kohtalo näyttää jo vihreiden toimesta sinetöidyltä.
Puun käyttöä voitaneen lisätä edellytyksellä , että sitä on tarjolla tasaisesti ja , että sen hinta energialaitokselle toimitettuna on kohtuullinen. Huonolle hoidolle jääneet taimikot eivät kuitenkaan ole ratkaisu energiapuun tarpeeseen. Niistä saatava puuaines on kohtuuttoman kallista vaadittavan suuren työpanoksen vuoksi. Katse onkin käännettävä kuitupuun suuntaan tai energiapuuta on alettava oikeasti kasvattamaan.
Noin viisi vuosikymmentä sitten tapahtui seuraavaa. Hirvenmetsästys oli edennyt viimeseen lupapäivään ja kaikki kolme lupahirveä oli vielä kaatamatta . Metsällä oli harva joukko kylän miehiä jo osittain uskossa , että hirvet jäävät siltä vuodelta kaatamatta. Hernekeitto maanomistajille tuntui enemmän , kuin todennäköiseltä hirvisopan sijasta.
Kello lähenteli jo kolmea iltapaäivällä , kun yhden metsästäjän eteen asteli hirvi. Mies ampui …. ja latasi .Mies totesi hirven seisovan edelleen…hän ampui …ja latasi. … Kohottaessan katseensa latausoperaation jälkeen , mies näki seisovan hirven…hän ampui..ja latasi . Enää ei etumaastossa näkynyt liikettä. Metsästäjä käveli ampumasuuntaan ja yllätys oli melkoinen . Tantereella lepäsi kolme kuollutta hirveä.
Millainen mies olikaan ampujana , ja millainen ase hänellä oli ?
Metsästäjä oli haavoittunut sodassa oikeaan olkapäähän osuneesta räjähtävästä luodista.Oikeaa kättä ei voinut käyttää edes tervehtimiseen . Aseena oli lippaaton kertalaukeava sotilaskivääri , jonka lukon mies avasi polvea vasten iskemällä. Ampuminen tapahtui yhdellä kädellä ja lataaminenkin kesti kotvan aikaa , olihan käytössä vain yksi käsi ja panokset kaivettava taskun uumenista. Maltilla ja sisulla metsästys kuitenkin onnistui. Tuohon aikaan saalista ei käsitelty metsässä , vaan se kuljetettiin kylälle jatkotoimia varten.Kertomuksen sankari oli juuri lopettanut metsästyksen liittyessäni seurueeseen 40 vuotta sitten . Hirvenmetsästyksen käskynjaolla hän kuitenkin vielä vieraili ahkerasti ja antoi asiantuntevia neuvoja hirvien päänmenoksi.
Olen mehänpojan kanssa samaa mieltä siinä , että ratkaisut on tehtävä nimenomaan tosiasioihin perustuen. 5-10 vuoden viive tilastoissa tulee kuitenkin ottaa huomioon kaatomääriä päätettäessä . Hirvikanta karkasi kässistä nimenomaan tämän viiveen vuoksi. Nyt on sama tapahtumassa/ tapahtunut käänteisesti .
Kaatolupia tulee myöntää mahdollisille ongelma-alueille riittävästi , mutta vähäisen kannan alueilla metsästystä on rajoitettava. On aivan järjetöntä yrittää metsästää olemattomia hirviä samaan aikaan , kun jossain on luvat käytetty ja hirviä on edelleen ”yli kylkien”. Yleiseen hirvivainoon ei ole aihetta.
En erityisemmin halua syytellä yhteistyökumppaneitani, metsänomistajia (omakohtaista kokemustakin on), mutta vuosien mittaan tekemäni havainnot osoittavat selvästi metsänhoidon aktiivisuuden vaikuttavan hirvivahinkojen määrään .
Reikäperkaus ja energiapuunkasvatus ovat saaneet sanastossani kirosanan luonteen niiden haitallisten vaikutusten takia. Olen joutunut sullomaan valtavan määrän lehtipuiden vikuuttamia nuoria havupuitapuita laho-tavaralajiksi hakkuun yhteydessä (hirvet eivät ole pystyneet tekemään niin mittavia vahinkoja). Energiapuun kasvatusyritykset ovat puolestaan päätyneet kokemuksieni mukaan paljon odotettua huonompaan lopputulokseen (tilastot tukevat tätä havaintoa) . Ammattinsa osaava metsänomistaja ei tästä syystä edes ajattele energiavaihtoehtoa.
Viittaus laiskoihin on hieman pilke silmäkulmassa kirjoitettu. Näitä ”laiskoja ” on 90% metsänomistajista. Vain 10% huolehtii metsänsä kasvukunnosta oikeaan aikaan.Maaseudun tyhjeneminen (erityisesti P-Suomessa) ja etämetsänomistajuuden lisääntyminen ovat osaltaan parantaneet hirvien elinolosuhteita. Vesakoituvat autiotilojen pellot ovat mitä parhaimpia lisääntymiskeskuksia hirville. Hoitamaton perintöveroaukko umpeen kasvavan kytöpellon reunassa vain parantaa tilannetta.
Vieraalta paikkakunnalta saapuva metsästäjien joukko ei välttämättä heikon paikallistuntemuksen vuoksi pysty kovinkaan ihmeellisiin suorituksiin hirviä metsästettäessä . Vuosikymmenten kokemuksen ja hyvän paikallistuntemuksen omaavia metsästäjiäkin hirvet ” uunottavat” ajoittain saati sitten silloin tällöin metsästyksen pariin eksyneitä kaupunkilaisia , kivikatujen tallaajia.
Laiskalle kuusikon kasvattajalle hirvien poistuminen kuvioista olisi hirvittävä takaisku. Kuusen taimet häviäisivät varmasti kamppailun pajua , pihlajaa , haapaa ja koivua vastaan ilman hirvien tekemää ”taimikonhoitoa”. Omasta kokemuksesta voin kertoa , että puolenkymmentä talvehtivaa hirveä on oiva apu laiskalle metsänkasvattajalle. Tänä päivänä tätä apua ei ole kuitenkaan tarjolla riittävästi , joten on tartuttava sahaan.
Vähän Päijänteeltä pohjoiseen …. alueen pinta-ala n 4500ha , 11 miestä ja 4 koiraa.
– 29.9 : ei havaintoja hirvistä
– 30. 9: nähtiin ja saatiin yksi naarashirvi(ei vasoja)– 6.10. nähty emä , vasa ja yksinäinen hirvi
– 7.10 ei havaintoja hirvistä-13.10 nähtiin emä , kaksi vasaa ja uros (eivät yhtenä ryhmänä) , joista kaadettiin yksi vasa ja uros
-14.10 ei havaintoja-20.10 näköhavainto hirvilehmästä , yksilö , jota koira haukkui pysyi pusikon suojassa ja poistui naapurin alueelle
-21.10. nähtiin vilaukselta emä ja vasa , käyttivät ryteikköä onnistuneesti näkösuojana , yksinäinen uros noudatti samaa taktiikkaa ja säilytti henkensä
– eivät pysähtyneet haukuttavaksi, koira seurasi urosta yli 5 kilometriä tuloksetta-jahtipäivän pituus keskim. 7 tuntia , mukana 9-11 metsästäjää ja kaksi tai kolme koiraa/päivä , koirat GPS seurannassa
