Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ravinnon puute alentaa vasatuottoa. Kaksosvasojen osuus on tuolloin pienempi. ”Iskussa” olevien hirvisonnien vähäisyys puolestaan vaikuttaa siihen , että naarailla ei ole partneria sopivalla hetkellä , vaan mahdollisesti vasta jälkikiiman aikaan. Tämän seurauksena vasat syntyvät myöhemmin ja ovat luonnolliseti pienempiä metsästyksen aikaan. On myös mahdollista , että myöhään synytnyt vasa ei selviä tulevan talven yli , vaikka olisi onnistunutkin välttämään metsästäjän luodin.
Jo tänä vuonna eniten metsävhinkoja aiheuttavien vasojen määrä tulee laskemaan , koska naaraita on metsästetty kuluneella jahtikaudella tehostetusti. Jatkossa kuitenkin vasojen määrä suhteessa koko kantaan kasvaa , kun hirvikannan rakennevääristymä saadaan korjattua.
Metsien tehokkammalla hoidolla voidaan hirvikarja ohjata metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaille alueille. Hirville ei ole mikään pakko syöttää istutettuja tai kylvettyjä taimikoita , ravintoa riittää nykyiselle määrille muuallakin yllin kyllin.
Tarkennus:
Poliisi antaa kyseisen tehtävän SRVA-ryhmän tehtäväksi ja ainoastaan johtaa tehtävää . Ryhmä joko karkottaa tai eliminoi pedon. Metsästyslaki ei koske tätä toimintaa. Ainoastaan riittävästä turvallisuudesta ampumistilanteissa on huolehdittava. Toimittaessa saadaan käyttää valolaitteita , ajoneuvoja ja jopa normaalissa metsästyksessä kiellettyjä pyyntivälineitä.
”Puun takunen” kiteytti ansiokkaasti sen mihin pyritään. Kansalaisten tasa-arvoisuuteen petojen suhteen . Jos peto jolkottelee asumusten tuntumassa , ei toimenpiteisiin saa vaikuttaa , onko asumus rakennettu puusta vai kivestä.
GLA:lle
….no ei tietenkään siellä vuosituhannen vaihteessa ja edelleen taimikkona olevalla alueella olla motolla töissä , vieressä kylläkin.
Tämä yhtiöidenkin metsienhoito on saanut viime vuosina aivan uutta terävyyttä . Saman asian soisi toteutuvan yksityisellä puolellakin nykyistä paremmin. Malliin , että metsään mennään hammasta purren raivasussahan kanssa vasta ennen ensimmäistä hakkuuta , olisi saatava kiireesti muutos. Pahinta tietenkin on , että se työ teetetään motolla ja sitten ihmetellään , että on ammattitaidoton kuski ja metsäyhtiö varastaa puita , kun palstan puista rakennettu pino jää matalaksi ja metsä on kuin pommituksen jäljiltä.
Kun metsänhoitotyöt tehdään ajoissa , säästetään työkustannuksissa , edistetään puiden kasvua , vähennetään luonnontuhoriskejä ( hirvituhotkin ovat niitä) ja alennetaan myöhemmäässä vaiheessa korjuukustannuksia. Perus metsänhoito riittää tähän. Mikä siinä on niin vaikeaa???Eniten metsänhoidosta hyötyy maanomistaja.
Kuten metsuri motokuskikin totesi , hirvet kyllä löytävät ruokamaansa heikolle hoidolle jääneistä taimikoista. Suurimmassa osaa pitäjäämme on hyvin niukasti hirviä ( 10 seurueen alueella alitiheys , kolmen alueella kohtalainen 2-4/1000ha), mutta yllättäen yhdeltä nurkalta löytyikin tihentymä. Lähes kaikki alueen hirvet ovat vaeltaneet tämän yhden kulmakunnan risukoita harventamaan. Laaja-alaiset hoitamattomat taimikot ovat herkullisimmillaan.
Vielä toteaisin GLA:lle tuosta monimuotoisuuden säilymisestä … Monimuotoisuus ei ole mitenkään uhattuna. Tämän voi todeta , jos liikkuu vähänkin enemmän metsissä. Lehtipuitakin pyritään jättämään metsäkuvioille ainakin 10% , mutta ensimmäisessä taimikon perkuussa ne poistetaan aukkopaikkoja lukuunottamatta kokonaan. Myöhempi versonta ehtii kyllä varmistamaan riittävän lehtipuiden esiintymisen metsissämme.
Nykyinen vouhotus monimuotoisuudesta on aiheuttamassa tilanteen , että varsinainen puiden kasvattaminen talouskäyttöön on unohtumassa ja metsissä kasvaa kohta kaikkea muuta , kun kohtuullisin kustannuksin jalostukseen päätyvää puutavaraa ladusta puhumattakaan.
GLA:lle.
Olen harvennellut yhtiön metsiä lähes kymmenen vuotta. Alueen taimikot , joihin viittasin , ovat olleet hirvivahinkojen oslta kriittisimmässä vaiheessa hirvikannan ollessa korkeimmillaan. Tehometsästys on toki vaikuttanut siihen , että hirvet ovat vähentyneet tuollakin tienoolla merkittävästi .
Työalueeni ei rajoitu ihan yhteen tai kahteen kinkeripiiriin , vaan toimin usean eri pitäjän alueella. Selvyyden vuoksi totean , että yhtiön tila , josta on kuva lukijoiden kuvissa , ei ole lähelläkään oman seurueeni metsästysaluetta , mutta tunnen tilan kohtalaisen hyvin työkokemuksien perusteella.
Oman seurueen metsästysalueista lähes puolet koostuu kahden eri metsäyhtiön maista. Myös niillä olen tehnyt harvennushakkuita ja tietenkin metsästänyt.
Tehokas metsienkäsittely oikea-aikaisine hoitotoimenpiteineen , on alentanut hirvikannan tasolle 1/1000ha. Toki metsästyskin on ollut tehokasta , mutta ne hirvet , jotka alueelle eksyvät , siirtyvät nopeasti paremmille ruokamaille naapuriseurueiden alueelle. Pysyvää paikallista kantaa ei enää ole.
Seuraan työn ja harrastuksen puolesta varsin aktiivisesti sekä Finsilvan , että UPM:n metsien hoitoa ja käsittelyä. Energia-asentoa ei kumpikaan firma tunne (pl unohtuneet kuviot) ja lehtipuuta jätetään taimikkoon n 10 % , jos on tarve. Taimikoiden varhaisperkausalueilla ei montaa lehtipuun alkua nää . Ei nää muuten hirvien jälkiäkään.
GLA:lle
Kuva ei tällä kertaa ole passiivisen metsänomistajan mailta , vaan pieni pläntti muuten hyvin ja tehokkaasti hoidetusta yhtiön metsästä. Yksityisen mailla näitä kuvauskohteita ei tarvitse kovin kauaa etsiä , mutta nykyisin aktiivisemmin metsiään hoitavien yhtiöiden mailla heikolle hoidolle jääneet alueet ovat jo harvinaisia ja pienialaisia.
Satojen hehtaarien metsäalue , jolla nyt työskentelen sisältää rusaasti puhtaita männyntaimikoita (paino sanalla runsaasti) . Hivitiheys on ollut pitkään korkea . Alueella metsästävät vain yhtiön herrat edustusjahdeissaan. Ampuvat eläimiä vain sen verran , kun huvittaa. Talvehtiva kanta jää aina vahvaksi.
”Kaikki lehtipuu pois havupuutaimikosta”-ajatus on toiminut hirvien torjunnan kannalta erinomaisesti. Hirvet ovat psyneet vesistöjen rantojen ja ojanvarsien pajukoissa tekemättä vähääkään vahinkoja laaja-alaisissa männyn taimikoissa .
Hirvivahinkojen torjunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää , että ylimääräinen lehtipuuaines poistataan taimikosta mahdollisimman varhain . Tämä varmistaa myös sen , että lukijoiden kuvissa -koivu ” hoitaa” taimikkoa – tilanteeseen ei jouduta koskaan. Mutta jos välttämättä haluaa hirvistä riesan itselleen , voi lehtipuuvesakon antaa rehottaa kaikessa rauhassa. Hirvi talvehtii (monen pitäjänkin hirvet ) siellä , missä on runsaasti ravintoa.
Tarkennus:
Hirven metsästyksestä pidättäytymisellä on tarkoitus vauhdittaa päätöksiä , joilla mahdollistetaan asutuksen keskellä ja tuntumassa toistuvasti vierailevan ja kotieläinvahinkoja aiheuttavan pedon välitön eliminointi. Saloilla pysyviä petoja ei ole tarkoitus häiritä.
. ja mitä tulee metsästysvuokrasopimusten mahdolliseen irtisanomiseen , sillä parannetaan vain hirvien elinolosuhteita. Suuret yhtenäiset pinta-alat takaavat varmimmin , että hirviä myös kaadetaan. Vuokraamattomasta alueesta muodostuu helposti rauhoitusalue , jonka lähialueellakaan ei metsästetä. Hirvet kyllä tietävät , minne paeta , kun metsästyspaine alkaa kohota niiden kohdalla.
Sitä hirvijahdista pidättäytymistä on väläytetty Suomenkin puolella keinoksi lopetta susien levittäminen asutuille alueille. Ja kukapa sitä nyt hyvää hirvikoiraa susille syöttää. En pidä lainkaan mahdottomana , että pohjalaiset ryhtyvät sanoista tekoihin ja pitävät hirvijahdista välivuoden.
