Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jossakin on esitetty turistimetsästystä keinoksi metsästäjäpulan torjumiseksi. Vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen aiottuun nähden.
Varsinkin hirvien jahtaaminen on aikaa vievää ja harrstuksena kohtalaisen kallis . Jos tähän yritetään vielä ympätä kaupallisuutta mukaan , aiheutetaan lisäpaineita harrastuksen kustannuksiin mahdollisesti kasvavien maanvuokrien muodossa. Tämä puolestaan vähentää harrastuksen kiinnostusta tavallisen rahvaan , joita suurin osa metsästäjistä on , keskuudessa .
On varsin sinisilmäistä uskotella nykyisessä vallitsevassa taloustilanteessa , että Suomeen olisi tulossa ulkomailta merkittävää määrää maksukykyisiä metsästäviä matkailijoita tai , että kaupunkilaiset suuntaisivat harrastustoimintaansa kauaksi korpiin kiristyvän talouden aikana.Metsästys säilyttää kiinnostavuutensa , kun hinta /laatusuhde on kohdallaan. Kustannuksia ei voi juurikaan nykyisestään kasvattaa tai metsästettävän riistan määrää vähentää , mikäli toivotaan harrastukselle jatkuvuutta. Hirvikannan hallinta tarvitsee jatkossakin metsästäjiä , koska laimea innostus metsien hoitoon on tehnyt erinomaistet olosuhteet hirvikannan uudelle nousulle.
”mehänpojalle”
Älä puhu yltiöpäisistä metsästäjistä vaan epätoivoisista maaseutuyrittäjistä , jotka yrittävät metsästysmatkailun avulla pysyä hengissä. Metsästysmatkailuajatus on lähtöisin yrittäjiltä , harvemmin metsästäjiltä ….ja metsästäjät tietävät ,että metsästettävää on hyvin vähän , moni matkailuyrittäjä ei valitettavasti ole” kartalla” tämän asian suhteen…
A.Jalkaselle:
Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.
Puhutaan esim . koivupulasta ja kasvatusvaikeuksista. Kuitenkin istutusaloille ilmestyy tuhansia , jopa kymmeniätuhansia koivuntaimia. Puuttuu vain tekijöitä , jotka harventavat ne oikeaan tiheyteen.
Hirvikannan rakenteesta vielä sen verran , että kanta koostuu paljolti hyvin nuorista yksilöistä , joiden lisääntymiskyky on vielä heikko.
Miksi sitten sonneja on ammuttu enemmän ? Osittain siksi , että ne ovat aina laillista riistaa. Toisaalta vasta aivan viime vuosina hirvikannan vähennyttyä voimakkaasti on vältetty naaraiden ampumista , koska on epäilty eläimiä olevan vähän. Kun ammutaan naaras , ammutaan usein kolme yksilöä samalla kertaa (vasat sisällä). On myös metsästäjiä , jotka eivat ammu naarasta tai vasaa periaatteen vuoksi . Nyt on kuitenkin jouduttu tilanteeseen , että on verotettu liikaa lisääntymiskykyisiä uroksia.
noista kolareista….. Auto kohtasi hirvieläimen vuonna 2011 4006 kertaa . Hirvien osuus oli 1195 , valkohäntäpeurojen ja kauriiden 2811 kohtaamista. Vertailun vuoksi poron kanssa kolaroitiin yli 4624 kertaa !
Lisääntynyt petokanta ja hirvien stressi , on lisännyt hirvien liikkuvuutta ja samalla ruokahaluja. Suhtessa huomattavasti pienempi kanta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia ja vahinkoja , verrattuna siihen , mitä tiheämmän hirvikannan ja pienemmän petokannan aikana tapahtui.
Suuri vasatuotto on historiaa. Tehokkainta hirvien lisääntyminen on suhteella kaksi naarasta yhtä sonnia kohden. Jos suhde on 4/ 1 , vasatuotto laskee merkittävästi. Kaikki naaraat eivät tavoita ”kumppania” sopivaan aikaan , josta on seurauksena tiinehtimättömyyttä ja jälkikiiman tuloksena syntyneitä heiveröisiä vasoja . Nämä myöhemmin syntyneet vasat eivät välttämättä kestä talven rasituksia . Usein syntyy vain yksi vasa kahden asemasta.
On harmillista , että hirvikantaa vähennettiin hätäillen . Nyt joudutaan painamaan jarrua , kun kannan rakenne on pahasti vinoutunut.
Kyllä se susilauma terrorisoi aikansa täälläkin tappaen kymmeniä kotieläimiä . Yksi lauman vauhkoonnuttama hevonen onnistuttiin täpärästi ja hyvällä onnella palastamaan suohaudasta. Susien muutettua ”muualle” on rauha vallinnut siltä osin , mutta nyt nuo karhut ovat tulossa riesaksi.
…muuten siitä hieholaumasta , jonka karhu hätisteli korpeen pohjoisessa Keski-Suomessa, oli kolme hukkunut suo-ojiin ja yksi edelleen kateissa.
Uskotaan , että taimikot on tarkastettu , mutta kuinkas hakkuuajankohdan kanssa kävikään…puut jätettiin järeytymään toistaiseksi. Hakkuisiinkaan ei tainnut olla suomalaisia tekijöitä tarjolla.
Olen vähän varoitellut tuosta ns. enrgian varjolla taimikoiden laiminlyönnistä. Hakkuut tehdään jatkossa silloin , kun puut ovat riittävän kookkaita ja korjuu on taloudellisesti kannattavaa. Se korjuuajankohta saattaa todellakin siirtyä monilla kohteilla huomattavastikin tuonnemmas, useita vuosia. Onko silloin enää tukiakaan keppimetsien kantohintaa pönkittämään? Todennäköisesti ei , koska jo nyt tuet ovat puolittuneet ja Euroopan tilanteen huomioon ottaen rahaa tarvitaan tärkeämpiinkin kohteesiin , kuin pusikoiden kasvattamisen tukemiseen. Voi tulla glyfosaatti useammankin kerran mieleen , kun puukaupoille pääsee vasta kymmenekin vuotta kuviteltua myöhemmin.
Partiopojalle:
Torjunta-ainepaketin käyttöohjeesta pitäisi ilmetä varoajat , jolloin uudelleenistutus on mahdollista. Aine on myös saattanut olla valikoiva torjunta-aine , jolloin vaikutus ei ulotu puulajiin , jota olet istuttamassa. Varmista asia kuitenkin ensin pakkauksen sisältämästä ohjeesta . Goglekin voi auttaa , jos torjunta-aineen nimi on tiedossa , mutta pakkaus hävitetty.esimerkki: http://www.agropoint.fi/ohjeet.html
