Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Terveisiä Brysselistä:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/punkti/susisysteemi-1.32359
Energiapuun korjuussa on kyse rahasta , ei asenteesta. Jos työstä ei saa kunnolla edes kuskin palkkoja ja koneen polttoainekuluja vastaavaa korvausta , ei kannata ihmetellä asian nihkeää etenemistä.
Vanhat koneet ja harjoittelijakuskit on jo kokeiltu vaihtoehto. Koneet on saatu hommissa lopullisesti romuksi (työ ei ole niin kevyttä , kuin luulisi) , noviisikuskit on saatu kyllästymään toivottomissa olosuhteissa , ja metsät lopullisesti pilalle kokemattomien harjoittelijoiden käsittelyssä. Kun nämä veijarit olisivat perehtyneet tämänkin ajan metsänhoidon saloihin raivaussahan kahvoissa , olisi lopputulos moninverroin parempi.
Asenneilmapiiriä pitäisikin kiireesti korjata puunkasvattajien puolella.Taimikot ajoissa kasvukuntoon , niin moni ongelma jää syntymättä ja uusia mahdollisuuksia avautuu.
A. Jalkasella on valitettavasti virheellinen käsitys siitä , että susilauman vakiinnuttua reviirilleen , kotieläinvahingot loppuvat. Tämä ei ainakaan tähän asti ole pitänyt kutiaan. Vuosittain syntyvät pennut opetetaan ”helpolla ” riistalla , kotieläimillä, petojen tavoille . Tämän takia olisi ihmisasumusten ja kotieläinten lähistöllä norkoilevat pedot lopetettava välittömästi , jos yksi karkotuskerta ei tuota tulosta. Laumassa toinen neuvoo toistaan , jolloin laumasta erkanevat nuoret yksilöt aloittavat saman ”rallin” jossakin toisaalla . Näin ongelma laajenee ja ihmisten viha sutta kohtaan kasvaa.
Mitä tulee arvailuihin metsästäjien mahdollisesti saamista rangaistuksista , on aivan varmaa , että rikoksesta tuomittu ei metsästä enää koskaan . Hän ei tule saamaan aseen hallussapitolupaa syyllistyttyään vakavaan rikokseen , josta on seurauksena ehdoton vankeustuomio. Tämä on erittäin ikävää niiden kohdalla , jotka ovat tunteneet toimivansa oikein . …Maaseutuväestön sympatiat ovat selkeästi jahtiin osallistuneiden puolella.
Taisi olla kysymys ”Tarjan ” tekstistä….
Energiaomavaraisuutta ei kovin kauaa turvata , saati lisätä , maksamalla olemattoman pienen puun kantohinta tukien muodossa ja tekemällä korjuutyö käytännössä talkoolla.
”Timppa” kiinnitti mielestäni huomiota asiaan , johon kannattaisi paneutua syvemmin. Normaali kaupankäynnissä lähdetään kuluttajan tarpeista , mutta metsän kohdalla toiminta on vähintäänkin nurinkurista. Monet vaativat vapauksia tuottaa tavaraa oman päänsä mukaan ja vain tuottajan ehdoilla , mutta kuluttajan tarpeet unohdetaan kokonaan tai niistä ei välitetä . Tässä tomitaan juuri niin kuin entisessä NL:ssä. Tuotetaan sinkkiämpäreitä , vaikka ei olisi kysyntää. Tuotannon tavoitteena pitäisikin enemmän olla vastata vallitsevaan ja tulevaan kysyntään huomioiden toiminnan kustannusvaikutukset koko ketjussa. Esim. metsänhoidosta tinkiminen lisää kustannuksia ja alentaa tuottoja jo seuraavassa portaassa. Näinmuodoin kilpailukyky kokonaisuudessaan kärsii.
Tämäkin kannattaa ottaa huomioon sopimusta tehtäessä…..
http://www.xn--metslehti-y2a.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=541
Sanomalehti Keskisuomalaisen sivuilta susikeskusteluun liittyvää kuva-aineistoa.
http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/45/62615.htm
….näyttää siltä , että susista ei tykätä ihan joka paikassa ,ja että elukkaa ei ilmeisesti sukupuuttokaan ole välittömästi uhkaamassa (salismäärästä päätellen).
Suomenselän metsäpeurojen tilanne on varmasti paljon huolestuttavampi. Suurella vaivalla pelastetut peurat ovat katoamassa susien suuhun.Kanta on alkanut taantua voimakkaasti petojen lisääntymisen myötä. Mikä olisikaan tilanne , jos petojen määrän olisi annettu kehittyä 700:aan yksilöön ? Nythän on vain ”huolehdittu” siitä ,että petokanta pysyy jokseenkin siedettävällä tasolla , 150-200 yksilössä . Suurempi määrä aiheuttaa valitettavasti vain huonoa mainetta pedolle itselleen.
Tarjalle toteaisin , että esittämäsi suositukset pitäisi päivittää , mieluiten polttaa! Olemattoman pieniläpimittainen puu on energiantuottajille aivan liian kallista tavaraa. Lisäksi monet laadun parantamiseksi tarkoitetut tiheiköt ovat riukuuntuneet pilalle. Korjuun jälkeen luonnontuhoriski on äärettömän suuri. Vastaan on tullut useita kohteita , jotka ovat olleet pari vuotta hakkuun jälkeen huomattavan alitiheitä. Puiden juuristo ei ole kehittynyt riittävästi kestämään tuuli ja lumikuormia.Merkittävä osa tavoitellusta laatupuusta onkin päätynyt toukan ruoaksi , ei edes energiaksi. Aukkopaikkoihin jääneet oksaiset rungot puolestaan kasvavat kuitenkin tanakasti tuottaen edes jotakin.
Puu tarvitsee kasvaakseen kunnolla elinvoimaisen oksiston . Sitä tiheiköissä ei synny . Puut/taimet ainoastaan kituvat ja päätyvät möhemmin lisäämään lahopuun määrää kaatuessaan ja katketessaan.
Metsässä elävien oksien määrän vaikutus puun kasvuun näkyy selvästi kaksihaaraisissa rungoissa. Niissä on normaalia runkoa enemmän oksia , ja kasvu huomattavasti ”ykkösrunkoa” voimakkampi. Hyvä kasvu on vahvasti riippuvainen yhteyttämiseen tarvittavan lehtivihreän määrästä .
