Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jotta saataisiin oikea kuva siitä , johtuuko taimikon kasvupyrähdys raivauksen jälkeen juuristokilpailun loppumisesta vai ravinteiden lisääntymisestä ( raivattujen puiden maatuminen) , olisi oltava sellainenkin koeala , jossa ei alunperinkään ole ollut kilpailevaa taimiainesta. Olen kohtalaisen varma siitä , että tehokkaan varhaisperkauksen ansiosta taimikko kasvaa koko ajan moninverroin nopeammin , kun taimikko , jota ei ole hoidettu . Myöhemmällä perkauksella saadaan toki aikaan kasvupyrähdys , mutta se ei vastaa kasvuvauhtia , minkä ajoissa perattu taimikko on saavuttanut. Sen saama kasvuetumatka on ja pysyy.
805:llä minäkin ensimmäiset rungot karsin ja katkoin. ”Nokka” oli kuormaimen ja prosessorin merkki …ja vipuja niiin p…leesti. Kaatopääkin värkistä löytyi jo vuonna 87. ….ja sitten Jokeri samoilla varusteilla …Kocums / Keto 100…..Lokomo 990 / Outokumpu 750 ja 752 . Timberjackit 870 A ja B , 1270 (useita) A, B . kourat 762 B ja C , 754, 730/energia) ….1070 ja koura t 754 ja 730…että onhan näitä nähty ja kokeiltu
Moto/metsuri yhdistelmäkorjuu ei ole mikään uusi keksintö. Oma metsäurani alkoi hankintahakkuista omalla maalla ja jatkui 80-luvun puolivälissä harvennusten erilliskaatohommissa.
Koko palsta kaadettiin kerralla nurin (valitut puut) . Kaikki puut kaadettiin järjestelmällisesti samaan suuntaan ja poikittain hakkuukoneen etenemisuuntaan nähden. Kone alkoi karsia puita päivastaisessa järjestyksessä. Kone aloitti palstan viimesisestä kaatamastani puusta.
…epäilen vahvasti homman mielekkyyttä tänä päivänä. Pahat rinteet ja hankalat , kulkukelvottomat maastot voivat vaatia moto/metsuri yhteistyötä. Muussa tapauksessa menetelmästä ei ole vastaavaa hyötyä. Tyhjäkäyntiä tulee jommalle kummalle tai molemmille. Hankalimmat kohteet voi suosiolla jättää korjaamatta ja keskittyä niihin alueisiin , joiden korjuu onnistuu ilman temppuilua.
…mitä vakautta parantaviin lisälaitteisiin tulee , ne saatavat toimia tasaisella ja kovalla alustalla , mutta eivät metsässä. Maataloustraktorit ja muut harrasteluvälineet ovat ei juttu. Ammattikäytössä ylimääräiset vimputtimet ovat vain hidaste ja yksi remontinkohde lisää.
Karsinta on todellakin alettava latvasta.Puu on laskettava kertaalleen läpi , jonka jälkeen koura käännetään , ja katkotaan ja kuutioidaan karsittu runko. Lisätyön ohella mittaustulos kutistuu muutamalla prosentilla , kun runkoa syötetään kouran läpi toiseen kertaan. Latvasta tyveä kohden ajettaessa , ei puuta voida kuutioida eikä mitata. Mittalaite ei hyväksy kasvavia läpimitta-arvoja runkoa syötettäessä.
Tehokkain tapa on edellenkin valmistaa runko suoraan , kun siihen on kerran tartuttu. Erilliskaato on vain lisäkustannus.
Koneiden suurentamiselta vältytään , kun harvennukset tehdään pääosin alaharvennuksena ja isommat puut otetaan aukosta. Siellä ei tarvitse kurkotella ja uhmata fysiikan lakeja. Keskiraskaallakin koneella homma onnistuu mainiosti molemmilla kohteilla.
Jesselle totean , että aika paljon on tapahtunut kehitystä koneiden kohdalla niiden 25 vuoden aikana , jolloin olen työskennellyt niiden parissa. Lähes 20:llä eri koneella olen puita katkonut ja karsinut. Kokopuutakin olen keräillyt kolmella eri ”keksinnöllä”. Kehitys jatkuu edelleen enkä suinkaan sitä vastusta. On vain tiettyjä asioita , jotka on jo kokeiltu ja todettu , että kaikki innovaatiot eivät ole kehittämiskelpoisia.
Jos tuodaan motinkin puu pystyssä 10 metrin etäisyydeltä ajouralle karsittavaksi , tarvitaan 30 tonnia ( tai yli ) painava traktori tämän tempun tekemiseen (fysiikan lakien mukaan). Pelkän tyhjän kouran (1200-1500kg) vieminen tuohon etäisyyteen aiheuttaa isollakin motolla vakausongelmia. Kuormaimenkin on oltava myös ”kohtalaisen” riski . Nopeudesta ei ole suurtakaan hyötyä , kun hakkuualue on peitteinen . Voima ja alustan vakaus ovat tärkeimmät ominaisuudet isojen runkojen poimintahakkuissa. Isotkin rungot on saatava kaadettua hallitusti oikeaan suuntaan ja tarvittaessa on kyettävä siirtämään runko pystyssä sopivalle käsittelypaikalle taimikon säästämiseksi.
pienistä puista voi jatkaa keskustelua tässä ketjussa :http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=644
Tämä ketju käsittelee edelleen teemaa ”järeämpiä koneita metsiin”
….kun ne puut olisivat edes sen 20-litraisia . Käytännössä pienimmät ”rungot” raivaamattomilla kohteilla ovat JOPA 2 litraa tilavuudeltaan. Kun näitä rasseja on tuhansia hehtaarilla , ei tuloksenteolla elvistele kukaan.
Virnistys konemiehen kasvoilla voi johtua tyytyväisyyden sijasta jopa typeryydesta ja uskosta olemattomaan.Tässä nyt mentiin asiassa toiseen ääripäähän , jonka toiminnan tuottavuus on vähintäänkin kyseenalainen . Nuorien metsien motokunnostuksella ja joidenkin metsien poimintahakkuilla ei edistetä metsätaloutta vähääkään. Molempiin hakkuumuotoihin tarvitaan tuotokseen nähden kohtuuttomat investoinnit. Raivaussahan korvaaminen satoja kertoja kalliimmalla työvälineellä saman tai huonomman lopputuloksen saamiseksi on jokseenkin järjetöntä touhua.
…vai on varusmiesten allergiat lisääntyneet hirvien takia…??? heh heh
Kyllä se on niin , että siellä , missä nykyisten varusmiesten isät aikoinaan niiskuttelivat kasarmien orastavaien homevaurioiden vuoksi , tämän päivän varusmiehet sairastuvat oikeasti jo homehtuneissa tiloissa. Asiasta on oltu vain viimeaikoina hiljaa , kun ei ole uskallettu puuttua ongelmaan pelossa , että varuskunta suljetaan……se pelko ei muuten ole ollut aiheeton.
päivitys…
Sähkölinjaa ollaan vetämässä paikoilleen ja kaadetut puut olivat vielä tänä aamuna hangen alla. Palsta , jota linja sivuaa on hakattu ja puut ajetaan lähipäivinä tien varteen. Kummalle puolelle tietä , riippuu siitä miten nopeasti virta kytketään nousevaan linjaan. Samalla kaivellaan ne säöhköyhtiönkin urakoimat puut hangesta . Saa nähdä , kelpaavatko enää tukiksi. Puut ovat lojuneet runsaat kolme kuukautta kaadettuina.
Nyt ollaan jessan kanssa lähes samoilla linjoilla. On kuitenkin pidettävä huolta siitä , että sitä oksistoa on vähintään puolet rungon pituudesta. Tällöin kasvu on taattu. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää pitää metsät hyvässä kasvukunnossa. Riukuuntuvat ja pystyyn lahoavat metsät muuttuvat helposti hiilen sitojan asemasta päästölähteiksi ja siitä kärsitään kaikki joutuessamme makselemaan ”päästöpenalteja.”
…tuolla ”koneet ja laitteet”-osiossa /järeämpiä koneita metsiin , on hieman purtavaa siihen , miksi metsän tilavuuskehityksen turvaaminen on tärkeää. Nykyaikaisilla koneilla pystytään melkoisiin suorituksiin , kun olosuhteet ovat kunnossa. Sitä ne eivät valitettavasti useinkaan ole.
