Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin ihmettelin aikanaan moton jakkaralla sitä kiimaa , mikä koivun kasvatukseen liittyi. ”Kokeneen” tuntemukset ovat niin totta ,kun voi olla. Laatukoivuja oli harvassa ja nekin olivat monesti haitanneet liian lähellä kasvaneiden havupuiden kehitystä. Syöneet ravinteet ja piiskanneet latvan. Pahimmillaan neljäkin havupuuta kärsi arvon alenemasta ,kun koivu oli aiheuttanut kasvun aikana vikoja havupuun arvokkaimpaan tyviosaan. Mutka ja poikaoksa kriittisessä paikassa siirsi monesti koko havupuun kuitutavaralajiin. Irvokkaalta oli laittaa se järeä koivukin kuitupinoon huonon laadun takia.
Toki lehtipuuta pitää palstalta löytyä ,mutta määrä kannattaa säilyttää maltillisena eikä antaa koivun kasvaa lisäpuuna täystiheän taimikon seassa. Koivulla pitää olla ympärillään vapaata tilaa kolme metriä joka suuntaan. Silloin yhteiselo havupuiden kanssa saattaa jopa onnistua.
Lukijoiden kuvissa on nähtävissä esimerkki siitä ,mitä energiapuu on tulevaisuudessa (ja jo tänään). Pienten tilojen ykkös-ja kakkosharvennukset korjataan samaan läjään puulajista ja tavaralajista riippumatta ja kaikki päätyy hakkeeksi. Yksittäiset pieniläpimittaiset risupuskat jäävät kasvamaan niin pitkäksi aikaa ,kun ne kannattaa kerätä rankana samaan kyytiin .
PS. Palsta ,jolta kuvien puut on korjattu, oli raivattu ennakkoon. Kuvassa näkyvän kaltaisia kasoja oli tien varressa useita. Ei siis ihan mikä tahansa savotta.
Suurmetsänomistaja Kujalan kokemat hirvien vierailut eivät yllätä kuvien perusteella yhtään. Hoitamattomat taimikot vetävät hirviä puoleensa, kuin hunaja mehiläisiä. Sekään ei ole uutinen ,että vesakkoa kasvavien metsäteiden varsilla merkit hirvien vierailuista näkyvät selvimmin.
Jatkuvasta kasvatuksesta ,jossa ei raivaussahaa tunneta ,siirtyminen olosuhteiden pakosta käyttämään jaksollista menetelmää, aiheuttavat myös omat haasteensa hirvien suhteen siirtymävaiheen aikana.
Taimikon sulkeutuminen tapahtuu valitettavasti sitä hitaammin ,mitä enemmän on kilpailevaa kasvustoa. Valo ei ole ainoa tekijä,joka vaikuttaa vesakon syntyyn. Lehtipuuvesakon juuret ovat tehokkaammat ja laajemmat samanikäisen havupuun vastaaviin verrattuna. Siksi niiden kehitystä tulee jarruttaa kaikin keinoin. Piippa nurin heti ,kun se nousee . Näin annetaan havupuulle tarvittava etumatka.
Raivauskantoja ei tarvitse käsitellä ,kun raivaus tehdään sormenvahvuiseen kasvustoon. Toinen kierros viimeistään kahden vuoden sisällä ensimmäisestä torppaa vesakon kasvuhalut. Ruotsissa uusintakäsittely on tehty jo samalla kaudella ensimmäisen kanssa ja ennen sitä hetkeä ,kun vesakko alkaa kuljettaa lehtien tuottamaa energiaa juuristonsa vahvistamiseen.
Raivaus seuraavalla kasvukaudella voisi olla parempi ratkaisu. Tuolloin poistetaan myös mahdollinen uusi siemensyntyinen vesakko kannoista nousseen ohella . Raivatut risut eivät enää haittaa liikkumista lumen painettua ne tiiviisti maahan ja osan alettua lahota. Jos odotellaan viiteen vuoteen ,voi tämä temppu muuttua haastavaksi paksun ja kookkaan risumaton ansiosta. Vesakkokin ponnistaa uuteen kasvuun paljon terhakammin runsaan vararavinnon turvin.
