Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
No ei tullut vastausta.
75 euron tuntihinnalla sen onkivavan 40mm/4000mm tekokustannus on tasan 100€ kuutiolta.
70mm:n /4000mm 30€/m3
100mm:n/4000mm 15€/m3Kustannus muuten nousee, jos puuta on lyhennettävä ja tämän vuoksi tehtävä katkaisu.Tämän takia verrataan vain yhtä pituusvaihtoehtoa kerrallaan. Esim 8 metrin raippa on katkaistava kuljetuksen takia n. 6 metristä.Tällöin latvaosa jää palstalle.
Mitä joukkokäsittelyyn tulee , ei se taivas valkene silläkään menetelmällä. Tartuntoja puun katkaisemiseksi on käytettävä se 2000kpl/päivä eli n 250kpl/tunti. Pitää muuten kiirettä kokenemmallakin tiheässä vitelikossa . Jäljen tarkkailuun ei tuolla vauhdilla jää enää aikaa.
Puut on myös ajettava sieltä metsästä ja sen toimenpiteen kulupuoli on yhtä riippuvainen puun koosta.Sama toistuu haketuksessakin.
Erittäin ikävä tapaus , mutta kun ”bitti menee päässä poikittain ”, on jälki karua. Harrastusta ei pitäisi tuomita näiden poikkeustapausten perusteella. Harvoin mietitään sitä , kuinka monta onnetonta kohtaloa vältetään suuntaamalla ajatukset järkevään toimintaan muiden ihmisten parissa. Monesti tuo harrastajapiiri on jopa turvaverkko , joka estää ihmisiä ajautumasta epätoivoisiin tekoihin. Pahasti sairaisiin tapauksiin sitäkään ei tosin ole aina apua. Tästä on valitettavasti omakohtaistakin kokemusta tutun harrastajaryhmän jäsenen menetettyä malttinsa kohtalokkain seurauksin.
Jos ei ole tuliasetta , käytetään muita konsteja. Kävin juuri viikonloppuna huhuilemassa koiraa hirven jäljiltä talon raunioilla. Sen pihassa oli tapahtunut hengenriisto ja sen jälkeen talo oli tuikattu tuleen. Tapoksi tulkittu teko kohdistui naiseen , joka istui autossa. Tekoväline oli kirves joka iskeytyi naiseen auton katon läpi kohtalokkain seurauksin.
Jos on tasaiset ja kantavat mapohjat , saattaa mataloustraktorin käyttö metsätöihin olla perusteltua.Mikään kultakaivos sen käyttö ei tule olemaan. Jos erikseen joutuu harkitsemaan traktorikaluston hankintaa unohtaisin nopeasti koko asian. Metsätalouden tilaa parannataan silläkin rahalla paljon tehokkaammin suuntaamalla rahat esim tiestön ja taimikoiden kunnostukseen.
Olin vajaa 30 vuotta sitten mukana ”maataloustraktrori metsään”- projektissa. Silloin kehitettiin ”kotimaista” metsäkäyttöön. Traktori toimi lähikuljetuksessa ja traktorimotot ottivat ensiaskeliaan. Olen todennäköisesti ollut aivan ensimmäisten joukossa KAATAMASSA ja karsimassa puita traktorilla.
Tie on kuitenkin käynyt varsin nopeasti oikean metsäkoneen ohjaamoon sen tehokkuuden , maastokelpoisuuden ja paremman ergonomian takia. Työllisyyskin on ollut varmemmalla pohjalla.
Varsinkin huonoselkäisten on kierrettävä traktorihommat kaukaa. Selästä saa lopun varsin nopeasti työskentelemällä laitteilla , joita ei ole tarkoitettu ammattikäyttöön metsässä.Huonot työasennot ja varsinkin veto vanhemmissa traktoreissa saattaa koitua selän lopulliseki tuhoksi.Siihen ei saa varaosia eikä kuluneita niveliä korjailla.
Käytin tuota ”tervaroson” konstia 30 vuotta sitten menestyksellisesti puiden kaadossa naapurin rajalta. Naapurin puolella oli tie ja 1,5 – 2,5 motin kuusten oksat olivat kasvaneet pääosin tielle päin(=etelä). Oli talvi ja siihen aikaan oli oikeasti luntakin.Monet rungot olivat täydessä lumikuormassa ja vinksallaan mikä minnekin . Yhtään runkoa ei kaatunut väärään suuntaan. Riittävä pitopuu ja kymppitonnin tunkki pitivät siitä huolen. ……se riittävän iso metallilätkä tunkin päähän on syytä varata aina mukaan , kun lähtee isoille puille, muuten tunkista ei ole apua.
Suurimmat puut (yli 5m3) olen kaatanut motolla. Ne on tehty aukosta viimeiseksi . Tällöin on ollut mahdollista valita riskittömin kaatosuunta.Muutama puu on ollut niin iso ,että se ei ole mahtunut kouran yläterän pihteihin ..Alaterien avauma on ollut riittävä. Tällöin olen sahaillut varovasti kolmelta kantilta(laippa 75cm) toinen yläterä kinni.Viimeinen sahaus on tehty puomin tukemana siltä puolelta , jossa oksakuorma on pienin ja kaato suuntautuu myötätuuleen. Näiden runkojen tyvet on mitattava manuaalisesti, joskus jopa karsinta on tehtävä sahalla.
Puutavaran korjuussa tulisi löytää yhteinen sävel siitä , minkä kokoista puutavaraa on taloudellista lähteä metsästä keräilemään. Energiapuolella asia on ollut erityinen ongelma . Ensiharvennukset ovat olleet sitä jo aikaisemmin.
Olisi hyvä pohtia taloudellisuuden (siitä syntyy kilpailukyky) pohjalta selkeät rajat toiminnalle. Mikä on korjattavan puun minimitilavuus? Mikä on pienin leimikko , jota on järkevää ostaa/myydä?Palstan etäisyys kaukokuljetusreitistä on myös otettava huomioon edellä mainittujen lisäksi. Alueen peitteisyyden vaikutus korjuutapahtuman onnistumiselle on muodostunut jo iäisyyskysymykseksi.Tämäkin asia oilisi jo aika saada järjestykseen.
Kuten edellä monista asiallisista kommeneteista on käynyt ilmi , voidaan metsänhoidolla vaikuttaa myönteisesti siihen , että koko ala menestyy. Kun metsän kasvattaja hallitsee asiansa , ongelmia harvoin ilmenee. Liian väljät toiminnan rajat puolestaan aiheuttavat hankaluuksia silloin , kun toimintaketjuun eksyy liikaa omaa napaansa tuijottavia asianosaisia. Selkeiden tavoitteiden puuttuminen vaikuttaa samoin asioihin perehtymättömien kohdalla.
Rajat ja tavoitteet kohdalleen , niin hommat sujuvat kaikkien osalta paremmin.Jesse voisi ystävällisesti kauppamiehenä antaa vastauksen avauksessa esittämääni kysymykseen. Paljonko maksaa yksi kuutiometri rk-läpimitaltaan 40mm ja pituudeltaan 400mm ”onkivapoja” työkustannuksiltaan hakkuun osalta?
Lähtöarvot tilavuuksista on otettu taulukosta ”puuntilavuus rinnankorkeusläpimitan ja pituuden funktiona” /Metsänmittausohjeita . Puulajina mänty ja kuusi. Oksat eivät sisälly kokonaistilavuuteen.
Olikos ”jesse” Köyliön susi-illassa? Ei tainnut löytyä miestä esittämään kantojaan susipilitiikasta tuohon tilaisuuteen.
Yli 80 varmistettua susihavaintoa pihapiireissä vetää kyllä hiljaiseksi.Sudet tuntuvat viihtyvän taajamassa kuin kotonaan.Näyttää olevan sama tilanne kun täälläkin aikoinaan (lähes 10 vuotta sitten). Mitä enemmän saloilla oli hirvieläimiä , sitä enemmän oli pihapiirissä vierailevia susia.
Suurpetoja määrätään entistä herkemmin lopetetavaksi poliisilain nojalla . Ainakin Keski-Suomessa lopetusmääräys voi olla riistapäällikön kertoman mukaa saatavissa jopa alle tunnissa , jos tilanne niin vaatii. Pedot ovat sitoneet niin paljon poliisien resursseja tärkeämmistä tehtävistä , että pihapiiriin eksyvä peto saa varsin nopeasti peräänsä SRVA-ryhmän . Tämä hoitaa sitten poikkeavasti käyttäytyvän pedon tilanteeseen sopivalla tavalla. Mitään suurta mediasirkusta ei asian tiimoilta muodostu. Ei lajityypillisesti käyttäytyvä peto poistuu päiviltä kaikessa hiljaisuudessa.
Satakunnan suunnalla virkavalta vielä opettelee asiaa , mutta veikkaan nopeita päätöksiä sielläkin , jos sudet luuraavat jatkuvasti ihmisasumusten keskellä.
Yksinään metsässä olleen miehen joutuminen puoleksi tunniksi petojen piirittämäksi on niin vakava asia , että siihen on puututtava viivyttelemättä. Jos mies olisi erehtynyt lähtemään tiantessa karkuun , puhuttaisi varmasti vainajasta. Onneksi hermo piti eikä näin pääsyt käymään. Mikä olisi ollut tilanne lapsen kohdalla vastaavassa tilanteessa?
Tuo 40 milliä on omituinen jäänne kemeraehdoista. Kannattavan puunkorjuun kanssa silla ei ole tänä päivänä enää mitään tekemistä. Yli satasen kiinto työkustannuksiltaan olevaa räippää ei käytännössä enää kukaan osta. Raivaukset tehdään 10 sentistä alaspäin.
PS. Tukea hommiin on turha odotella pitkään aikaan. Asia on jumissa EU:ssa